Sain toiveen kertoa mitä kaikkia tarvikkeita meidän kotoa täytyy löytyä, että me voidaan toimia päivystävänä sijaisperheenä.

Nämä tarvikkeet vaihtelevat toki aika paljon sen mukaan, minkä ikäisiä lapsia perheeseen voi tulla. Meidän kodista löytyy aika paljon vauvatarvikkeita ja muita pienille lapsille tarvittavia juttuja, sillä me toimitaan päivystävänä sijaisperheenä alle kouluikäisille lapsille, eli vastasyntyneistä vauvoista aina eskari-ikäisiin.

Tärkeintä varmasti on, että kodista löytyy lapsille sopivat tilat. Meidän kodissa tämä tarkoittaa yhtä ylimääräistä lastenhuonetta, jossa on kaksi lastensänkyä. Lisäksi meidän vanhempien makuuhuone on niin tilava, että sinne saa helposti sujautettua kaksikin kehtoa, pinnasänkyä tai pientä lastensänkyä.

Tärkeää on myös, että meiltä löytyy sopivanlaisia turvaistuimia, eli meillä on vauvojen turvakaukalo jalustalla, pienten lasten turvaistuin ja sellainen turvaistuin, mikä menee pienille ja isommille lapsille. Lisäksi on toki meidän omien lasten istuimet, joita voi tarvittaessa lainata ja turvakorokkeita löytyy myös.

Ainakin nuo turvaistuimet ja sängyt on sellaisia, jotka täytyy olla valmiina, sillä usein lapsi haetaan lyhyellä varoitusajalla, eikä silloin ehdi lähteä esim. lainailemaan turvaistuimia mistään. Sängyt täytyy myös olla valmiina, sillä on mahdollista, että lapsi tulee keskellä yötä. Muutamia muitakin sellaisia juttuja on, jotka on hyvä olla valmiina odottamassa, mutta paljon on myös sellaista, jota voi sitten tarvittaessa lähteä ostamaan.

Mutta lähdetäänkö katsomaan mitä meiltä oikein löytyy?

Meidän ”lainalapsille” varatusta lastenhuoneesta löytyy kaksi sänkyä ja tällä hetkellä huoneessa on myös yhdistelmävaunut, jotka eivät ole mahtuneet varastoon.

Kaapista löytyy vaippoja jokaisessa koossa. Näitä vajaita vaippapaketteja on kertynyt vuosien varrella, mutta vaippoja onkin tosi hyvä olla valmiina, jos pieni lapsi tulee keskellä yötä. Samasta syystä kaapista löytyy myös muutama purkki korvikemaitoa ja soseita. Isommille lapsille syötävää löytyy toki meidän jääkaapista, mutta vauvoja varten kaapista löytyy pieni määrä vauvoille sopivaa ruokaa. Ihan meidän kodin lähellä ei ole sellaista kauppaa, joka olisi yöllä auki ja sen takia tykkään pitää pientä ruokavarastoa kaapissa kaiken varalta.

Näiden vaippojen ja ruokien lisäksi tämän huoneen kaapeista löytyy leluja. Nämä kaikki lelut on oikeastaan meidän omien lasten vanhoja leluja, jotka on siirretty tähän huoneeseen odottamaan uusia leikkijöitä. Leluja olisi aika mahdoton ostaa valmiiksi odottelemaan, sillä koskaan ei voida tietää tuleeko meille seuraavaksi muutaman viikon ikäinen vauva, pieni taapero tai vaikka eskarilainen. Siksi ollaan ostettu leluja aina sitä mukaa, kun meillä on ollut lapsia ja nämä lelut ollaan tietenkin pakattu sitten lasten mukaan, kun ovat muuttaneet meiltä pois.

