AUTOLLA ITALIAAN – ROAD TRIP 2025

Tehtiin viime vuonna meidän unelmien road trip Eurooppaan! Ei todellakaan ajateltu, että lähdettäisiin vastaavalle reissulle tänäkin vuonna, mutta kun tuli tilaisuus (mun syöpähoidot on ohi ja palataan päivystysperhetyöhön vasta syksyllä, eli kesä on vapaa!) oltiin heti suunnittelemassa uutta reissua!

Viime kesänä tehtiin kolmen viikon ja 5000 kilometrin lenkki. Käytiin Saksassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa, Sveitsissä, Luxemburgissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Suurin osa ajasta oltiin Ranskassa. Vietettiin neljä yötä Pariisissa (ja kaksi ihanaa 12 tuntista päivää Disneylandissa!) ja muutama päivä Alpeilla. Käytiin välillä Sveitsissä ja Italiassa ja palattiin takaisin Ranskaan, pökerryttävän kauniiseen Riquewihrin kylään. Kaikki Ranskassa oli meidän mielestä ihanaa, mutta silti ei mennä sinne tänä kesänä ollenkaan.

Tänä vuonna me suunnataan Italiaan, mutta tällä kertaa ei kierrellä Italiassa kuten Ranskassa viime kesänä, vaan jäädään viikoksi Gardajärven suunnalle. Vaikka Italian kiertely vasta ihanaa olisikin, mutta joku toinen kerta sitten. Ensimmäinen viikko ajetaan Italiaan, toinen viikko ollaan siellä ja kolmas viikko tullaan kotiin. Kaiken kaikkiaan ollaan matkalla reilu kolme viikkoa. Ihanaa!

Lähdetään Eurooppaan Baltian kautta ja vaikka sielläkin olisi varmasti paljon kivoja kohteita, on meidän tarkoitus posottaa nilkka suorana pari ensimmäistä päivää Baltian läpi Puolaan Krakovaan. Sen jälkeen alkaa sitten leppoisampi road trip, hah! Viime vuonna me mentiin laivalla Saksaan, eli pari ekaa reissupäivää meni laivassa istuen, joten tää on vähän sama, mutta nyt istutaan ne pari ekaa päivää autossa. Joku toinen kerta voidaan sitten kierrellä rauhassa Baltiaa, nyt halutaan päästä ”perille” Eurooppaan, että ehditään rauhassa kierrellä paikkoja siellä.

Koska matkojen suunnittelu on mun mielestä melkein yhtä kivaa kuin matkalla oleminen, ollaan tietenkin suunniteltu etukäteen millaista reittiä suurinpiirtein halutaan ajella, mitä halutaan matkan varrella nähdä ja millaisissa paikoissa käydä. Lapset toivoivat reissulle huvipuistoa, joten käydään varmaankin Gardalandissa ja me aikuiset ollaan katseltu mm. muutamia meidän mielestä kiinnostavan (eli suloisen) näköisiä pieniä kaupunkeja, joita matkan varrelle voisi osua. Paluumatkalla Saksassa reitin varrelle osuu Neuschwansteinin linna, jonka kerrotaan olleen esikuvana Disneyn Prinsessa Ruususen linnalle ja tämäkin kiinnostaisi! Myös Bled- ja Bohijn-järvet Sloveniassa kiinnostavat kovasti, sillä ainakin kuvien perusteella molemmat ovat aivan älyttömän kauniita paikkoja. Road tripeissä onkin parasta se, että kaikkea voi toki suunnitella etukäteen, mutta suunnitelmia voi kyllä vaihtaa sitten lennosta, jos matkan varrelle osuukin jotain aivan muuta, josta ei etukäteen edes tiennyt mitään.

