Pienen pojan kerhoura on nyt onnistuneesi strartattu!
Ja todellakin onnistuneesti, sillä kaikki on sujunut tosi hyvin.
Ensimmäisenä kerhoaamuna lapsi juoksi iloisesti tutustumiskäynniltä tuttuun leikkipaikkaan, kävi pyydettäessä huikkaamaan äitille nopeat heipat, ja jatkoi taas leikkien pariin.
Äiti silmäkulmaansa pyyhkien jätti pikkuisensa ekaa kertaa vieraaseen paikkaan hoitoon, ja kiiruhti kotiin multitaskaamaan reiluksi pariksi tunniksi.
Ensimmäinen kerta kerhossa sujui hoitotätien mukaan oikein hyvin. Veikko oli ollut reipas, mitä nyt muutaman kerran oli meinannut karata ovesta, mutta siitäkin oltiin päästy ovi lukitsemalla… ;)
Tädit kuitenkin varoittelivat, että toisena aamuna kaikki ei välttämättä kuitenkaan suju yhtä hyvin. Tavallisesti ensimmäinen kerta menee hyvin, mutta seuraavalla kerralla osataan jo odottaa, että äiti lähteekin pois, ja lähdön hetki voi olla itkuinen.
Seuraavana aamuna vähän jänskätti, miten meidän käy, mutta kotiovelta reppu kädessä iloisesti autoon juoksentelu enteili kuitenkin vain hyvää.
Niin hyvillä mielin, ja innoissaan Veikko taas kerhoon meni, että hyvä kun ehti heipat kerhon ovella sanoa, kun oli jo kiire leikkimään… :D
Toinenkin kerhokerta oli sujunut oikein hyvin, hakiessa kerhotäti tiedusteli, ollaanko me kenties käyty muskarissa, kun Veikko oli niin hyvin osannut mennä jotain musiikkileikkiä kerhossa ;)
Joo, ollaanhan me, toinen muskarivuosi käynnistyi juuri! :D
Innoissaan kerhossa mentyjä leikkejä on kotona muisteltu, ja esitetty miten niitä on leikitty :) Yhteistä puhekieltä kun meillä ei vielä juurikaan ole, niin elekielellä on mentävä tässäkin asiassa :)
Kerhorepuksi muuten ajattelin, että tuo meillä jo valmiina ollut Skip Hopin valjasreppu käy hyvin, siitä kun saa sen talutushihnan irroitettua. Mutta se onkin vähän pieni! Sinne mahtuu juuri ja juuri eväät, mutta vaihtovaatteetkin olisi hyvä olla mukana. Tietty tossutkin voisi pakata omaan reppuun, vaikka kulkevathan ne äitin laukussakin.
Vaikka kerhoa onkin vain kahtena päivänä viikossa, reilu pari tuntia kerrallaan, on tämä tosi iso muutos meille molemmille!
Veikko ei ole ollut ikinä ennen vieraalla hoidossa, eikä oikeastaan suuremmin tutuillakaan. Vain kolmisen kertaa muutaman tunnin mummilla, tässä kahden vuoden aikana.
Itse sen sijaan olen tehnyt töitä Veikon nukkuessa, ja sitä mukaan kun päikkäreitä on nukuttu vähemmän, on oma työpäiväni siirtynyt aina myöhempään ja myöhempään iltaan ja yöhön. Niinpä olenkin innoissani tästä mahdollisuudesta tehdä parina päivänä viikossa töitä Veikon kerhoaikaan, jos vaikka niinä päivinä illat jäisivät ihan muulle kuin työn teolle! :)
Käydäänkö teillä kerhossa? Yksin tai yhdessä?
Meidän Mini Rodineissa – Sovituskuvia
Loppuviikosta saatiin hakea postista meidän MiniMintiltä tilatut Mini Rodinit, eikä varmaan tarvii edes sanoa, että paketin sisältö oli IHANA! :D
Tästä Drop 2:sta meille tuli tuo aivan ihana heppa teeppari, joka näkyikin jo eilisessä postauksessa, niin hauskat kettucollege (saatu MiniMintiltä) sekä kettupöksyt (saatu MiniMintiltä), ja tuo ihan paras Panda toppatakki.
Silloin kun näin tuon Toppatakin ekan kerran jossain sneak peek kuvassa, mun silmät varmaan näytti sydämiltä… Ja siitä lähtien se on ollut pakko saada listalla :D
Eilen käytiin ottamassa näistä uutukaisista sovituskuvia, joten tässäpä näitä!
Idea tuohon ekaan heinäpaalin pyöritys -kuvaan on napattu Karnevaalikausi-blogista, jossa näin joskus vastaavan otoksen ;)
Syksyinen peltomaisema on kyllä niin ihana! Onneksi vielä ehdittiin käydä kuvaamassa, ennen kuin kaikki paalit on viety pois.
