2 VUOTTA DIAGNOOSISTA, JOTA KUKAAN EI HALUA

Tänään on tasan kaksi vuotta siitä, kun sain puhelinsoiton, jossa kuulin, että mulla on rintasyöpä. Mietin mitä tänään kertoisin. Kertoisinko siitä miten 45 vuotiaana päädyin tutkimuksiin vai siitä mitä tuon puhelinsoiton jälkeen tapahtui. Millaisia hoitoja kävin läpi tai miksi ne (sytostaatti)hoidot lopetettiin kesken.

Kertoisinko siitä miten onnekas lopulta olin vai siitä miten älyttömiä vastoinkäymisiä matkan varrella kohtasin. Ja miten pieniltä nekin koko mittakaavassa näin jälkikäteen tuntuu…

Ajattelin kuitenkin kertoa kiitollisuudesta.

karkkipurkki blogi

Olen kokenut ihan älytöntä kiitollisuutta siitä, että hoidot toimi ja sain sytostaateilla täydellisen hoitovasteen (tämä tarkoittaa sitä, että kasvain hävisi sytostaattihoitojen aikana ja leikkauksessa poistettavaksi jäi vain se kohta, jossa kasvain oli ollut). Oon kokenut ihan älytöntä kiitollisuutta elämästä. Välillä olen ollut niin kiitollinen, että mua on ärsyttänyt se kaikki kiitollisuus! On tuntunut epäreilulta olla kiitollinen siitä, että saa elää. On tuntunut epäreilulta menettää se huolettomuus, joka ennen sairastumista oli. Kun tilalle tuli loputon huoli ja pelko omasta terveydestä. Mutta oon ihan älyttömän kiitollinen siitä, että ne hoidot toimi!

Ja oon ihan naurettavan kiitollinen tästä mun elämästä, perheestä, tylsästä ja tavallisesta arjestakin.

karkkipurkki blogi

Oon myös kiitollinen siitä, että olen tajunnut eläväni unelmaani. Onni onkin tässä kaikessa mitä mulla jo on. Tässä arjessa, puuhissa lasten kanssa, tässä keskeneräisessä kodissa ja pitkässä ja onnellisessa parisuhteessa.

En ole missään nimessä kiitollinen sairastumisesta, mutta olen kiitollinen siitä, että se teki musta rohkeamman ja häpeilemättömän. Ehkä toisinaan liiankin vaativan. Tiedä mitä haluan, enkä tyydy vähempään.

Edelleen mua ärsyttää ihan mitättömät asiat, valitan säästä ja saan toisinaan riidan aikaan miehen kanssa jostain ihan tyhmästä asiasta. Edelleen mulla on ikäkriisi, ulkonäköpaineet ja välillä seison vaatehuoneessa miettien mitä pukisin päälleni. Mutta joka päivä oon kiitollinen elämästä.

karkkipurkki blogi

Sellaisia ajatuksia tänä vuosipäivänä. Tällaista vuosipäivää en olisi todellakaan halunnut, ei varmasti kukaan muukaan.

Tän tekstin julkaisin tänään Instagramissa ja päätin naputella myös tänne blogin puolelle. Ja aina kun tuun tänne blogiin mietin, että vitsi miten kivaa olisi taas kirjoittaa aktiivisemmin blogia! Mutta aina se vaan jotenkin unohtuu. Ehkä senkin takia, että tykkään kirjoittaa tänne koneella ja tää onkin ainut asia minkä takia koskaan avaan tietokoneen. Teen kaiken muun kännykällä. Mutta kuulumisia (ja ehkä enemmän kaikkea muuta) löytyy aktiivisemmin IG:n puolelta. Asuja, Vinted-löytöjä, nostalgiaa, hupia ja välillä vakavampaakin. Ja ehkä taas joku päivä muistan palata tänne bloginkin puolelle!

Ihanaa viikonloppua!

LIFE LATELY… ♥

karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi
karkkipurkki blogi

Elämää viime aikoina… Lasten kesäloman alusta tähän päivään on mahtunut niin rippijuhlat, ristiäiset kuin hautajaisetkin. Ollaan päästy miehen kanssa sinne kauan odotetulle kahdenkeskiselle minilomalle (Jee! ♥), tehty yksi koko perheen mökkireissu, vietetty aikaa kotialtailla, nautittu hitaista aamuista ja myöhään valvotuista kesäilloista, toteutettu lasten kesälomatoiveita ja tietenkin käyty myös kuntosalilla, sillä oon edelleen aivan hurahtanut lajiin!