On ihan tavallista, ettei lapsilla ole meille tullessaan mitään mukana ja hammasharjaa ja tahnaa ei ole ollut koskaan kenelläkään. Siksi kaapista löytyy valmiiksi myös hammasharjoja ja tahnoja, niin ei tarvitse näitäkään lähteä sitten heti kaupasta ostamaan.

Tällaisia juttuja löytyi tämän lastenhuoneen kaapeista, mutta suurin osa tarvikkeista on säilössä vaatehuoneessa ja varastossa.

Kävin kurkkaamassa, että mitä kaikkea meillä onkaan ja tällaiset jutut ainakin löysin:

• Kehto
• Pinnasänky
• Matkarattaat
• Tuplarattaat
• Kokoontaitettava hoitopöytä
• Tuttipullojen sterilointilaite
• Turvakaukalo ja jalusta
• Turvaistuin x 2
• Potta
• Syöttötuoli
• Juniorituoli
• Kantoreppu
• Turvakaukalon lämpöpussi
• Lämpöpussi vaunuihin
• Pallomeri (tämä ei siis todellakaan mikään välttämätön, vaan hauska lisä, hah!)
• Laatikollinen vauvanleluja
• Laatikollinen tuttipulloja yms vauvatarvikkeita
• VAATTEITA. Paljon vaatteita!

Varastosta löytyy monta isoa muovilaatikollista vaatteita. Yhtä vaatekokoa ei ole kovinkaan montaa vaatekertaa, mutta kun vaatteita on jokaisessa koossa aina 50 cm minivaatteista 116 cm eskarilaisten vaatteisiin, kertyy näitä uskomattoman paljon, vaikka yhtä kokoa ei kovin montaa vaatekappaletta olisikaan.

Joskus lapsilla saattaa olla mukanaan esimerkiksi kassillinen vaatteita ja pari lelua, mutta usein lapsilla ei ole mukanaan mitään muuta kuin ne vaatteet, jotka lapsella on sillä hetkellä päällään. Siksi meiltä löytyy pieni vaatevarasto, että saadaan heti puhtaat vaatteet päälle, jos vaikka päällä olevat vaatteet ovat likaiset ja muutenkin on hyvä olla vähän vaihtovaatteita valmiina odottamassa. Vaatteita ehtii kyllä ostaa lisää vaikka jo seuraavana päivänä, mutta kun muutama vaate on valmiina odottamassa, ei kauppaan tarvitse kiiruhtaa heti ainakaan vaateostoksille.

Ihan kuin lelutkin, ne vaatteet joita lapselle meillä ollessaan ostetaan, pakataan sitten lapsen mukaan, kun hän muuttaa meiltä pois. Tästä syystä meidän jemmavaatevarasto ei juurikaan paisu, paitsi vauvanvaatteiden osalta! Vauvat saattavat kasvaa meillä ollessaan useammankin vaatekoon verran, enkä niitä pieniä vaatteita pakkaa mukaan (joitain muistoksi tarkoitettuja vaatekappaleita lukuunottamatta), joten vauvanvaatteita saattaa kertyä jonkin verran varastoon.

Nämä meidän varastosta löytyvät tarvikkeet eivät todellakaan ole kaikki pakollisia. Esimerkiksi tuttipullon sterilointikone tai hoitopöytä ovat sellaisia tarvikkeita, joita ilmankin varmasti pärjää. Ne kuitenkin helpottavat mun mielestä arkea hurjan paljon ja ollaan siksi sellaiset hankittu. Aika monet näistä varastossa olevista jutuista ovatkin sellaisia, joita ollaan tässä vuosien varrella aina tarvittaessa ostettu.

Tällaisia juttuja täältä meidän kodista löytyy. Näillä päästään aina hyvin alkuun ja tarvittaessa ostetaan sitten sellaisia tarvikkeita, joita kulloinkin vielä lisäksi tarvitaan.

LUE MYÖS:

Meistäkö lastensuojelun kriisiperhe?

Miltä lapsesta luopuminen tuntuu?

