NUOTIOLLA PAISTETTAVAT TIKKUPULLAT

Me tykätään retkeillä lasten kanssa ja tärkeintä näillä retkillä on tietenkin hyvät eväät!

Aika usein (eli melkein aina) pakataan reppuun makkaraa ja joskus vaahtokarkkejakin nuotiolla käristettäväksi ja paahdettavaksi. Viime viikonloppuna ei kuitenkaan haluttu ottaa makkaroita tai muitakaan suolaisia retkieväitä, vaan lähdettiin metsään ihan vain herkuttelemaan!

Tarkoituksena oli tehdä tikkupullia ihan perinteisellä tavalla, eli kieputtaa ohuita taikinapötkylöitä kepin päähän ja paistaa niitä nuotiolla. Onneksi kuitenkin ennen metsään lähtöä googlailin tikkupullavinkkejä, sillä löysin Partioaitan sivuilta aivan nerokkaan vinkin käyttää tölkkicroisantia taikinana!

tikkupullat
tikkupullat ohje

Samalla kun kävin ostamassa tölkkicroisantteja ja muita evästarvikkeita, ostin myös (gluteenitonta) pakastepullataikinaa.

Heti ihanalle retkipaikalle saavuttuamme mies sytytteli nuotion ja kohta päästiin testailemaan näitä kahta erilaista vaihtoehtoa tikkupullien tekoon. Arvaattekos kumpi tapa oli meidän mielestä parempi? No tölkkicroisantit voitti tällä kertaa kyllä ihan sata nolla!

Croisanttitaikinaa oli superhelppo käsitellä, sillä se ei tartu käsiin, eikä tee käsiä tahmaiseksi. Siitä vain kipsuteltiin taikinaa tikun päähän ja paistettiin croisantit kypsiksi.

Kokeiltiin paistaa tikkupullia myös valmiista gluteenittomasta pullataikinasta, mutta taikinaa oli aivan kamala käsitellä metsässä, sillä se tarttui käsiin (kuten pullataikinat kai yleensäkin), enkä meinannut saada pullataikinasta tahmaisia käsiäni millään metsässä puhtaaksi. Viileässä syyssäässä käsien lutraaminen hyytävän kylmän näköisessä järvivedessä ei houkutellut, mutta onneksi mukana oli kosteuspyyhkeitä, joilla lopulta sain raavittua taikinan joten kuten käsistäni irti. Toki jos ruokavalio on ehdottoman gluteeniton, ei tuo croisanttitaikina silloin sovi, mutta muuten kyllä suosittelen testaamaan. Ihanan helppoa!

Viiden lapsen kanssa tikkupullia paistaessa tietenkin joku kärvensi pullansa (tai croisantin) liian mustaksi ja jollain jäi vähän liian raa’aksi, mutta tämä ei kyllä ketään tuolla metsässä haitannut, vaan jokainen lämmin herkkupala syötiin hyvillä mielin kermavaahdon ja mansikkahillon kanssa ja huuhdottiin lopuksi päärynämehulla alas.

tikkupullat

Mukavaa päivää!

KOIRAMIES JA KAKSI KISSANPENTUA

koiramies kirja

Vuorossa olisi taas yksi loistava lastenkirjavinkki!

Jos Kapteeni Kalsarit on jo luettu, kannattaa seuraavaksi tarttua saman tekijän Koiramies-kirjoihin. Vai joko teille on tuttu tämä Koiramies, joka sai alkunsa kun poliisin pää kuoli ja koiran vartalo kuoli? Silloin lääkärit saivat idean yhdistää poliisin vartalo koiran päähän ja vaarallisen operaation ja onnistuneen leikkauksen jälkeen syntyi koirapäinen poliisi, Koiramies! Oleellisena osana tarinaan kuuluu myös kissavankilaan suljettu häijy Pete-kissa.

Dav Pilkey: Koiramies ja kaksi kissanpentua

Ernon ja Huukon uusi opettaja laittaa pojat lukemaan klassista kirjallisuutta ja kohta pojilla onkin idea upouuteen Koiramies-sarjakuvaromaaniin!

Häijy Pete-kissa karkaa vankilasta ja päättää kloonata itsensä. Hämmästyksekseen Pete ei saakaan kloonikoneesta samanlaista kissaa kuin itse on, vaan pienen kissanpennun. Ohjeessa kyllä kerrottiin, että kloonauksen viimeisenä vaiheena on odottaa 18 vuotta, että klooni kasvaa aikuiseksi, mutta Pete huomaa tämän liian myöhään.

Samaan aikaan Koiramies määrätään vahtimaan kuolleen Voltti-kalan raatoa, mutta eihän sekään nyt ihan putkeen mene. Koirat kun tykkäävät kieriä kalanraatojen päällä. Eivätkä kirjan kommellukset toki tähän jää…

Hauskana yksityiskohtana Koiramies-kirjoissa on Liik-kuva-kuva -sivuja, joita nopeasti heiluttamalla saa kuvat liikkumaan. Kirjan lopusta löytyy myös hauskat yksityiskohtaiset piirustusohjeet, joiden avulla voi itsekin piirtää kirjassa seikkailevia hahmoja.

koiramies kirja
koiramies

Kun Dav Pilkey oli lapsi, hän kärsi ADHD:sta, lukihäiriöstä ja käytöshäiriöstä. Opettajat siirsivät hänet joka päivä käytävälle. Onneksi Davista oli kiva piirtää ja keksiä tarinoita. Hän kulutti käytäväaikansa siihen että keksi omia sarjakuvia. Toisella luokalla Dav loi sarjiksen supersankarista nimeltään Kapteeni Kalsari. Hänen opettajansa repi sarjiksen ja sanoi, ettei poika voisi loppuelämäänsä kyhätä typeriä kirjoja. Onneksi Dav ei ollut hyvä kuuntelemaan. Uusimmasta Koiramies-kirjasta otettiin Yhdysvalloissa kolmen miljoonan kappaleen ensipainos!

