SYKSYN 5 PARASTA JA 5 PAHINTA

Parasta syksyssä..

Meidän perheen kaikki juhlat syntymäpäivistä hääpäivään osuu syksyyn tai loppuvuoteen. Saadaan siis ihanaa juhlahumua synkeän syksyn keskelle.

On ollut mukavaa kietoutua pehmoisiin neuletakkeihin ja ottaa kaikki ihanat syystakit käyttöön. Muutenkin on ollut ihan parasta tehdä löytöjä omasta vaatekaapista. En muistanutkaan miten ihania vaatteita siellä on!

Harrastuksettoman koronakevään jälkeen harrastusten täyttämä syksy tuntuu superkivalle. Ei olla haluttu täyttää kalenteria joka illalle, mutta aika useana iltana on joitain harrastusmenoja.

Syksyllä on aivan uskomattoman kaunista! Mun mielestä juuri tämä vuodenaika, kun puissa on vielä lehdet, mutta ne alkavat olla jo ihanan värikkäitä on kaikkein kauneinta. Toivottavasti tätä kestää vielä pitkään, eivätkä syysmyrskyt riepottele lehtiä puista irti vielä hetkeen.

Kesällä tuli oltua ulkona ihan KOKO ajan. Sekin oli kyllä mukavaa, mutta tykkään myös tästä, kun saa hyvällä omalla tunnolla puuhastella sisätiloissa. Ajattelin käydä ostamassa vuosien tauon jälkeen maalaustarvikkeet! Heh, meillä ei taida olla tällä hetkellä yhtään maalausta vailla olevaa seinää meidän kodissa ja ehkä muutenkin voi olla hyvä siirtää tämä maalausinto puukehyksiin pingotettuihin kankaisiin.

Pahinta syksyssä…

Kurapukurumba, yyyh! Vielä on ollut ihanan kuivaa ja ulos on ollut helppo lähteä lasten kanssa. Mutta varmasti sekin aika on edessä, kun ulos on puettava kuravaatteet ja värjöteltävä tihkusateessa. Ja eteinen täyttyy hiekasta ja kurasta, graah.

Varmasti kaikkein pahin syksyssä ja talvessakin on pimeys! En kestä sitä yhtään! Jos mun olisi valittava kylmyyden ja pimeyden välillä, valitsisin sekuntiakaan miettimättä kylmyyden. Voisin elää pakkasessa läpi vuoden, jos voisin siten välttää sen lamaannuttavan pimeyden.

Kesällä tuntui kuin meillä olisi neliöitä ainakin tuplasti, kun monia toimintoja saattoi siirtää terassille ja muualle omalle pihalle. Nyt terassikamat on kannettu pois ja leikkimökki odottaa leikkijöitä vasta ensi keväänä (kun ne terassikamat on ensin purettu taas terassille).

Äh, korona. Se on tietty pahinta koko syksyssä. Toivottavasti koronatilanne ei tästä kamalasti huonone, vaikka ei tämä tilanne kovin hyvältäkään enää näytä. Koko kevään mietin, että kaiken sen koronakotoilun kestää, kun on kevät, valoisaa ja ihana sää ulkoilla. Että olisipa kamalaa, jos olisi synkkä marraskuu. Niinpä todellakin toivon, ettei koronatilanne pahene niin, että etäkouluillaan keskellä pimeää marraskuuta!

No, en nyt kuitenkaan keksinyt enää viidettä pahaa asiaa syksyssä, joten kaikenkaikkiaan tämä syksy taitaa olla aivan mukavaa aikaa!

VINKIT STRESSITTÖMIIN JUHLIIN

Meidän esikoinen on syntynyt elokuun lopulla ja kuopus lokakuun alussa, joten ollaan tavattu järjestää aina syyskuussa tuplajuhlat sukulaisille. On kätevää, kun yksillä juhlajärjestelyillä saadaan juhlittua kumpaakin lasta ja myös sukulaisille on kätevää, ettei usean tunnin ajomatkaa tarvitse huristella muutaman viikon välein. Erikseen pidetään sitten lapsille omat kaverisynttärit ja yleensä oikeana syntymäpäivänä ollaan juhlittu pienesti omalla porukalla. Lisäksi juhlitaan myös meillä asuvien ”lainalasten” synttäreitä, jos sellaiset osuvat kohdalle. Ainakin tämä syksy on meillä usein melkoista juhlahumua!

Tykkään järjestää juhlia, mutta silleen helposti, hah! En siis jaksa juurikaan stressata tai nähdä aivan älyttömästi vaivaa juhlien eteen, sillä vähemmälläkin juhlahössötyksellä saa aivan mainiot kemut aikaan.

Näin järjestät stressittömät, mutta silti ihanat juhlat!

