TUPLANEULEESEEN PUKEUTUNEEN ÄIDIN RASKAUSKUULUMISIA

Nämä viimeiset viikot menee ihan supernopskaa eteenpäin! Nyt mennään jo raskausviikossa 35+5, eli enää reilu viikko vauvan täysiaikaisuuteen, ja reilu neljä viikkoa laskettuun aikaan.

Tähän asti kaikki on sujunut melko rennolla otteella, mutta nyt alkaa tulla pieniä paniikin oireita mukaan. Synnytys ei vieläkään jännitä, mutta nyt panikoin siitä, onko meillä kaikki valmiina vauvaa varten. No ei ole! 

Keittiön kaapit odottavat edelleen siivousta (No kun haluan järkätä tuttipullot, mikrosteriloijan ja muut vauvan tarvikkeet omalle hyllylleen ja samalla tietty järkkäillä kaapit kuntoon muutenkin…), sata listaa on tekemättä ja vaunutkin pitäisi hakea varastosta ja fiksailla esikoisen jäljiltä kuntoon. Ja näitä ennen on monta koneellista pyykinpesua, kun niin uudet kuin Veikon vanhat (toki aikanaan jo pestyt) vaatteet täytyisi käyttää pyykkikoneen kautta. Hoitopöytä pitäisi kiinnittää seinään ja järkkäillä vipatkin jutut paikoilleen. Se julistekin puuttuu vielä vauvan huoneesta ja osa sohvatyynyistä myös, ja missä ihmeessä vauva nukkuu, sitäkään ei ole vielä päätetty! Ja apua, sairaalakassi täytyisi pakata myös, tai tehdä edes lista mitä sinne kahmitaan mukaan, jos lähtö tuleekin yllättäen.

Taidan aloittaa niiden listojen teosta (rrrakastan listoja!), niin saan asiat papereille joista on helppo katsoa mitä on vielä tekemättä ja missä järjestyksessä näitä kantsii tehdä. Tietty omat listansa täytyy tehdä koirien hoidosta ja Veikon normipäivästä mahdollisen hoitajan varalle. 

Keskiviikkona oli pitkästä aikaa neuvola, ja tämä raskaus menee kyllä ihan samalla kaavalla kuin ekakin. Painoa on kertynyt reippaasti, lähes tismalleen saman verran kuin ensimmäisessä raskaudessa. Matalalla huidelleet verenpaineet olivat pompsahtaneet reippaasti ylöspäin (ehkä enemmänkin normaalin, kuin liian korkean puolelle) ihan kuten kolme vuotta sitten samoilla viikoilla.

Terveydenhoitajan tunnustelemana vauva on kuulemma laskeutunut jo hyvin alas, siitä ehkä iltalenkeillä vaivanneet nivusten liitoskivut.

Tähän mennessä näitä neuvolakäyntejä on ollut aikas harvakseltaan, mutta nyt varattiinkin seuraava jo ensi viikolle, viimeisiä viikkoja siis tosiaan mennään!

Kuten kuvista voi päätellä, ovat aikaisemmin kammoamani legginsit tulleet jäädäkseen. Itse asiassa nämä tuntuvat nyt niin mukaville, että leggarit taitavat sujahtaa myös omiin sairaalasta kotiutumisvaatteisiini. Mammafarkkuja kun en halua pukea enää synnytyksen jälkeen, enkä todellakaan haaveile mahtuvani omiin vanhoihin farkkuihini heti synnytettyäni…

Olen melko ahkera kierrättämään vaatehuoneen sisältöä, mutta jostain syystä tuo harmaa neulemekko on pyörinyt siellä jo kolmen vuoden ajan, vaikka en ole sitä ainakaan kahteen vuoteen käyttänyt! Tuo on ensimmäinen vaate, jonka ostin Veikon synnytyksen jälkeen, kun omat vanhat vaatteet eivät vielä mahtuneet päälle, ja kaipasin jotain rentoa ja mukavaa paksujen sukkahousujen kaveriksi. Samoissa mitoissa siis ollaan jälleen, ja yllättäen mekko saikin muutaman käyttökerran lisää ;)

Mitäs teille kuuluu?