Tälläkin kertaa ollaan varattu KAIKKI majoitukset jo etukäteen! Näistä monet on sellaisia, että voidaan kyllä halutessa perua ja vaihtaa suunnitelmia, mutta kuudelle hengelle on valinnanvaraa paljon vähemmän kuin pienemmän porukan kanssa reissatessa. Tuntuu paljon huolettomammalta lähteä road tripille, kun tietää, ettei jouduta sellaiseen tilanteeseen, ettei mitään majoitusta halutusta paikasta löydykään tai joudutaan maksamaan sellaisesta aivan överihintaa, kun kaikki edullisemmat on jo myyty täyteen. Ei haluta yöpyä hotelleissa, vaan asunnoissa, joissa on esim. 2-3 makkaria. Halutaan siis olla samassa asunnossa koko poppoo, mutta niin, että jokaisella on kuitenkin mahdollisuus saada omaa tilaa ja rauhaa. Joillekin yhden yön pysähdyksille ollaan kyllä varattu hotellejakin, mutta pääasiassa ollaan joka paikassa kaksi yötä (paitsi siellä Italiassa viikko) ja silloin halutaan majoittua väljemmin.

Suunnitelmissa on saman mittaisia, noin 200-400 km ajopäiviä kuin viime vuonnakin (niiden kahden ekan megapitkän ajopäivän lisäksi), eikä tietenkään joka päivä ajeta ollenkaan. Viime vuonna oltiin samassa paikassa yleensä 2-4 yötä, nyt yksi lapsista toivoi, että oltaisiin jossain vähän pidempään. Tää sopi meille hyvin ja siksi ollaankin suunniteltu tätä reissua niin, että ollaan suurimmassa osassa paikoista pari yötä, mutta sinne Italiaan jäädään samaan paikkaan viikoksi.

Enää muutama yö lähtöön ja aika malttamattomina jo reissua odotellaan. Tää meidän jengi on ihan parasta matkaseuraa, joten mentiin me minne tahansa, niin matkasta tulee varmasti ihana!

Ajattelin pitää tälläkin kertaa täällä blogissa pientä matkapäiväkirjaa, sillä oon ITSE tykännyt palata näihin kirjoituksiin myöhemmin ja muistella missä kaikkialla ollaan käyty. Ja ehkä näistä saattaa jollekin muulle olla vinkiksi, jos vastaavaa reissua suunnittelee.

Aikaisempia road trip postauksia:
KAIKKI MEIDÄN ROAD TRIPISTÄ EUROOPPAAN – MISSÄ KÄYTIIN JA MITÄ MAKSOI?

OMALLA AUTOLLA LEGOLANDIIN

ROAD TRIP EUROOPPAAN: LAUTALLA HELSINGISTÄ SAKSAAN

ROAD TRIP EUROOPPAAN: NELJÄ YÖTÄ PARIISISSA

ROAD TRIP EUROOPPAAN: KAKSI IHANAA PÄIVÄÄ DISNEYLANDISSA!

ROAD TRIP EUROOPPAAN: IHASTUTTAVAT ALPPIKYLÄT ANNECY JA CHAMONIX

ROAD TRIP EUROOPPAAN: RISTOKKOTALOKYLIÄ RANSKAN ALSACESSA

riquewihr

Ja hei! Jos on joitain vinkkejä Gardajärven suuntaan, niin kerro ihmeessä!

Onkos muilla road trip suunnitelmia, Suomeen tai ulkomaille?

PUOLI VUOTTA RINTASYÖPÄHOITOJEN ALOITUKSESTA, MITÄ MULLE KUULUU NYT?

Puoli vuotta sitten alkoi hoidot mun kolmoisnegatiiviseen rintasyöpään. Ja aika paljon on näihin kuukausiin mahtunut! Muistan, kun joskus hoitojen alussa mietin, että joskus keväällä nää kaikki hoidot on ohi ja ehkä mulla kasvaa jo vähän hiuksiakin. Ja NYT on se kevät! Hoidot on loppusuoralla ja päässä on tällä hetkellä pehmoinen puolen sentin mittainen siili.

