

Yhteistyössä Ukko.fi
Toisin kuin vielä muutama vuosi sitten, on nykyään ihan arkipäivää, että blogin kautta voi saada tuloja. Osalle nuo tulot voivat olla pieni kiva lisä kuukausittaiseen tilipussiin, jollekin blogi on merkittävä sivutyö, ja osa elättää itsensä bloggaamalla päätyökseen.
Muutamassa viime vuodessa blogimaailma on ottanut ihan superloikan eteenpäin. Monessa blogissa on järjestelmäkameralla otettuja lähes ammattimaisen kauniita kuvia ja suosituimmat blogit tavoittavat kävijöitä lähes pienilevikkisen aikakausilehden verran. Samaan aikaan, kun blogit ovat ammattimaistuneet, ovat myös yritykset ja mainostajat huomanneet, että blogit ovat mitä mainioin tapa kohdistaa mainonta juuri oikealle segmentille.
Varmasti moni bloggaaja voi samaistua siihen, että vaikka blogi on superkiva ja antoisa harrastus, vie se myös tosi paljon aikaa. Siinä missä lukijalle blogista näkyy se valmis viidessä minuutissa luettu postaus, on sen takana jopa useita tunteja valokuvaamista, kuvankäsittelyä, postausidean miettimistä, tekstin kirjoittamista ja mahdollisiin yhteistöihin liittyviä sähköpostin vaihteluita.
Vaikka tämä onkin rakas harrastus, niin tuntuu tietenkin silti mukavalle saada pientä korvausta käyttämästään ajasta ja tuottamastaan sisällöstä. Siis siitä sisällöstä, jota tuhannet lukijat voivat ilmaiseksi käydä lukemassa, ja josta lukijat toivottavasti saavat joskus inspiraatiota, toisinaan vinkkejä ja useimmiten ainakin hyvää mieltä.
Ajattelinkin listata tähän alle muutaman vinkin, joiden avulla tästä kivasta harrastuksesta voi saada itselleen mukavan työn, tai ainakin kivaa sivutuloa muiden töiden oheen.