Millaista on olla sijaisäiti?

Päivystävä sijaisperhe – Mitä haasteita työssä on?

Aurinkoista päivää!

Toisin kuin pitkäaikaisessa sijaisperheessä, meillä päivystysperheessä lapset viettävät vain lyhyitä aikoja. Usein tämä tarkoittaa joitain kuukausia, mutta on myös mahdollista, että lapsi asuu meillä vuoden tai sen ylikin. Tai sitten vain päiviä tai viikkoja.

Mutta vaikka lapsi asuisi meillä vain muutamia kuukausia, ehtii lapseen kiintyä usein aivan hurjan paljon! Olen monesti kertonutkin, että tämä työ on kiintymistä ja luopumista, ja sitä tämä todella on.

Joskus luopuminen voi tuntua todella raastavalta, mutta ei kaikki luopumiset ole sellaisia. On tavallista, että sijoitetuilla lapsilla on monenlaisia haasteita ja joskus luopuminen voi tuntua helpottavaltakin. Ja silti samaan aikaan voi tuntea tsiljoonia muitakin tunteita. Aina luopuminen on kuitenkin jollain tavalla haikeaa, joskus jäljelle voi jäädä huolikin lapsen jatkosta.

Mulla on monenlaisia tapoja käsitellä luopumista ja yksi niistä on läksiäisten pitäminen. Me ollaan pidetty kaikille meiltä muuttaneille lapsille läksiäiset ja kaikki läksiäiset ovat olleet ihan erilaiset. Tietenkin, ovathan kaikki lapsetkin aivan erilaisia!

Joskus läksiäiset ovat olleet kakkukahvit meidän keittiönpöydän ääressä, joskus uuninlämpöiset pullat ja pillimehut metsäretkellä. Joskus lapset ehtivät saada meillä asuessaan kavereitakin ja silloin ollaan pidetty pienet läksiäiskemut, johon kaveritkin ovat olleet tervetulleita.

Koska me toimitaan perheenä pienille, alle kouluikäisille lapsille, on meillä usein asustellut vauvoja ja pikku taaperoita. Aivan pikkuiset vauvat ja pienet taaperot eivät varmasti ymmärrä itse vielä läksiäisistä, mutta nämä läksiäiset ovat tärkeitä meidän omalle perheelle. Meidän omat lapsetkin saattavat jäädä ikävöimään meiltä muuttaneita lapsia ja läksiäiset on tuntunut mun mielestä mukavalle tavalle käsitellä luopumista myös omien lasten kanssa.

Meillä pidempään asuneille lapsille olen kasannut valokuvakirjan siltä ajalta, minkä lapsi asui meidän luona. Mun mielestä on ihanaa, että lapsi saa tästäkin ajasta muiston itselleen, ja voi myöhemmin kasata itsestään kokonaisen elämäntarinan ilman aukkoja. Mutta valokuvien katseleminen ja kirjoiksi kasaaminen on myös mukava tapa käsitellä lapsen lähtöä. On kiva katsella kuvia meidän omienkin lasten kanssa ja muistella yhdessä mitä kaikkea hauskaa tai hassua ollaan ehditty yhdessä tehdäkään.

Kun lapsi on muuttanut meiltä pois, olen yleensä järjestellyt pikkuisen paikkoja, esimerkiksi vaihtanut vähän järjestystä siellä huoneessa, joka on lapsella ollut käytössään. Ollaan myös tehty meidän omien lasten kanssa yleensä jotain erityistä ja samalla aloitettu taas elämä vain meidän oman perheen kesken, kunnes puhelin taas soi ja on aika tutustua uuteen lapseen.

Vaikka tämä työ onkin jatkuvaa kiintymistä ja luopumista ja koskettaa ihan koko meidän perhettä, on tämä silti aivan ihanaa, enkä osaisi kuvitellakaan tekeväni mitään muuta.

Mukavaa päivää!