Kivat neljä päivää minilomaa takana, ehtihän siinä ajassa yhtä jos toista.
Kuten vaikkapa tehdä vähän töitä (oikeasti oli kiva saada muutamia rästihommia hoidettua!), käydä tapaamassa Herra Hakkaraista, kierrellä sisustusinspiraation vallassa huonekaluliikkeitä, syödä ihan liikaa herkkuja, istua saman päivän aikana kuusi tuntia autossa kun innostuttiin lähteä M & T kummeja, sekä matkan varrella asuvaa mummaa katsomaan (ja nyt jo mietin viitsisinkö tehdä pian saman reissun uudelleen, niiden sukulaisten luo keiden luona ei nyt ehditty käydä!).
Kuten vaikkapa tehdä vähän töitä (oikeasti oli kiva saada muutamia rästihommia hoidettua!), käydä tapaamassa Herra Hakkaraista, kierrellä sisustusinspiraation vallassa huonekaluliikkeitä, syödä ihan liikaa herkkuja, istua saman päivän aikana kuusi tuntia autossa kun innostuttiin lähteä M & T kummeja, sekä matkan varrella asuvaa mummaa katsomaan (ja nyt jo mietin viitsisinkö tehdä pian saman reissun uudelleen, niiden sukulaisten luo keiden luona ei nyt ehditty käydä!).
Herra Hakkaraisen talossa me käväistiin pikaisesti viime kesänäkin, silloin tosin poika matkusti vielä manducassa ja ihmetteli sieltä käsin Mauri Kunnaksen maailmaa. Silloin oltiinkin vain ohikulkumatkalla, Kiviniityn kotieläinpuistosta kotiin päin ajellessa.
Tällä kertaa arvelin, että Hakkaraisen talossa saadaan aikaa kulumaan tovi jos toinenkin, eikä samalle reissulle ollutkaan muita suunnitelmia.
Itse talo ei ole mikään suuren suuri, mutta sielä on kyllä sitäkin enemmän tekemistä ja nähtävää. Sisäänpääsy kustantaa kuusi euroa, ja alle kolme vuotiaat pääsevät sisään maksutta.
Mitään huvipuistovempaimia ei talosta löydy, vaan aika kuluu leikkien.
Sir Artturin ritarien linnanmuurilla on hauska liukumäki, kotileikkejä pääsee leikkimään itse Herra Hakkaraisen kodissa, jonka yläkertaan voi muuten kiivetä katsomaan kummituksia!
Kinkkeliinin Sekatavarakaupassa voi leikkiä kauppaleikkejä, ja galleriassa pääsee itsekin piirtelemään.
Talon sisäänkäynnistä löytyy myös ”Ihanien tavaroiden kauppa”, josta Veikko valitsi itselleen Koiramäen Kille pehmolelun. Kille onkin kulkenut mukana lähes joka paikkaan, sitä on syötetty ja juotettu, ja toki se on nukkunut yöt Veikon, sekä pupurivistön ja sänkyyn muuttaneen nallen kanssa. Ei siis lainkaan turha heräteostos ;)
Mietin viitsinkö edes julkaista näitä kuvia, niin ”kivan” kummitustalofiiliksen olen näihin onnistunut saamaan :D Mutta menköön. Oikeasti sielä ei ole yhtään pelottavaa (Hakkaraisen kummitusullakkoa lukuunottamatta), vaan oikein mukavaa! ;)
Itse Herra Hakkarainen kävelee unissaan päivittäin tiettyyn aikaan vartin verran, ja tokihan me haluttiin olla juuri silloin paikalla… ;)
Ja nyt meinasin toivottaa kaikille oikein kivaa maanantaita…
Mutta sanotaan nyt sitten, että mukavaa alkuviikkoa! ;)