1. Tuota blogiisi laadukasta sisältöä
Tuottamalla blogiisi laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä voit herättää paitsi lukijoiden, myös mainostajien mielenkiinnon. Hio blogisi ulkoasu kuntoon, että annat ammattimaisen vaikutelman. Mikäli html-koodit ovat ihan hepreaa, niin esimerkiksi Etsystä löytyy valmiita bloggeriin sopivia blogipohjia muutamalla eurolla. Useassa blogissa valokuvat ovat isossa osassa, joten panosta niihin. Järjestelmäkameroita saa jo parillasadalla eurolla ja ero kännykkäkuvien laatuun on huikea.
2. Kasvata kävijämääriä
Että mainostaja voi hyötyä yhteistyöstä kanssasi, täytyy blogilla olla lukijoita. Kaikki nuo ykköskohdassa luetellut jutut voivat vaikuttaa positiivisesti myös kävijämäärääsi, mutta sen lisäksi voit muutamalla pienellä kikalla saada lisää lukijoita blogillesi. Facebookissa on useita bloggaajille tarkoitettuja ryhmiä, joissa voit jakaa uusimmat blogipostauksesi. Ole aktiivinen ja kommentoi muiden bloggaajien postauksia, usein joku klikkaa nimimerkkiäsi ja päätyy blogiisi. Opettele hakukoneoptimointia, sillä pienillä jutuilla, kuten valokuvien oikeanlaisella nimeämisellä saatat saada Googlen kautta helposti lisää kävijöitä.
3. Ota rohkeasti yhteyttä yrityksiin
Kun blogissasi on kivaa ja juuri sinun näköistä laadukasta sisältöä, ja kävijämäärätkin ovat jo mukavat, on aika ottaa yhteyttä yrityksiin. Monet bloggaajat saavat yrityksiltä suoraan yhteydenottoja ja yhteistyöehdotuksia, mutta voit myös rohkeasti olla oma-aloitteinen ja ottaa itse yhteyttä blogisi aihepiiriin sopivaan yritykseen. Kerro viestissä kuka olet, mitä blogia kirjoitat, kuinka paljon blogisi tavoittaa kuukausittain kävijöitä, ja millainen yhteistyöehdotus sinulla olisi. Mieti myös valmiiksi miten hinnoittelet yhteistyön ja mitä tuo hinta pitää sisällään.
4. Mieti miten laskutat!
Että voit saada blogin kautta tuloja, täytyy sinun miettiä miten laskutat mainostajaa. Yksi vaihtoehto on oman yrityksen perustaminen, mutta silloin sinun täytyy huolehtia mm. yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen maksamisesta ja hankkia kirjanpitäjä. On olemassa myös kevytyrittäjyyspalveluita, esimerkiksi suomalainen Ukko.fi, ja itse suosittelen lämpimästä tällaista vaihtoehtoa. Ukko.fi palvelun kautta voit laskuttaa yksityishenkilönä, ilman, että sinun tarvitsee perustaa omaa yritystä. Ukko.fi hoitaa puolestasi verojen maksun ja kaiken paperityön. Kuulostaa aika helpolle, vai mitä?
Ukko.fi palvelun käyttö onkin tehty tosi helpoksi. Ensin luot Ukko.fi sivustolle oman käyttäjätunnuksen (tämä ei maksa mitään!) ja tämän jälkeen voit vaikka heti kirjoittaa ensimmäisen laskun! Myös laskujen kirjoittaminen on tosi helppoa, vaikka tästä ei olisi minkäänlaista aikaisempaa kokemusta. Klikkaat vain laskut osiosta ”uusi lasku” ja eteesi aukeaa valmis laskupohja, mihin täytät laskupohjassa kysytyt tiedot, eli asiakkaan yhteystiedot, laskutettavan summan jne. Ja kun asiakas on maksanut laskunsa, voit Ukko.fi:n sivuilla käydä maksamassa itsellesi palkan (ennen ensimmäistä palkanmaksua sinun on toimitettava verokorttisi Ukko.fi:lle). Ihan superhelppoa!
Tuosta alkuperäisestä laskuttamastasi summasta vähennetään työnantajakulut ja työntekijän pidätykset, eli juuri niitä lakisääteisiä maksuja valtiolle, verottajalle ja vakuutusyhtiölle, joista yrittäjänä joutuisit itse vastaamaan. Koska kaikki asiaankuuluvat maksut hoidetaan Ukko.fi puolesta, kerryttää palvelun käyttö sinulle myös eläkettä.
Ukko.fi sivulta löytyy myös palkkalaskuri, jonka avulla voit hetkessä tarkistaa paljonko sinulle jää palkkaa maksettavaksi laskuttamastasi summasta. Tätä kannattaa käyttää apuna, kun hinnoittelee yhteistyötä, että omalle tilillesi kilahtaa lopulta sopiva summa. Nuo lakisääteiset maksut kun lohkaisevat tietenkin osansa.
Varmasti monia kiinnostaa, että mitä tällainen kevytyrittäjyyspalvelu sitten maksaa? Ukko.fi veloittaa laskuttamastasi summasta 5% palvelumaksua, tai minimissään 15 euroa. Tuo summa vähennetään sitten palkanmaksun yhteydessä. Aika edullista siihen nähden, että joku muu hoitaa puolestasi kaiken paperityön!
5. Muista rentous
Älä unohda, että bloggaaminen on hauskaa! Vaikka saisitkin blogin kautta mukavia tuloja, pidä silti mielessä, että kirjoitat vain niistä asioista, joista oikeasti innostut ja jotka ilahduttavat lukijoiden lisäksi myös sinua itseäsi.

Onko Ukko.fi teille ennestään tuttu palvelu?
5 SÄÄNTÖÄ, JOTKA TEKEVÄT RUUANLAITOSTA HAUSKAA LAPSILLE



Saako teillä lapset osallistua kokkauspuuhiin, vai onko keittiöhommat vain vanhempien juttu?
Tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta vanhemmasta ajattelee, että on tärkeää antaa lasten osallistua keittiöpuuhiin, ja jopa yhdeksän kymmenestä sanoo ottavansa lapset mukaan ruuanlaittoon. Mutta yleensä lapset kuitenkin saavat auttaa lautasten laitossa, tai saavat tehtäväkseen huuhdella salaatin, eli juuri ne kaikkein tylsimmät hommat…
Ikean Life at Home Reportin mukaan puolet vanhemmista tuntee, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa leikkiä lasten kanssa, ja samalla monet lapset eivät saa perustietoja ruoka-aineista ja ruuanlaitosta, kun vanhemmat pelkäävät lasten vain sottaavan keittiössä ja lisäävän stressiä.
Ikealla onkin nyt meneillään kampanja, jossa kannustetaan lapsia ja vanhempia kokkaamaan yhdessä. Tarkoitus olisi tehdä keittiöstä hauska paikka, unohtaa turhat säännöt ja tehdä ruokaa yhdessä ilman sottaamisen ja torumisen pelkoa.
Mä luulen, että aika moni lapsi kiinnostuu jo ihan pienenä ruuanlaitosta, aivan kuten kaikista arkisista kotitöistä mitä vanhemmat päivittäin tekevät. Meillä Veikko hääräili innoissaan jo vuodenikäisenä keittössä, kokkaili näkymätöntä keittoa kattila ja kauha kädessään keittiönlattialla, samaan aikaan kun äidin kattiloissa porisi oikea ruoka. Ensimmäiset oikeat keittiöhommat taisi olla pipareiden leipomista (vai meniköhän sitä taikinaa kuitenkin enemmän suuhun, hah) ja myöhemmin ollaan paistettu yhdessä muita leivonnaisia. Kohokohtana yleensä taikinakulhon nuoleminen ja leivonnaisten koristelu, haha!
On varmasti paljon siitä kiinni, annetaanko lasten osallistua keittiöpuuhiin, että jatkuuko tuo pienenä alkanut kiinnostus ruuanvalmistusta kohtaan.