Hullut projektit

Jos mietit tekeväsi vaikka jonkin seinäremontin muutamaa viikkoa ennen juhlia, niin mieti uudelleen! Mehän alettiin repimään muutama viikko sitten olohuoneen kahdelta seinältä tapetteja, mutta ei lopulta ehditty (tai jaksettu) tehdä seinäremppaa siinä tahdissa kuin olin ajatellut. Niinpä viikkoa ennen juhlia oli pakko rutistaa tuo älytön homma loppuun, eli repiä loputkin tapetit, pestä seinä maalausta varten ja maalata. Mutta tuli tehtyä (ja ehkä vähän stressattuakin)! Älä siis suunnittele mitään remonttia ennen juhlia, vaan remppaa vasta juhlien jälkeen. Tai mieluummin paaaljon ennen niitä juhlia.

Tarjottavat

Jos et ole innokas ja taitava leipuri, niin tee vain helppoja tarjottavia tai hanki tarjottavat valmiina. Muistan nekin synttärit, kun juhlia edeltävänä yönä väkersin hiki päässä hankalasti kasassa pysyviä kakkutikkareita, hah! Nykyään olen tilannut aikuisten juhliin pari erilaista voileipäkakkua ja pari erilaista makeaa kakkua ja täydentänyt kattausta jollain superhelpolla. Tällä kertaa paistoin coctailpiirakoita ja tein munavoin (nämä toimii yleensä aina) ja paistoin pakastealtaasta löytyviä minipitsoja (nämä maistuu yleensä lapsivieraille). Kakkupöytään sulatin valmiita minidonitseja ja tein pari helppoa juustokakkua, jotka saattoi tehdä jo hyvissä ajoin edellisenä päivänä valmiiksi odottamaan.

Lastenjuhlissa meillä on ollut esimerkiksi jäätelöbuffa (aina hitti!), karkkeja, sipsejä ja coctailtikkuja (idea suoraan 80-luvulta, heh). Helppoa ja maistuvaa! Olen ensimmäisille kaverisynttäreille tilannut kakunkin, mutta se on korvattu jo monta kertaa paremmin maistuvalla jäätelöbuffalla tai pienillä donitseilla.

Lista

Vaikka sanotaan, ettei kannata siivota ennen juhlia, vaan vasta juhlien jälkeen, niin en kyllä itse voisi järjestää juhlia ilman perusteellista siivousta. Tai sitten se johtuu vain siitä, ettei meillä yleensä ole paikat ihan tip top, vaan enemmän tai vähemmän hujan hajan. Mä tein juhlia ennen listan, johon kirjoitin mm. kaikki siivottavat jutut ja tein näitä asioita pitkin juhlia edeltävää viikkoa. Näin juhlia edeltävänä päivänä meitä ei odottanut suursiivous, vaan valmiiksi siivottu koti. Ihanaa! (Lastenjuhlissa pääsee siivoushommissa vielä helpommalla, sillä esimerkiksi viimeksi me juhlittiin metsässä!)

Koristelu

Juhlakoristeluihin saisi varmasti upotettua pienen omaisuuden ja näiden etsimiseen tuhlattua tuntikausia aikaa, sillä tarjolla on vaikka mitä ihanaa ilmapallokaarta ja eri teemaan sopivaa rekvisiittaa. Mä ostin tällä kertaa vain muutaman eukalyptuksen oksan, vähän harsokukkaa ja pienen kimpun neilikoita yhteensä kymmenellä eurolla. Näistä kuitenkin sai näyttävän koristelun kakkupöytään, kun kukat ripotteli useaan pieneen lasiseen mehupulloon. Lastenjuhlissa kukkien sijaan toimii vaikka yksinkertainen värikäs viirinauha tai läjä ilmapalloja.

Näin saatiin mukavat juhlat järkättyä ilman stressiä! Silti tunnelma oli pienellä vaivalla juhlava ja tarjottavat aivan ihania. Ja mikä tärkeintä, saatiin suurin osa vieraista paikalle! Ensi vuonna ajattelin muuttaa tätä meidän synttärikonseptia vielä sen verran, että jaetaan juhlat kahdelle päivälle. Saadaan tuplasti enemmän juhlahumua ja samalla enemmän aikaa jokaiselle vieraalle. Kuulostaa ihan loistavalle!

Lue myös:

Ninjago synttärit – koristeet ja herkut

Vinkit Pokemon-synttäreihin (koristelut ja leikit)

Halloweenin hurja salmiakkijäätelökakku

LAPSEN ENSIMMÄINEN PUHELIN

Kun meidän esikoinen aloitti kaksi vuotta sitten ensimmäisen luokan koulussa tuntui, että ”kaikilla” muilla lapsilla oli jo oma kännykkä. Me vähän vastustettiin koko kännykkäajatusta, eikä hankittu lapselle vielä tuolloin omaa puhelinta. Sitten hellyttiin ja annettiin lapselle ensimmäinen oma kännykkä ekaluokan hiihtolomalla, eli silloin kun ensimmäinen lukuvuosi oli jo lähes loppusuoralla.

Näin jälkikäteen en oikein enää saa kiinni siitä ajatuksesta, miksei lapselle annettu omaa kännykkää jo heti silloin kun koulu alkoi. Kännykästä ei ole ollut mitään haittaa, päin vastoin, siitä on ollut paljon iloa ja hyötyä!