Kesän alussa meillä ei ollut oikein mitään kesäsuunnitelmia, enkä tiennyt onko mulla edes lomaakaan koko kesänä. Myöhemmin selvisi, ettei ole, mutta sainkin sattumalta parin viikon vapaan keskelle kesää, mikä on ollut kyllä mukavaa ja mahdollisti sen kahdenkeskisen reissunkin. Oon kyllä niin iloinen, että saatiin se vihdoin onnistumaan! Meidänhän piti lähteä kaksi vuotta sitten syksyllä kahdestaan Kreikkaan, mutta juuri ennen lähtöä kuulin sairastavani rintasyöpää ja peruttiin matka. Viime keväänä hoitojen jälkeen haluttiin lähteä matkalle koko perheen kanssa ja lähdettiin toista kesää peräkkäin road tripille Eurooppaan (ja oli kyllä yksi parhaista päätöksistä ikinä tuo reissu!). Loppuvuodesta meidän piti viettää viikonloppu kaksin, mutta jäätiinkin kotiin pitämään sairastupaa influenssan merkeissä.. ja kaikenlaista muuta… Mutta nyt onnistuttiin! Ei lannistuttu esim. siitä, ettei saatu tällä kertaa koiralle hoitajaa. Lähdettiin Tallinnaan, niin saatiin otettua koira mukaan! Ei lannistuttu siitäkään, että viikkoa ennen lähtöä selvisi, että oltaisiin Tallinnassa silloin, kun siellä vietetään juhannusta, eli muutama päivä meidän juhannuksen jälkeen ja KAIKKI paikat olisi silloin kiinni, lol. Ei kyllä haitannut, reissu oli juuri niin ihana kuin olin odottanutkin! ♥ Lisää meidän minilomasta löytyy Instagramista, täältä!

Tuntuu, että ollaan ehditty jo vaikka mitä ja puolet lasten kesälomasta on vielä jäljellä! Mies palaili jo töihin, joten mitään kummempia kesäsuunntelmia ei loppukesälle ole, mutta jotain kivaa puuhaa varmasti vielä moneen kertaan keksitään!

Ja hei, *Ellokselle on nyt uusi alekoodi: ANNIKAHEI35 saat -35% alen! Kurkkaa valikoima täältä!
*mainos

Ihania kesäpäiviä!

TREFFI-ILLAN ASU JA MUUTA SEKOILUA

Käydään aika harvoin miehen kanssa kaksin missään ja sitten kun käydään meillä on sellainen tapa, että kaikki menee pieleen. Siis sillä tavalla pieleen, ettei edes päästä lähtemään minnekään minne ollaan suunniteltu lähtevämme. Okei, tää huonon onnen perinne lähti siitä, kun meidän piti toissa syksynä lähteä kahdestaan viikoksi Kreikkaan. Juuri ennen lähtöä kuulin, että mulla on rintasyöpä ja peruttiin matka. Ja siitä lähtien onkin joku sairastunut tai jotain muuten mennyt pieleen, jos ollaan jotain kahdenkeskistä menoa koitettu suunnitella. Vähän kuin universumi koittaisi vihjailla, ettei meidän vaan kannata tehdä mitään kaksin!

Mutta silti päätin järjestää meille perjantai-illalle lapsivapaata aikaa, ostin liput stand upiin ja varasin pöydän ravintolasta. Noh, koska meillä on tää huonon onnen perinne, ei mikään tietenkään mennyt putkeen tälläkään kertaa. En edes viitsi aloittaa mitä kaikkea vastoinkäymistä eteen tuli… Ehkä kerron vaan sen, että olin niin täynnä odotuksia, että kaikkien pettymysten keskellä sanoin jotain hölmöä ja sain riidan aikaan treffipäivän aamuna…

päivän asu

Päästiin kuitenkin lopulta lähteämään illanviettoon – no vähän kireissä tunnelmissa alkuun, mutta sitten sovittiin.

