Me tykätään retkeillä lasten kanssa ja tärkeintä näillä retkillä on tietenkin hyvät eväät!
Aika usein (eli melkein aina) pakataan reppuun makkaraa ja joskus vaahtokarkkejakin nuotiolla käristettäväksi ja paahdettavaksi. Viime viikonloppuna ei kuitenkaan haluttu ottaa makkaroita tai muitakaan suolaisia retkieväitä, vaan lähdettiin metsään ihan vain herkuttelemaan!
Tarkoituksena oli tehdä tikkupullia ihan perinteisellä tavalla, eli kieputtaa ohuita taikinapötkylöitä kepin päähän ja paistaa niitä nuotiolla. Onneksi kuitenkin ennen metsään lähtöä googlailin tikkupullavinkkejä, sillä löysin Partioaitan sivuilta aivan nerokkaan vinkin käyttää tölkkicroisantia taikinana!
Samalla kun kävin ostamassa tölkkicroisantteja ja muita evästarvikkeita, ostin myös (gluteenitonta) pakastepullataikinaa.
Heti ihanalle retkipaikalle saavuttuamme mies sytytteli nuotion ja kohta päästiin testailemaan näitä kahta erilaista vaihtoehtoa tikkupullien tekoon. Arvaattekos kumpi tapa oli meidän mielestä parempi? No tölkkicroisantit voitti tällä kertaa kyllä ihan sata nolla!
Croisanttitaikinaa oli superhelppo käsitellä, sillä se ei tartu käsiin, eikä tee käsiä tahmaiseksi. Siitä vain kipsuteltiin taikinaa tikun päähän ja paistettiin croisantit kypsiksi.
Kokeiltiin paistaa tikkupullia myös valmiista gluteenittomasta pullataikinasta, mutta taikinaa oli aivan kamala käsitellä metsässä, sillä se tarttui käsiin (kuten pullataikinat kai yleensäkin), enkä meinannut saada pullataikinasta tahmaisia käsiäni millään metsässä puhtaaksi. Viileässä syyssäässä käsien lutraaminen hyytävän kylmän näköisessä järvivedessä ei houkutellut, mutta onneksi mukana oli kosteuspyyhkeitä, joilla lopulta sain raavittua taikinan joten kuten käsistäni irti. Toki jos ruokavalio on ehdottoman gluteeniton, ei tuo croisanttitaikina silloin sovi, mutta muuten kyllä suosittelen testaamaan. Ihanan helppoa!
Viiden lapsen kanssa tikkupullia paistaessa tietenkin joku kärvensi pullansa (tai croisantin) liian mustaksi ja jollain jäi vähän liian raa’aksi, mutta tämä ei kyllä ketään tuolla metsässä haitannut, vaan jokainen lämmin herkkupala syötiin hyvillä mielin kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa ja huuhdottiin lopuksi päärynämehulla alas.
Mukavaa päivää!