Kännykkä on tuonut turvallisuudentunnetta lapselle, kun esimerkiksi koulumatkoilla on ollut mukana kännykkä, jolla on saanut tarvittaessa meidät vanhemmat kiinni. Kännykkä on ollut myös tärkeä yhteydenpitoväline kavereihin, ja luulen, että ilman kännykkää lapsi olisikin jäänyt monesta kaveritapaamisesta ulkopuolelle, sillä lapset usein sopivat leikeistään koulun jälkeen kännyköiden avulla. Toki kännykkää on käytetty myös pelaamiseen (tämä ehkä oli yksi niitä asioita miksi kännykkää aluksi vastustettiin), mutta kännykkään asetettavien rajoitusten avulla peliaikakin on pysynyt maltillisena, eli juuri sellaisena kuin me vanhemmat ollaan kunakin päivänä haluttu. Ja myönnettävä on sekin, että kännyköillä pelaaminen on sekin tänä päivänä yksi tärkeä tapa olla yhdessä kavereiden kanssa, enkä halua oman lapseni jäävän tästäkään ulkopuoliseksi.

Itse tykkään siitä, että näen omasta kännykästäni missä lapsi (eli lapsen kännykkä) menee ja on myös hurjan kätevää, kun lapsen saa kännykällä kiinni. Mutta tarvitseeko jo eskarilainen oman puhelimen?

rannepuhelin

Tarvitseeko eskarilainen oman puhelimen?

Eskarilainen ei varmastikaan tarvitse omaa puhelinta.

Ollaan ajateltu, että kuopus saa oman kännykän heti ekaluokalle mennessään, tai ehkä jo ekaluokkaa edeltävän kesäloman aikana, että kännykän käyttöä ehditään rauhassa opetella ennen koulun alkua. Mutta sitten törmäsin *Offerillalla (*mainoslinkki) lapsille tarkoitettuun GPS-älykelloon, eli kelloon joka toimii paitsi GPS-paikantimena, myös puhelimena (!!!), enkä malttanut olla tilaamatta, sillä kello maksoi vain vähän yli 20 euroa!! Olen nähnyt vastaavia kelloja aikaisemminkin, mutta näiden hinnat ovat olleet parin sadan euron luokkaa. En ole kalliimmista kelloista (ainakaan toistaiseksi, hah!) innostunut, sillä tällaiselle ei ole meillä ollut mitään välttämätöntä tarvetta, mutta tuohon edulliseen hintaan uteliaisuus voitti, enkä malttanut olla tätä tilaamatta.

GPS-älykellon ominaisuuksiin kuuluu mm. GPS-paikannus, tekstiviestittely ja mikrofoni ja kaiutin kahdensuuntaisia puheluita varten. Lisäksi kellosta löytyy myös mm. herätyskello ja taskulamppu, joista jälkimmäinen on varmasti lapsen mielestä hauska ominaisuus. Kellossa on myös erillinen SOS-painike, josta lapsi saa soitettua vanhemmille yhdellä napin painalluksella. Kelloon täytyy asentaa SIM-kortti, että kaikki toiminnot saa käyttöön.

ensipuhelin

Älykello ei ole välttämättömyys, mutta hauska se voi olla

Meidän eskarilaisella ei ole kovin suuri reviiri, jolla lapsi saa yksin ulkoilla, mutta huomattavasti suurempi kuitenkin kuin esikoisella saman ikäisenä. Tämän ikäisenä meidän esikoinen ulkoili vielä meidän omalla pienellä kadulla ja leikki naapurissa asuvien lasten kanssa. Kuopuksella puolestaan on jo paljon kavereita pienen pyöräilymatkan päässä (omalla asuntoalueella), ja lapsi saa sovittaessa pyöräillä jo itse näiden kavereiden luo tai läheiseen leikkipuistoon.

Älykello ei ole mikään välttämättömyys, mutta mun mielestä on hauskaa, että voin siitä tarkistaa missä lapsi on menossa ja kätevästi soittaa suoraan lapselle, kun on aika tulla kotiin. Lapsi on arvatenkin itse aivan hurjan innoissaan näin hienosta kellosta ja onhan tämä munkin mielestä kuin mikä agenttikello konsanaan. Enpä olisi itse lapsena voinut kuin unelmoida rannekellosta, jolla saan soitettua puheluita!

Mitään kokemuksia meillä ei tästä kellosta vielä ole, sillä tämä saapui vasta juuri postista ja seuraavaksi täytyisi asentaa kelloon SIM-kortti ja tutustua muutenkin kelloon tarkemmin. Voin kuitenkin palata kertomaan käyttökokemuksia, kun ollaan ehditty jonkin verran kelloa käyttää.

Ps. Kolmasluokkalainen oli ehkä ensimmäistä kertaa pikkuisen kateellinen pikkuveljelleen, sillä hänkin olisi halunnut näin upean kellon, hah!

ensipuhelin

LUE MYÖS:

Kannattiko koululaiselle antaa oma kännykkä?

Brawl Stars Leonine huppari

Tämä toppatakki pelasti talven ja nyt näitä taas saa!