RENTO (RASKAUS)ASU, RASKAUSMIETTEITÄ JA VILLERVALLAN VOITTAJA!

Kun kolme vuotta sitten hiihtelin läpi raskauden leggareissa, en tällä kertaa ole niitä muutamaa kokeilua lukuunottamatta jalkaani kiskonut. Kuuma kesä kului shortseissa ja mekoissa, ja nyt alkusyksystä on ollut ihanaa pukeutua farkkuihin. Nyt kuitenkin masu alkaa olla mitoissa (siis oikeasti, miten jätti tuo on!), jolloin kaipaa supermukavaa vaatetta päälle, ja voiko legginsejä rennompaa enää olla…

Vaikka tämä leggari collegemekko combo on ensisijaisesti hankittu kotiasuksi ja puistoiluun, niin luulen että näillä viimeisillä raskausviikoilla mukavuus voittaa, ja trikoo ja college eksyy päälle aikas moneen muuhunkin tilanteeseen. 

Mekko Mamalicious // Leggarit Mamalicious // Aurinkolasit Rayban // Laukku Michael Kors // Tennarit Vans

Tuo maha on oikeasti juuri niin iso, kuin se näissä kuvissa näyttää… Mutta hei, me oltiin justiin käyty syömässä ja vielä kakkukahveilla päälle, ennen näiden kuvien ottamista, ehkä sillä on edes pieni osuus asiaan :D

Viikkoja on nyt kasassa 33+5, joten tästä vielä enää 3 viikkoa ja 4 päivää, niin ollaan lukemissa jolloin Veikko syntyi! Jaiks! :D Tuo 37+2 olisi kyllä mielestäni aika täydellinen viikkomäärä synnyttää tälläkin kerralla, onhan vauva tuolloin jo aivan täysiaikainen ja näin ollen saa jo luvan kanssa tullakin, eikä oma odotus käy liian pitkäksi. Tällä puheella tietty petaan itselleni yliaikaiskäynnistystä sinne 42 viikon tuntumaan… :D

Itse synnytys ei (ainakaan tällä hetkellä) juurikaan jännitä, mutta se synnytyksen jälkeinen elämä jänskättää sitäkin enemmän! En osaa ollenkaan kuvitella millaista elämä on, kun meille muuttaa uusi pieni vauva. Miten meidän arki lähtee sujumaan ja millainen se pikkuinen on. Onneksi kaikki on kuitenkin hyvää jännitystä, sellaista kun ei malttaisi enää odottaa.

Pikkuhiljaa ollaan käyty Veikon kanssa yhdessä ostamassa vauvalle kaikenlaista, pieniä vaippoja ja ensimmäiset tutit. Ollaan pesty ja viikattu harsoja. Alettu järkkäämään hoitopöytää. Vaatteita en ole ostanut vielä juuri ollenkaan, vaan Veikon vanhat vaatekätköt pitäisi nyt ottaa esiin ja käydä läpi mitä ne pitävät sisällään. Toki muutamia pikkuvaatteita on tullut ostettua, mutta nämä pitäisi nyt kaikki käydä ensi viikolla läpi, niin tiedän mitä vaatetta me vielä tarvitaan ja mitä ihanuuksia saan ostaa! Voisinkin tehdä sitten oman postauksen niistä pikkuvaatteista mitkä vauvaa jo odottavat ja mitkä ovat vielä hankinnassa.

Tänään kun laitettiin vauvan huoneeseen verhotankoa ja paria hyllyä seinälle, ihmetteli Veikko, miksei vauvan huoneessa ole vielä sänkyä. Samaan hengenvetoon tiedusteli, voisiko vauva sittenkin nukkua hänen vieressään… ”Voiko vauva nukkua minun viekussa? Äiti minä tahdon!”