Ikean kampanjan inspiroimana me tehtiin Veikon kanssa tällä viikolla jotain aika hassua. Lähdettiin yhdessä ruokaostoksille, ja menun sai suunnitella neljävuotias. Ostoskärryihin päätyi ainekset perunamuusiin ja lihapulliin, ja välipalaa varten etsittiin ainekset rieskarulliin ja tiikerikakkuun.
Kotona pääkokki aloitti homman rieskarullien kasaamisesta, ja mä koitin pitää mielessäni videolta (postauksen lopussa) löytyvät viisi sääntöä, jotka tekevät ruuanlaitosta hauskaa lapsille.
Kuinka helposti sitä sortuukaan opastamaan, miten ruoka kuuluu tehdä ”oikein”… Tai miten sitä kuvittelee, että jotkut asiat vain äiti osaa tehdä oikein.
Kun lapsi oli sekoittanut rieskarullien täytteen valmiiksi, levittänyt täytteet levyille, nappasin rieskat rullatakseni ne. ”Äiti! Mä osaan kyllä”, tuumasi neljävuotias. ”Joo, osaat ihan varmasti, mutta äiti tekee näihin alut vaan”… ”Ei kun äiti. Mä osaan kyllä! Ei tartte tehdä alkuja!” Ja niin rullat kääriytyivät neljävuotiaan näppärissä sormissa, ihan ilman äitin apua. Kun vain antoi mahdollisuuden!
Kun lapsi sekoitteli iloisesti lihapullataikinaa ja pyöritteli valmiista taikinasta keskittyneesti pyöryköitä uunipellille, tajusin, ettei mua oikeastaan edes kauhistuta se mahdollinen sotku, joka lapsen kanssa kokkaamisesta voi seurata, vaan se varmasti monelle tuttu juttu… Kiire. Aikaa kuluu yhdessä kokaten tietenkin normaalia enemmän, ja arkisin se voi olla vähän haastava juttu, kun purtavaa pitää saada pikavauhtia lautasille. Mutta ainakin viikonloppuisin on varmasti monella mahdollisuus kokata rauhallisemmalla aikataululla, ja antaa lapsillekin niitä oikeasti kiinnostavia ja jännittäviä tehtäviä keittiössä.
Me vanhemmat voidaan kattaa pöytä ja huuhdella salaatti, annetaan lapsen sekoittaa, maistella, pilkkoa ja osallistua niihin tehtäviin, mihin ikänsä puolesta on mahdollista. Meillä neljävuotias saa vielä odotella puukkoon ja sähkövatkaimeen tarttumista, mutta on kuitenkin paljon muuta, mitä lapsi voi jo tehdä.

Alla näkyvällä videolla poika kertoo, mitkä ovat viisi sääntöä, jotka tekevät ruuanlaitosta hauskaa lapsille. Näissä on kyllä ajattelemisen aihetta varmasti monelle vanhemmalle, ainakin mä koitan pitää nämä jatkossa mielessäni!
!function(a,b,c){var d=a.getElementsByTagName(b)[0];a.getElementById(c)||(a=a.createElement(b),a.id=c,a.src=(”https:”==document.location.protocol?”http://player-services.goviral-content.com”.replace(/^http:/,”https:”):”http://player-services.goviral-content.com”)+”/embed-code/index/find?placementVersionId=7236989414463681281600322″,d.parentNode.insertBefore(a,d))}(document,”script”,”gv_script_7236989414463681281600322″);
Millaisia tehtäviin teillä saa lapset osallistua keittiössä?
Yhteistyössä Ikea.
KULING, KÄYTÄNNÖLLISTÄ ULKOILUUN LOISTAVALLA HINTA-LAATUSUHTEELLA