Meillä Koiramies-kirjoista pitää niin eskarilainen kuin kolmasluokkalainenkin ja nämä helppolukuiset ja hulvattomat sarjakuvakirjat sopivat mainiosti niillekin lapsille, ketkä eivät muuten ole kovin innokkaita lukemaan.

koiramies

SÄRKÄNNIEMEN KARMIVA KARNEVAALI

*Liput saatu

Hui miten karmiva(n ihana) päivä me eilen vietettiin!

Muina rohkelikkoina käveltiin zombien seassa (!!!), kieputtiin vähän huvipuistolaitteissa, herkuteltiin hattaroilla joiden sisällä oli valotikut (!!!) ja ihailtiin karnevaalitansseja. Noin muun muassa. Oltiin siis kovasti odotetussa Särkänniemen Karmivassa karnevaalissa!

karmiva karnevaali
karmiva karnevaali
karmiva karnevaali
karmiva karnevaali

Kuopus odotti kovasti näkevänsä zombeja, mutta esikoisella oli alkuun vähän toisenlaiset suunnitelmat. ”Mä haluun sit siihen peliin, mistä voi voittaa 2 kg karkkia!” toivoi esikoinen. Ja voi sitä epäuskoista ilmettä, kun hetkeä myöhemmin lapselle ojennettiin juuri siitä pelistä kahden kilon jättimäinen karkkilaatikko!

Karmiva karnevaali on jaettu mukavasti eri alueisiin, joten mitään zombeja ei ole pakko nähdä vilaukseltakaan, ellei halua. Zombie zonea suositellaankin yli 15 vuotiaille, mutta erikseen on vielä ilmoitettu ajat jolloin on zombie-hyökkäyksiä (siis tuon alueen sisällä). Muulloin zombiet käyskentelevät aika rauhallisesti tuolla alueella ja toki välillä vähän säikyttelevät pahaa aavistamattomia karvenaalivieraita. Meidän esikoinen ei halunnut tulla kurkistamaan zombeja ollenkaan, mutta kuopukselle tämä taas oli odotetuin juttu, joten muina rohkelikkoina hiiviskeltiin eskari-ikäisen kuopuksen kanssa Zombie zonelle.

Ja täytyy myöntää, että MÄ olin meistä se, jota tuolla alueella pikkuisen jännitti, lapsi oli aivan täpinöissään kun bongaili zombeja sieltä sun täältä, hah! Luulenpa, että illan pimetessä tuo Zombie zone on melkoisen karmiva paikka, varsinkin niiden zombie-hyökkäysten aikaan, iiiik!

Muutamissa huvilaitteissakin käytiin pyörähtämässä, mutta tällä kertaa keskityttiin enemmänkin karnvaalialueella kiertelyyn, herkutteluun, peleihin (karkkipelin lisäksi käytiin muun muassa paholaismaisella Ankkalammella onkimassa) ja karnevaalitunnelman fiilistelyyn. Alueellahan on monenlaista ohjelmaa jatkuvasti!

karmiva karnevaali
karmiva karnevaali
karmiva karnevaali
karmiva karnevaali
karmiva karnevaali

Me mentiin malttamattomina Karmivaan kanevaaliin heti porttien avauduttua, mutta ei sitten harmillisesti tarjettukaan olla huvipuistossa aivan pimeään saakka. Oltiin puettu tosi lämpimästi, eivätkä lapset valitelleet ollenkaan kylmää, mutta MUN tuli jossain vaiheessa niin kylmä, että oli pakko luovuttaa, vaikka välillä käytiinkin hörppimässä kuumat vaahtokarkkikaakaot.

Suosittelen siis pukeutumaan t-o-d-e-l-l-a lämpimästä tai lähtemään pikkuisen myöhemmin. Huvipuisto on puettu aivan uskomattoman upeaan karnevaaliasuun, mutta aikaisemmista kerroista tiedän, että illan hämärtyessä kaikki koristukset ja valot pääsevät vielä upeampaan loistoon. Toisaalta taas pienten lasten kanssa valoisalla voi olla ihan mukavaakin olla Karmivassa karnevaalissa, sillä silloin siellä ei ainakaan ole mitään liian pelottavaa.

Jos mietitte jotain (karmivan) ihanaa puuhaa syysloman vipoille päiville, niin Karmiva karnevaali on auki vielä lauantaihin saakka! Tapahtuma sopii aivan koko perheelle, sillä kaikki pelottavimmat jutut on erillisillä alueilla ja muualla on vain upeaa karnevaalitunnelmaa tanssiesityksineen ja paraateineen.

Ps. Jos turvallisuusasiat näin korona-aikaan mietityttävät, niin näihin on panostettu Särkänniemessä todella hyvin. Näistä voi lukea lisää Särkänniemen sivuilta.

karmiva karnevaali
karmiva karnevaali särkänniemi
särkänniemi
karmiva karnevaali

Mukavaa viikkoa!