Tähän matkan varrelle on mahtunut niin joka viikkoisia sytostaattihoitoja kuin monenlaisia vastoinkäymisiäkin. On ollut rintasyöpäleikkaus, joka tehtiin suunniteltua aikaisemmin, kun keho ei oikein kestänytkään niitä kaikkia sytostaatteja, jotka alunperin oli suunniteltu annettavaksi. On lähtenyt hiukset, painoa (joka on tullut myös takaisin) ja vielä sytostaattihoitojen päätyttyä myös kulmakarvat ja ripsetkin. On myös ollut valtavan hyviä ja ihania uutisia, kun kuulin, että koko kasvain oli hävinnyt sytostaattihoitojen aikana aivan kokonaan ja leikkauksessa jäi poistettavaksi vain se kohta, jossa kasvain oli ollut!

Nyt on menossa hoitojen viimeinen osuus, eli sädehoito. Tää onkin hoidoista helpoin, sillä itse hoidossa kestää vain muutama minuutti kerrallaan, eikä sädehoidosta tule samanlaisia oireita kuin vaikka sytostaateista, eli ei esimerkiksi pahoinvointia, ruokahaluttomuutta tai hiustenlähtöä. Huh!

Uskon, että tää sädehoitojakso menee aivan hujauksessa ja kohta onkin jo vappu ja syöpähoidot kokonaan ohi!

Ollaan toimittu vuosia päivystävänä sijaisperheenä ja odotan kyllä jo kovasti, että voidaan palata tähän työhön ja saadaan samalla se meille tuttu oma arki takaisin. Mutta silti vielä ei ole kiire.

Vaikka mun vointi on tälläkin hetkellä jo tosi hyvä, on sädehoidossa käynti tosi sitovaa, sillä hoidossa käydään joka arkipäivä. Siksi onkin ihanaa saada hoidot loppuun ennen kesää, niin saadaan lasten kesäloman alettua mennä ja kulkea ilman aikatauluja ja viettää superkiva kesä! Syksyllä sitten paluu arkeen. Sitä ennen kuitenkin kesäisiä pyöräretkiä jäätelökioskille, myöhään valvottuja kesäiltoja, lettukestejä tuoreiden mansikoiden kanssa, road trip jonnekin meille kaikille aivan uuteen paikkaan ja kesän (ja elämän!) juhlimista piknikin merkeissä. Kuulostaa aika ihanalle suunnitelmalle!

karkkipurkki blogi

Ps. Ehkä vain muutama viikko, niin voin luopua peruukista! Miten ihanaa, ettei peruukkia tarvitse käyttää enää kesähelteillä, vaan lämpöinen kesätuuli saa sekoittaa ehkä noin pari senttiseksi silloin kasvaneet hiukseni, hah!

HEI HEI 2024

Tää vuosi oli ensin ihan mieletön, täynnä toteutuneita haaveita ja unelmia. Ja sitten tästä tulikin kamalin vuosi ikinä!

Alkuvuosi oli jotenkin tosi ihana. Ja näin jälkikäteen ajateltuna vähän hullukin. Pyöritettiin kuuden lapsen suurperhearkea ja samaan aikaan meidän pihassa oli rakennustyömaa. Viime syksynä aloitettu laajennusosan rakennuttaminen oli hyvässä vauhdissa ja haaveet 50 lisäneliöstä olivat käymässä toteen. Ei sentään rakennettu laajennusta itse, sillä toiveissa oli saada lisäneliöt käyttöön mahdollisimman pian.

Mies oli varautunut, että käyttäisi talvilomansa raksahommiin, mutta ei siellä juuri silloin ollut oikein mitään sellaista tekemistä, niin keksittiin, että voitaisiin nyt toteuttaa se vuosia haaveiltu keittiöremppa! Oltiin ensin ajateltu, että rakennutettaisiin laajennus valmiiksi ja katsottaisiin keittiöremppaa vasta sitten, mutta onneksi ei jaksettu odottaa. Ja onneksi myös tehtiin juuri sellainen keittö, josta olin unelmoinut. Vaikka MÄ kyllä pohdin jossain kohtaa, että voidaanko me nyt tällaista tehdä, jos vaikka talo täytyy joskus myydä, mutta mies kannusti, että nyt kun kerran rempataan niin todellakin tehdään juuri sellainen keittiö, josta olin haaveillut. Ja siitä keittiöstä tuli IHANA! Vaaleanpunainen keittiö marmori(kuvioisella) tasolla ja välitilalla ja messinkisillä yksityiskohdilla. Keittiö ilahduttaa edelleen joka päivä!