TTT-Klubilla esiintyi Iikka Kiva, Anna Rimpeläinen ja Fatih Ahmed, joista ensimmäistä ja viimeistä ei oltukaan aikaisemmin nähty. Oli hauskaa ja jatkettiin vielä syömään, vaikka ennen lähtöä ei edes tiedetty halutaanko jatkaa iltaa stand upin jälkeen. Haluttiin ja ilta oli lopulta mukava. Ehkä tää oli vain merkki siitä, että näitä iltoja kannattaisi järjestää useamminkin. Ehkä silloin ei odotukset kasvaisi liian suuriksi ja ehkä olisi myös vähemmän todennäköistä, että ihan JOKA kerta tapahtuu joitain vastoinkäymisiä, hah.

päivän asu blogi

Illan asuna oli New Yorkerista löytynyt valkoinen neuletoppi, vajaamittaiset farkut ja uusin ja ehkä ihanin Vinted-löytö, GLITTER-pinkit Vansit! Mähän kuljen melkein aina mustissa Vanseissa, joten ihanaa omistaa nyt myös tällaiset pinkit ja vielä glitterillä!

Tää oli mun mielestä kiva ja sopivan rento asu ja tää päällä oli nätti olo. Ehkä siksikin, että puin topin alle ihan oikeat rintsikat, kun normaalisti arjessa arvostan mukavuutta ja käytän rintsikoiden sijaan mukavaa toppia, lol. (Ja nyt jäin vain miettimään, että ihanko oikeasti jaoin tämänkin tiedon tänne internetiin… Näköjään)
Nää H&M:ltä löytyneet farkut on mun mielestä myös tosi kivat! Tykkään tällaisista leveälahkeisista farkuista, mutta en ole löytänyt aikaisemmin oikein sopivia, tai kaikki on näyttäneet lopulta jotenkin hassuilta päällä. Ehkä se on tää vajaa lahkeenmitta tai sitten joku muu, mutta juuri näissä farkuissa viihdyn.

Ja tuo toppi… Oltiin 19 vuotta sitten Prahassa ja käytiin silloin ekaa kertaa New Yorkerissa. Silloin parikymppisenä se oli ihanin kauppa koskaan, kun ekaa kertaa sinne mentiin, hah! Toivoin, että joskus saataisiin New Yorker Suomeenkin. Sitten se tuli (siis varmaan jo 10 vuotta sitten?), enkä ole käynyt siellä KERTAAKAAN! Muutama kuukausi sitten etsittiin teinille farkkuja, eikä meinattu löytää mistään sopivia. Käytiin lopulta New Yorkerissa ja löydettiin kahdet farkut. Enkä vielä silloinkaan ajatellut, että voisin löytää mullekin sieltä jotain, mutta nyt joku päivä pyörähdin sielläkin ja löysin paitsi tämän neuletopin, myös yhden toisen paidan, kesäksi hameen ja pyöräilyshortsitkin! Tätä neuletoppia olisi ollut myös vaaleanpunaisena, sekin oli ihana (ja tietty ihan mun värinen), mutta valkoisen ja farkun kombo on vaan keväisin mun mielestä jotenkin ihana, joten valitsin tällä kertaa tän valkoisen.

päivän asu 40+

Tänään vietetäänkin koti-iltaa koko kuuden hengen poppoolla. Luvassa on lauantai-illan perinne, nachopelti (ehkä joskus keksitään jotain muutakin, mutta nyt ollaan jumiuduttu tähän) ensimmäinen jakso uuden kauden Suurmestaria (tää on kiva ohjelma yhdessä lasten kanssa!), ehkä poreita jos jaksetaan. Eli kaikkea rentoa ja mukavaa tähän iltaan.

Ja hei, muistuttelen vielä mun Ellos-koodista, eli koodilla ANNIKA35 saa -35% alen tilauksen kalleimmasta norm.hintaisesta tuotteesta Ellokselta! Mä esim. tilasin juuri treenivaatteita, mutta jos vaatekaapista puuttuu vaikka tennarit kevätkeleille tai mitä vain muuta, niin kannattaa hyödyntää koodia. Koko valikoiman löydät täältä!

päivän asu

Kivaa viikonloppua!