Yhteistyössä Skidin kanssa järjestyn Villervalla-arvonnan voitti nimimerkki Mindianna. Onnea voittajalle, sinulle on lähetetty sähköpostia!

Mitäs mieltä olette, uppoaako trikoo ja college muutoin kuin kotiasuna?

Mitäs teille muille odottajille kuuluu?

IHANA TAKKI RASKAUSMASULLE JA PIENET (RASKAUS)KUULUMISET

Kuka muu on ihan fiiliksissä näistä ihanan kirpakoista ja aurinkoisista alkusyksyn päivistä?

Kuuman kesän jälkeen on aivan ihanaa ja kaivattua vaihtelua kiskoa farkut ja Converset jalkaan (vielä kun juuri ja juuri taipuu tennareita sitomaan…), ja uppoutua lämpöisen syystakin ja muhkean kaulahuivin sisään.

Koska laskettu aika on vasta lokakuun loppupuolella, on tällä kertaa syytä panostaa myös raskausmasulle sopivaan syyspukeutumiseen. Ilokseni sainkin Mom2Mom verkkokaupasta juuri näille keleille sopivan aivan i-h-a-n-a-n parkatakin, josta varmasti tulee tämän syksyn luottovaate! 

Farkkujen ja tennareiden kanssa ihan täydellinen vaate niin kaupungille kuin leikkipuistoonkin, kumppareiden kanssa vaikka metsäretkelle, ja jos vauva päättää pysytellä masussa vielä lasketun ajan jälkeenkin, menee takki varmasti alkutalven kylminäkin päivinä paksun neuleen kanssa puettuna.

Otin takin koossa 36 (normaali kokoni on 34-36) ja takki vastaa aika kivasti kokoaan, ehkä hippasen reilu. Masulle on kivasti tilaa ja uskon että tällä takilla ulkoilen myös vauvan synnyttyä, vauva takin alla kantorepussa matkustaen. Ainakin kolme vuotta sitten ulkoilin paljon vauva takin sisässä, mutta silloin jouduin lainaamaan mieheltä takkia, sillä elokuun lopulla synnyttäneenä en tullut koskaan hankkineeksi äitiystakkia.

Sain Mom2Momilta myös imetyspaidan, jonka käyttöä varsinaiseen tarkoitukseen jo innolla odotan, mutta paita sopii onneksi myös raskausmasun kanssa.

Nuo molemmat vaatteet näyttävät olevan loppuunmyytyjä, mutta kurkkaa ihmeessä Mom2Momin takkivalikoima! Syksyyn löytyy kivaa trenssiä, ja talveksi on tullut jo aivan ihanaa parkatakkia mustana ja omana suosikkinani oliivin vihreänä, ja löytyy valikoimasta myös mammamasulle sopiva (teko)nahkatakki!

Takki Mom2Mom // Imetyspaita Mom2Mom // Farkut Mamalicious // Kengät Converse

Raskausmasu alkaa olemaan jo valtavan kokoinen, vaikka laskettuun aikaan onkin vielä melkein kaksi kuukautta aikaa. Onneksi olo on edelleen aivan loistava, vaikka jättisuuri maha onkin saanut aikaan jatkuvan selän jomotuksen. Luulen myös, että olen tuntenut ekaa kertaa niitä kuuluisia liitoskipuja, sillä muutamana iltana lenkillä on kävely tuntunut varsin epämukavalle, aivan kuin jalat lähtisivät irti!

Veikko odottaa vauvaa edelleen kovasti ja puhuu ja pohtii paljon vauvaan liittyviä juttuja. Tänään mietti, mahtaakohan vauva tykätä hänen herkustaan, kiinalaisesta ruuasta… :D

Mitäs tykkäätte raskausmasulle sopivasta syystakista? 

Joko olette ottaneet syysvaatteet käyttöön?


Yhteistyössä Mom2Mom