KUN PÄIVYSTYSPUHELIN SOI

Päivystävänä sijaisperheenä kuskaan päivystäessä puhelinta mukana kaikkialle. Puhelimeen on vastattava heti kun se soi, joten puhelin on päällä myös öisin yöpöydällä ja aamulla otan sen mukaan kylpyhuoneeseen, että kuulen puhelimen myös silloin jos olen vaikka suihkussa.

Joskus saatan kuljettaa puhelinta mukana viikkoja ennen kuin se soi, nopeimmillaan taas päivystys on päättynyt alle vuorokaudessa siihen, että meille on ohjattu lapsi.

Kun päivystyspuhelin soi, saan kuulla muutaman asian. Ensinnäkin kuulen tuleeko meille yksi lapsi vai sisarukset. Kuulen myös minkä ikäiset lapset meille on sillä kertaa tulossa. Saan myös tietää koska lapsia on lähdettävä hakemaan vai tuodaanko lapset suoraan meille kotiin (näin tehdään yleensä silloin, jos lapset sijoitetaan päivystysperheeseen keskellä yötä). Me ollaan sitouduttu siihen, että ollaan valmiudessa hakea lapset tunnin kuluessa puhelinsoitosta ja aika usein lapsia lähdetäänkin hakemaan melko nopealla aikataululla. Mutta ei aina. Joskus saattaa olla tuntejakin aikaa pyöriä kotona, kunnes lapsia on lähdettävä hakemaan.

perheblogi

Ja tuon ajan mun päässä poukkoilee tsiljoona erilaista ajatusta! Kääk! Jännää! Minkähänlaiset lapset meille on kohta tulossa? Onko autossa tarvittavat turvaistuimet, vai täytyykö niitä lähteä etsimään varastosta? Muistanko vielä miten kolmen kuukauden ikäistä vauvaa hoidetaan? Millaiset nukkumisjärjestelyt meille kannattaisi laittaa? Onko meillä kaikki tarvittava valmiina, vai pitäisiköhän matkalla hakea jotain kaupasta? Onko vaatteita? Ruokaa (esim. korvikemaitoa vauvalle)? Kääk! Joko saa lähteä?

Jos puhelinsoiton jälkeen ei aivan salamana tarvitse singahtaa autoon ja lapsia hakemaan, ehtii puhelun jälkeen järkkäillä kotona asioita valmiiksi.

Meillä on vaikka mitä tarvikkeita aina vauvojen hoitopöydästä taaperoiden pallomereen täällä kotona valmiina, mutta suurin osa näistä on tietenkin varastossa, eikä täällä kotona esillä. Jos on aikaa, voi valmiiksi jo etsiä niitä tarvikkeita joita arvelee tarvitsevansa.

Ainakin nukkumisjärjestelyitä voi jo miettiä ja laittaa petivaatteetkin valmiiksi. Laittaisikohan ne harmaat lakanat, joissa kiemurtelee autotie autoineen, vai ne vaaleanpunaiset kukkalakanat? Eihän tällaiset asiat ole tietenkään kovin tärkeitä silloin, kun lapsi sijoitetaan suoraan kriisitilanteesta aivan vieraaseen perheeseen, mutta mun mielestä on mukava miettiä näitäkin ja laittaa kotia ja lastenhuonetta valmiiksi ja sellaiseen kuntoon, josta lapset mahdollisesti voisivat pitää. Jos lapset ovatkin aivan pikkuisia, en laitakaan lastenhuonetta heitä varten, vaan silloin haetaan varastosta esimerkiksi kehto tai pinnasänky meidän vanhempien makuuhuoneeseen. Leikitkin on aivan pikkuisilla olohuoneessa.

Me ollaan säästetty melkein kaikki meidän omien lasten vanhat lelut, joten leluja löytyy jos jonkinlaista aivan vauvojen leluista isompien lasten Ryhmä Hau ja junarataleikkeihin. Kaikki lelutkaan ei ole tietenkään valmiiksi esillä, vaan osa varastossa ja kaapeissa. Jos on aikaa, voi lelujakin katsella jo valmiiksi esille.

Jos tiedän jo, ettei lapsilla ei ole mukanaan mitään muuta kuin päällään olevat vaatteet, voi tässä vaiheessa jo tarkistaa löytyykö meiltä sopivia vaihtovaatteita. Meiltä löytyy jonkin verran vaatteita eri koossa valmiina, mutta yleensä ostan sopivia vaatteita vasta sitten kun lapset ovat tulleet meille. Jotain on kuitenkin hyvä löytyä jo valmiiksi, ainakin yövaatteet ja yksi vaihtovaatekerta. Vaatteita ei meille oikeastaan kerry, sillä pakkaan aina lapsille ostamani vaatteet heille mukaan, palaavat he sitten omaan kotiinsa tai muuttavat meiltä pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Ainoastaan vauvanvaatteita kertyy, sillä vauvat ehtivät kasvaa nopeasti useastakin vaatekoosta ulos!