Tänään olisi luvassa sovituskuvia ja vähän infoa Kuling-merkin talvihaalareista, sekä fleecevuoratusta sadesetistä, joita pojat pääsivät testaamaan yhteistyössä Lekmerin kanssa.
Kuling on Lekmerin omaa tuotantoa, ja merkiltä löytyy käytännöllisiä ja kestäviä ulkoiluvaatteita lapsille, loistavalla hinta-laatusuhteella. Vaatteet on suunniteltu aktiivisille lapsille erityisesti laadukkuutta ja käytännöllisyyttä silmällä pitäen.
Kuling on Lekmerin omaa tuotantoa, ja merkiltä löytyy käytännöllisiä ja kestäviä ulkoiluvaatteita lapsille, loistavalla hinta-laatusuhteella. Vaatteet on suunniteltu aktiivisille lapsille erityisesti laadukkuutta ja käytännöllisyyttä silmällä pitäen.


Veikolla on Kuling talvihaalari isojen mallistosta (koot 130cm asti), jonka valitsin kauniin tummansinisenä, mutta haalaria löytyy myös tyttömäisen lilaa ja aina toimivaa kokomustaa.
Noin 105cm pituisella Veikolla on haalarista koko 110cm ja mun mielestä haalari vastaa hyvin kokoaan.
Haalarin vyörätöltä löytyy kuminauhasäätö, lahkeensuut voi säätää tarranauhoilla ja lumilukosta löytyy vielä kuminauhalenksut kengän alle laitettavaksi. Näissä kuvissa meillä on jätetty haalari vyötäröltä säätämättä, ja haalari on ihan kiva näinkin, mutta säätämällä vyötärön ja lahkeensuut saa haalarin juuri sopivan istuvaksi.
Toiminnallisesta haalarista löytyy kivasti ominaisuuksia. Hengittävässä, tuulen- ja vedepitävässä (vesipilari 10 000mm) haalarissa on teipatut saumat, haalari on vahvistettu polvien, takapuolen ja lahkeensuun kohdilta, lahkeista löytyy lumilukot ja haalarissa on hyvin heijastimia.
Vauvalla on vastaava haalari vauvamallistosta, Kuling vauvahaalari.
Vauvalla on tällä hetkellä pituutta 76cm paikkeilla ja haalari on kokoa 80cm. Tämäkin vastaa hyvin kokoaan, ei ainakaan mitenkään reilua mitoitusta ja kahden koon välillä pohtivia suosittelisin valitsemaan isomman koon.
Myös vauvan haalarista löytyy samoja huippuominaisuuksia, tämäkin on hengittävä, tuulen- ja vedenpitävä (10 000mm), saumat on teipattu ja kulutukselle alttiit polvet on vahvistettu kulutuksenkestävällä materiaalilla. Haalarista löytyy heijastimet niin edestä, kuin takaa ja vetoketju ulottuu haaraan asti, jolloin haalari on helppo pukea ja riisua.




Veikko sai myös Kulingin fleecevuorellisen sadesetin, joka vaikuttaa ensituntumalta aivan nerokkaalta!
Fleecevuoratuissa housuissa on kiinteänä tuollainen fleeceyläosa, jonka saa edestä vetoketjulla auki kokonaan ja olkapäillä on molemmin puolin tarranauhat, joilla on kätevä säätää yläosa juuri oikean kokoiseksi. Tuon fleecevuoren ja -yläosan ansiosta tämä sadesetti menee viileilläkin ilmoilla, eikä sisävaatteiden ja sadeasun väliin tarvitse pukea erikseen kerroksia.
Myös sadetakin sisältä löytyy kauttaaltaan fleecevuori, mikä tekee takista mukavan lämpöisen. Materiaali sadeasussa on mukavan pehmoista ja notkeaa, eikä ollenkaan jäykkää, kuten jotkut sadeasut tapaavat olla.


Sadeasussa on vahvistukset polvissa ja kyynärpäissä, mikä on kätevä ominaisuus varsinkin tässä iässä, kun ulkovaatteet ovat todella kovalla kulutuksella. Takista löytyy taskut, hupun saa tarvittaessa irti ja niin takista, kuin housuistakin löytyy hyvin heijastimia
Veikko on noin 105cm pitkä ja sadesetti on kokoa 110cm, eli samaa kokoa mitä meillä tällä hetkellä vaatteissa käytetään. Mun mielestä sadeasun mitoitus on aika reilua, ja tässä on reippaasti vielä kasvunvaraa, mutta hihojen- ja lahkeidensuun kuminauhojan vuoksi sadeasun voi silti ottaa jo heti käyttöön.