Keväällä kaksi meillä pitkään ollutta päivystyslasta muutti pois ja me jäätiin ensimmäistä kertaa pidemmälle lomalle päivystysperhetyöstä. Laajennusosakin oli valmistunut pintoja vaille valmiiksi ja mies nakutteli kattopaneeleita ja vinyylilankkuja paikoilleen.

Lasten kesäloma alkoi ja koska oltiin kerrankin kesä vapaalla, niin päästiin toteuttamaan yhtä unelmaa, lähdettiin kolmeksi viikoksi road tripille Eurooppaan! Ja onneksi lähdettiin, tuo reissu oli kyllä yksi ihanimmista ikinä! Kahdeksan maata, monia ihania kaupunkeja ja huikeita paikkoja. Silti ihaninta oli päästä viemään lapset Disneylandiin, sillä sekin oli ollut mun haave, vaikka toki koko reissu oli ihan mielettömän ihana! Sanoinko jo, että oli ihanaa?

Laajennuskin saatiin muuttovalmiiksi ja vihdoin ne odotetut lisäneliöt ja toiminnot käyttöön. Kuopus sai oman huoneen ja meidän vanhempien makkari siirtyi laajennusosaan ja samalla meidän vanhasta makuuhuoneesta tuli toinen olkkari. Parasta kaikessa on silti tainnut olla laajennukseen tullut arkieteinen, hah! Meillä oli ollut niin surkea ulkovaatesäilytys, että ollaan kyllä nautittu joka päivä uudesta toimivasta ja tilavasta arkieteisestä, jossa meidän kuusihenkiselle perheelle on jokaiselle oma tila ulkokamppeille. Oikeaa arjen luksusta!

Ihan mieletön alkuvuosi ja kesä! Kesäloman jälkeen lasten koulut taas alkoi. Esikoinen siirtyi yläasteelle, lasten harrastukset jatkui taas ja arki oli aika mukavaa. Meidän piti lähteä vielä miehen kanssa syyskuun lopulla kahdestaan viikoksi Kreikkaan ja palata sitten takaisin päivystäväksi sijaisperheeksi pitkän tauon jälkeen. Takaisin siihen meidän omaan tuttuun arkeen.

Mutta sitten kuulin sairastavani triplanegatiivista rintasyöpää. Pelottavinta, ahdistavinta ja kamalinta mitä mulle oli koskaan tapahtunut. En muista koko syksystä ja loppuvuodesta oikein mitään. Ollaan kyllä eletty ihan tavallista arkea ja tehty varmaan kaikkea kivaakin, mutta jotenkin koko loppuvuodesta on jäänyt mieleen vain joka viikkoiset sytostaattihoidot, viikottaiset labrakäynnit ja kaikki se huoli ja jännittäminen mitä tähän kaikkeen on liittynyt.

Mutta nyt lähdetään lasten kanssa kiipeilemään (tai lapset kiipeää ja mä katson, mua puuskututtaa jo pelkkä ylämäkeen käveleminen, lol) ja sitten mennään koko perheen kanssa pizzalle. Vuoden vipan päivän aloitan sytostaattihoidossa ja sen jälkeen vietetään rentoa ja mukavaa uutta vuotta kotona.

Jos jotain tästä vuodesta jäi erityisesti mieleen, niin se, että ONNEKSI ollaan toteutettu niitä haaveita ja unelmia! Eipä tässä elämässä koskaan tiedä mitä on edessä.

Ihanaa uutta vuotta 2025!