Hammasharjoja ja tahnoja pidän kaapissa aina, niin ei ainakaan sellaisia tarvitse lähteä ensimmäisenä ostamaan kaupasta.

Kun olen kuluttanut aikaa kaikenlaiseen (mun mielestä mukavaan) täpisemiseen, on vihdoin aika lähteä hakemaan lapsia.

Tuo jännittävä puhelinsoitto kertoo oikeastaan vain murusen asioista. En esimerkiksi koskaan saa silloin tietää tulevatko lapset meille viikoksi, kuukausiksi vai yli vuodeksi (kokemusta on näistä kaikista!). Tämä ja moni muu asia selviää vasta ajan kanssa. Se onkin yksi asioista, joka tekee tämän työn niin mielenkiintoiseksi. Koskaan ei tiedä millä tavalla meidän arki tulee muuttumaan.

Lisää juttuja sijaisvanhemmuudesta ja päivystävänä sijaisperheenä toimimisesta löydät täältä.

lastenhuone

Mukavaa päivää!

MILLAISTA ON OLLA TUKIPERHEENÄ?

Hyvää lapsen oikeuksien päivää!

Olen monesti kertonut, että meidän perhe toimii päivystävänä sijaisperheenä, eli meidän perheeseen voidaan sijoittaa kiireellisesti tilapäisesti kotia tarvitsevia lapsia. Olen ehkä myös kertonut, että ollaan toimittu tukiperheenäkin, mutta en varmaankaan ole kertonut tarkemmin millaista tuo tukiperhetoiminta on.

Mitä eroa on sijaisperheellä ja tukiperheellä?

Jos termit ei ole tuttuja, niin on olemassa lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia sijaisperheitä. Lyhytaikaisessa sijaisperheessä (eli päivystysperheessä, kriisiperheessä tai millä nimellä missäkin päin meitä kutsutaan) lapset asuvat niin kauan, kunnes voivat palata takaisin omaan kotiinsa tai kunnes muuttavat pitkäaikaiseen sijaisperheeseen. Tämä aika on yleensä jotain viikkojen tai vuoden väliltä, useimmiten lapset asuvat lyhytaikaisessa sijaisperheessä joitain kuukausia. Pitkäaikaisessa sijaisperheessä taas lapset asuvat usein aikuistumiseen saakka, vaikka on toki mahdollista, että myös pitkäaikaisesta sijaisperheestä lapsi palaa jossain vaiheessa biologisten vanhempiensa luo.

Tukiperhe on perhe, jonka luona lapsi voi viettää aikaa sovitusti, yleensä yhden viikonlopun kerran kuukaudessa. Lapsi asuu yleensä omien vanhempiensa kanssa (tai sijaisperheessä, jolloin lapselle toimitaan lomitusperheenä) ja vierailee tukiperheessä sovitusti. On monia eri syitä miksi lapsi tarvitsee tukiperhettä. Perheen tilanne voi esimerkiksi olla jostain syystä kuormittunut tai lapsella voi olla yksinhuoltajavanhempi, joka kaipaa hengähdystaukoja omaan arkeensa.

Mitä tukilapsen kanssa tehdään?

Tukilapsen kanssa tehdään aivan tavallisia asioita. Mitään erikoisia ohjelmanumeroita ei siis tarvitse järjestää, vaan yhdessä voi puuhailla aivan kaikkea tavallista. Me ollaan oltu usein ihan vain meillä kotona ja ulkoiltu, leikitty, piirrelty ja tehty muita aivan samoja tavallisia asioita kuin omienkin lasten kanssa tehdään. Joskus ollaan lähdetty vaikka metsään retkelle tai autoiltu jonnekin kaukaisempaan leikkipuistoon. Talvella ollaan voitu käydä vaikka pulkkamäessä tai luistelemassa. Ja ollaan me joskus käyty eläinpuistoissa tai huvipuistoissakin, sellainenkin on toki mahdollista, vaikka tärkeintä onkin tavallinen yhdessä olo.

Miten tukiperheeksi pääsee?

Jos tukiperheasiat kiinnostaa, niin näissäkin kannattaa olla yhteydessä oman kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijään tai vaikka googlata löytyykö oman kunnan sivuilta jotain infoa tukiperhetoiminnasta. Tukiperheistä on yleensä aivan hurjan kova pula ja esimerkiksi Tampereella yli 100 lasta odottaa omaa tukiperhettä!