Ja niin reippaasti pikkuinen jaksoi taas toimittaa valokuvamallin hommaa ;)
Tikkaripalkalla tietty. Ja löytyi äitin kassista kylmä kaakaokin, jota oli kiva siemailla sillä välin kun äippä kuvaili toppatakkia hellesäällä :D
Tämmöiset ihanuudet tällä kertaa! :)
Loppuun vielä yksi kuva muokkaamattomana, tässä alla olevassa kuvassa näkyy vielä paremmin tuon takin oikea väri!
Alekoodi MiniMintille!
MiniMintiltä saa nyt talviulkoiluvaatteista -20% alennuksen koodilla: KARKKIPURKKI
(Ei Tintun kengät) Koodi on voimassa 22.9 asti!
Nyt kantsii kurkata mitä ihanuuksia valikoimassa on, MiniMintin talviulkoiluvaatteisiin pääset tästä! :))
Miltäs meidän Rodinit näytti, oliko teillä samoja suosikkeja?
Päivä meidän kaa – Terrieri edition
Ajattelin vähän tuurata tuota emäntää täälä blogin puolella, ja tein teille tämmöisen päivä kuvina -postauksen!
Se kun räpsi meistä pari päivää sitten kuvia pitkin päivää.
Niin, mun nimi on Vieno, mä oon kuus vee, ja jos joku ei tiedä, niin mä oon westie.
Aamuvenyttelyiden (Vappu näyttää tuossa yllä teille mallia), ja muun perheen aamutoimien jälkeen on meidän aamun päivän paras hetki. Aamuruoka! Tällä kertaa mun superlempparia, kalkkunankaulaa! Me saadaan kaikki puolikkaat kaulat, vaikka mä kyllä jaksaisin kokonaisenkin…
Nää kun me ollaan rouskuteltu menemään, on aamulenksun vuoro.
Useimmiten me lähdetään sinne tuon emännän kanssa, mutta tällä kertaa Veikko oli mukana, niinkuin aina jos isännällä on aikaisin töihin lähtö.
Silloin kun Veikko on mukana lenkillä, me tehdään tosi paljon lyhyempi lenkki kuin yleensä. Mutta toisaalta, aikaa meillä menee varmasti saman verran, ellei enemmänkin! :D
Yleensä Veikko taluttaa Vappua, välillä se haluaa emännän syliin, ja silloin emäntä pitää Veikkoa kainalossa toisella kädellä ja meitä muita se taluttaa toisella kädellä. Aika hankalan näköstä, täytyy sanoa… Joskus se ottaa rattaat mukaan, mutta Veikko ei niiden kärryjen kyytissä kauheasti jaksa kyllä istua.
Aamulenksun jälkeen ne lähti Veikon kanssa puistoon, aikas hyvät saumat ottaa päivän ekat nokoset!
Puistohommien jälkeen ne leikki sisällä, ja me tietty mukana kans!
Sitten ne lähti pyörällä ruokakauppaan, ja me otettiin taas vähän lepoa.
Mutta ne tulikin tosi nopskaa takasin, Veikko oli nukahtanut pyörän kyytiin!
Se kannettiin sänkyyn, ja Topi jäi vartioimaan tärkeänä pikkuisen unia. <3
Me tytöt taasen mentiin vartioimaan emännän työntekoa työhuoneeseen, joka on puoliksi meidän huone!
Välillä me hengailtiin pihalla, sielä kun paistoi niin ihanasti aurinko.
Meille ei oo vielä aidattu pihaa, mutta on meillä onneksi semmoinen väliaikainen pikkuaitaus missä voidaan ulkoilla.
Sitten taas leikittiin, ja me tietty taas tarkkailtiin miten ne leikkihommelit sujuu.
Joskus me päästään leikkeihin mukaankin! Veikko voi kattaa meille pienen pöydän ääreen herkkuruokaa, jota ei kyllä oikeasti saa syödä. Vaikka Vappu kyllä kerran söi semmoisen puisen voileivän!
Toinen päivän kohokohta on tietty iltaruoka! Siinä meillä ei montaa sekuntia nokka tuhise, kun kupit on tyhjät.
Ruuan jälkeen me lähdettiin emännän kanssa vähän pitemmälle lenkille, se aamuinen kun jäi niin lyhyeksi! Eihän se tietty muistanut enää kuvia ottaa, mutta lenkin jälkeen me hengailtiin sen kanssa taas työhuoneessa, myöhemmin sohvalla.
Yöunille me tytöt mentiin taas sinne meidän omaan huoneeseen, kun taas Topi vanhan 12,5 vee papan oikeudella viettää yönsä isäntäväen makkarissa.