Aika moni laittaa mulle viestiä tuohon päivystysperhetyöhön liittyen ja kertoo, että sellainen toiminta kiinnostaisi, mutta ei ehkä vielä juuri siinä elämäntilanteessa. Tukiperhetoiminta ei olekaan niin sitovaa kuin sijaisperheenä toimiminen, sillä tämä sitoo vain yhden viikonlopun kuusta ja tämä viikonloppu on yleensä aika joustavasti sovittavissa lapsen perheen kanssa.

Meillä käy vierailemassa säännöllisesti eräs lapsi, joka on ollut meidän elämässä jo usean vuoden ajan ja se on mun mielestä aivan älyttömän ihanaa. En olisi osannut silloin vuosia sitten arvatakaan, että saataisiin päivystys- ja tukiperhehommien myötä jotain näin pysyvää ja tärkeää meidän perheeseen.

lastenhuone

Mukavaa viikonloppua!

TOIVEPOSTAUS: MITÄ PÄIVYSTÄVÄLLÄ SIJAISPERHEELLÄ TULEE OLLA

Sain toiveen kertoa mitä kaikkia tarvikkeita meidän kotoa täytyy löytyä, että me voidaan toimia päivystävänä sijaisperheenä.

Nämä tarvikkeet vaihtelevat toki aika paljon sen mukaan, minkä ikäisiä lapsia perheeseen voi tulla. Meidän kodista löytyy aika paljon vauvatarvikkeita ja muita pienille lapsille tarvittavia juttuja, sillä me toimitaan päivystävänä sijaisperheenä alle kouluikäisille lapsille, eli vastasyntyneistä vauvoista aina eskari-ikäisiin.

Tärkeintä varmasti on, että kodista löytyy lapsille sopivat tilat. Meidän kodissa tämä tarkoittaa yhtä ylimääräistä lastenhuonetta, jossa on kaksi lastensänkyä. Lisäksi meidän vanhempien makuuhuone on niin tilava, että sinne saa helposti sujautettua kaksikin kehtoa, pinnasänkyä tai pientä lastensänkyä.

Tärkeää on myös, että meiltä löytyy sopivanlaisia turvaistuimia, eli meillä on vauvojen turvakaukalo jalustalla, pienten lasten turvaistuin ja sellainen turvaistuin, mikä menee pienille ja isommille lapsille. Lisäksi on toki meidän omien lasten istuimet, joita voi tarvittaessa lainata ja turvakorokkeita löytyy myös.

Ainakin nuo turvaistuimet ja sängyt on sellaisia, jotka täytyy olla valmiina, sillä usein lapsi haetaan lyhyellä varoitusajalla, eikä silloin ehdi lähteä esim. lainailemaan turvaistuimia mistään. Sängyt täytyy myös olla valmiina, sillä on mahdollista, että lapsi tulee keskellä yötä. Muutamia muitakin sellaisia juttuja on, jotka on hyvä olla valmiina odottamassa, mutta paljon on myös sellaista, jota voi sitten tarvittaessa lähteä ostamaan.

Mutta lähdetäänkö katsomaan mitä meiltä oikein löytyy?

sijaisperhe
päivystysperhe

Meidän ”lainalapsille” varatusta lastenhuoneesta löytyy kaksi sänkyä ja tällä hetkellä huoneessa on myös yhdistelmävaunut, jotka eivät ole mahtuneet varastoon.

Kaapista löytyy vaippoja jokaisessa koossa. Näitä vajaita vaippapaketteja on kertynyt vuosien varrella, mutta vaippoja onkin tosi hyvä olla valmiina, jos pieni lapsi tulee keskellä yötä. Samasta syystä kaapista löytyy myös muutama purkki korvikemaitoa ja soseita. Isommille lapsille syötävää löytyy toki meidän jääkaapista, mutta vauvoja varten kaapista löytyy pieni määrä vauvoille sopivaa ruokaa. Ihan meidän kodin lähellä ei ole sellaista kauppaa, joka olisi yöllä auki ja sen takia tykkään pitää pientä ruokavarastoa kaapissa kaiken varalta.

Näiden vaippojen ja ruokien lisäksi tämän huoneen kaapeista löytyy leluja. Nämä kaikki lelut on oikeastaan meidän omien lasten vanhoja leluja, jotka on siirretty tähän huoneeseen odottamaan uusia leikkijöitä. Leluja olisi aika mahdoton ostaa valmiiksi odottelemaan, sillä koskaan ei voida tietää tuleeko meille seuraavaksi muutaman viikon ikäinen vauva, pieni taapero tai vaikka eskarilainen. Siksi ollaan ostettu leluja aina sitä mukaa, kun meillä on ollut lapsia ja nämä lelut ollaan tietenkin pakattu sitten lasten mukaan, kun ovat muuttaneet meiltä pois.

On ihan tavallista, ettei lapsilla ole meille tullessaan mitään mukana ja hammasharjaa ja tahnaa ei ole ollut koskaan kenelläkään. Siksi kaapista löytyy valmiiksi myös hammasharjoja ja tahnoja, niin ei tarvitse näitäkään lähteä sitten heti kaupasta ostamaan.

sijaisvanhemmuus
päivystävä sijaisperhe

Tällaisia juttuja löytyi tämän lastenhuoneen kaapeista, mutta suurin osa tarvikkeista on säilössä vaatehuoneessa ja varastossa.

Kävin kurkkaamassa, että mitä kaikkea meillä onkaan ja tällaiset jutut ainakin löysin:

  • Kehto
  • Pinnasänky
  • Matkarattaat
  • Tuplarattaat
  • Kokoontaitettava hoitopöytä
  • Tuttipullojen sterilointilaite
  • Turvakaukalo ja jalusta
  • Turvaistuin x 2
  • Potta
  • Syöttötuoli
  • Juniorituoli
  • Kantoreppu
  • Turvakaukalon lämpöpussi
  • Lämpöpussi vaunuihin
  • Pallomeri (tämä ei siis todellakaan mikään välttämätön, vaan hauska lisä, hah!)
  • Laatikollinen vauvanleluja
  • Laatikollinen tuttipulloja yms vauvatarvikkeita
  • VAATTEITA. Paljon vaatteita!

Varastosta löytyy monta isoa muovilaatikollista vaatteita. Yhtä vaatekokoa ei ole kovinkaan montaa vaatekertaa, mutta kun vaatteita on jokaisessa koossa aina 50 cm minivaatteista 116 cm eskarilaisten vaatteisiin, kertyy näitä uskomattoman paljon, vaikka yhtä kokoa ei kovin montaa vaatekappaletta olisikaan.

Joskus lapsilla saattaa olla mukanaan esimerkiksi kassillinen vaatteita ja pari lelua, mutta usein lapsilla ei ole mukanaan mitään muuta kuin ne vaatteet, jotka lapsella on sillä hetkellä päällään. Siksi meiltä löytyy pieni vaatevarasto, että saadaan heti puhtaat vaatteet päälle, jos vaikka päällä olevat vaatteet ovat likaiset ja muutenkin on hyvä olla vähän vaihtovaatteita valmiina odottamassa. Vaatteita ehtii kyllä ostaa lisää vaikka jo seuraavana päivänä, mutta kun muutama vaate on valmiina odottamassa, ei kauppaan tarvitse kiiruhtaa heti ainakaan vaateostoksille.

Ihan kuin lelutkin, ne vaatteet joita lapselle meillä ollessaan ostetaan, pakataan sitten lapsen mukaan, kun hän muuttaa meiltä pois. Tästä syystä meidän jemmavaatevarasto ei juurikaan paisu, paitsi vauvanvaatteiden osalta! Vauvat saattavat kasvaa meillä ollessaan useammankin vaatekoon verran, enkä niitä pieniä vaatteita pakkaa mukaan (joitain muistoksi tarkoitettuja vaatekappaleita lukuunottamatta), joten vauvanvaatteita saattaa kertyä jonkin verran varastoon.

Nämä meidän varastosta löytyvät tarvikkeet eivät todellakaan ole kaikki pakollisia. Esimerkiksi tuttipullon sterilointikone tai hoitopöytä ovat sellaisia tarvikkeita, joita ilmankin varmasti pärjää. Ne kuitenkin helpottavat mun mielestä arkea hurjan paljon ja ollaan siksi sellaiset hankittu. Aika monet näistä varastossa olevista jutuista ovatkin sellaisia, joita ollaan tässä vuosien varrella aina tarvittaessa ostettu.

Tällaisia juttuja täältä meidän kodista löytyy. Näillä päästään aina hyvin alkuun ja tarvittaessa ostetaan sitten sellaisia tarvikkeita, joita kulloinkin vielä lisäksi tarvitaan.

sijaisperhe

LUE MYÖS:

Meistäkö lastensuojelun kriisiperhe?

Miltä lapsesta luopuminen tuntuu?

Millaista on olla sijaisäiti?

Päivystävä sijaisperhe – Mitä haasteita työssä on?

Aurinkoista päivää!