1. Tiedän, että moni kaipaisi vuorokauteen yhden tunnin lisää, mutta mä haluaisin viikkoon yhden päivän lisää! Tällä viikolla olisin käyttänyt tuon päivän I love me -messuihin, jonne mun pitikin mennä, mutta kun nämä päivät vaan loppuivat kesken.

2. Meillä on kaksi koiraa. Vielä muutama vuosi sitten meillä oli 4 karvakuonoa, mutta tällä hetkellä meidän perheeseen kuuluu kaksi terrierimummelia, joista toisen 14-vuotis syntymäpäivää juuri vietettiin.

3. Käsilaukkujeni määrä, jos nyt oikein muistelin. En siis todellakaan ole mikään laukkujen hamstraaja, vaan ehkä maailman laiskin vaihtamaan käsilaukkua!

4. Päivittäisten kahvikuppien keskiarvo. Ostin vihdoin pienen mukana kuljetettavan termoskupin ja tämän viikon parhaita juttuja oli, kun lähdin ennen kissanpierua Helsinkiin bussilla, ja sain istua rauhassa pari tuntia kirjaa kuunnellen (Antti Tapani, suosittelen) ja samalla lipitellä aamukahvia uudesta termoskupistani. Niitä elämän pieniä iloja, heh…

5. Suosikkivärieni määrä. Harmaa, musta, valkoinen, vaaleanpunainen ja minttu ovat lemppareitani!

8. Kahdeksan teemapuistosuosikkia: Särkänniemen Koiramäki, Muumimaailma, Tanskan Legoland, Pipsa Possu maailma englannissa, Pariisin Disneyland, Universal Studion The Wizarding world of Harry Potter, Disney Worldin Animal Kingdom ja Efteling Hollannissa. Siinä missä muut haaveilevat all inclusive aurinkolomista, kärsin kamalasta teemapuistokuumeesta!

9. Viikonloppuaamuisin olisi kiva nukkua ysiin, ja onneksi meidän lapset ovat sen verran aamu-unisia, että herätys on yleensä siinä kasin ja ysin välillä.

17. Olen ollut yrittäjänä 17 vuotta. Välillä mietin onko koko yrittämisessä mitään järkeä, mutta toisaalta yrittäjänä olen saanut elää juuri sellaista elämää, kuin olen halunnut ja olen siitä kyllä aivan superkiitollinen.

21. Yhteiset vuodet mieheni kanssa. On aivan superihanaa, kun yhteisiä muistoja on näin pitkältä ajalta!

40. Ikäni tämän vuoden lopulla, huh! Oikeasti kyllä kriiseilin tästä jo muutama vuosi sitten, kun en oikein osannut käsittää, että olen jo näin vanha! Olen jotenkin ajatellut olevani 26 tai jotain sinnepäin ja tuntui tosi hassulle tajuta, että täytän 40 vuotta! Nyt tuo ikä tuntuu kuitenkin aivan sopivalle ja oikealle.

100. Mulla on jatkuvasti sata haavetta! En voisi kuvitella elämääni niin, etten haaveilisi jostain. Mun mielestä on ihanaa haaveilla, eikä kaikkia haaveita todellakaan tarvitse oikeasti toteuttaa. Haaveilen pienistä ja isoista jutuista, kuten vaikka jonkin seinän maalauksesta tai unelmalomasta. Silloin jos ei haaveile mistään, on elämä varmasti kuolettavan tylsää!

162. Pituuteni. Olen siis pikkuisen keskivertosuomalaista lyhyempi, jos tilastoihin on uskominen.

200. Pystyin ennen helposti syömään kokonaisen 200g suklaalevyn, mutta nykyään puolikaskin on liikaa. Siis aivan loistavaa ja tosi kätevää kyllä, mutta mitä ihmettä mulle on tapahtunut?!

43 958. Lukemattomien sähköpostien määrä just nyt. Siis ihan kamalaa! Päivittäin sähköposteihin kilahtaa tsiljardi viestiä, enkä millään ehdi lukea tai vastata kaikkiin. Yritän poimia seasta ne tärkeimmät ja suurin osa lukemattomista on (toivottavasti) turhanpäiväisiä mainosviestejä.

1 000 000. Ideoiden määrä päässäni, haha! Välillä (eli aika usein) pursuilen mielestäni loistavia ideoita, mutta mistä ihmeestä saisin aikaa ja energiaa toteuttaa näistä edes osan?

Kivaa alkavaa viikkoa!

Tällä viikolla julkaistun ilmastoraportin jälkeen ei varmasti kukaan ole voinut lukea eri medioita törmäämättä ilmastonmuutosuutisiin. Nämä eivät ole olleet mitään kevyitä hyvänmielen uutisia, vaan hurjan karua ja ahdistavaa luettavaa. On kuitenkin hirmuisen tärkeää, että näistä asioista puhutaan nyt kunnolla, koska vielä on toivoa ja mahdollisuus muuttaa asioita edes pikkuisen parempaan suuntaan.

Netflixistä löytyy vuonna 2016 julkaistu dokumentti, Before The Flood, jossa Leonardo DiCaprion johdolla kierretään ympäri maailmaa katsomassa mitä ilmastonmuutos konkreettisesti tarkoittaa. Maapallolta on parhaillaan huuhtoutumassa kokonaisia saaria mereen, Floridassa nostetaan katuja rajujen tulvien vuoksi (tällä saadaan vain muutama vuosikymmen lisäaikaa) ja Intiassa maanviljelijöiden sadot huuhtoutuvat rankkasateiden alle. Dokumentissa nähdään Grönlannin sulavat jäätiköt ja matkataan merenpohjaan katsomaan kuolevia koralliriuttoja.

YK:n rauhanlähettiläänä ja superjulkkiksena Leonardo DiCaprio pääsee tapaamaan myös melkoisen nimekkäitä henkilöitä aina Paavi Franciscuksesta Barack Obamaan. Näyttelijä keskustelee eri henkilöiden kanssa ilmastomuutoksen syistä, seurauksista ja tavoista hidastaa sitä. On aika hämmentävää ja surullista, että Amerikassa moni poliitikko väittää, ettei ilmastonmuutosta ole olemassakaan, ja taustalta löytyy syy – raha. Fossiilisten polttoaineiden valmistajat rahoittavat heitä.

Vaikka monet muutokset ovat jo peruuttamattomia, on lohdullista, että dokumentissakin annetaan vielä toivoa. Nyt vaan alkaa olla jo aika kiire toimia!

Suosittelen dokumenttia kaikille keitä aihe kiinnostaa, ja varsinkin niille, keitä aihe ei ole vielä kiinnostanut. Ilmastonmuutos kuitenkin koskettaa meitä kaikkia, ja jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa edes pikkuisen asioihin. Me ollaan tänä vuonna vaihdettu sähkö ekompaan ja vähennetty lihansyöntiä, suurimmat päästöt kun syntyvät asumisesta, syömisestä ja liikkumisesta. Mun mielestä on kuitenkin tärkeää, ettei aiheesta puhuta saarnaavaan tyyliin, vaan kukin voi itse miettiä ne asiat, joilla haluaa vaikuttaa.

Joko olette nähneet dokumentin?

Ps. Tiesittekö, että Leonardo DiCaprio on tehnyt luonnonsuojelutyötä jo vuosia ja vuonna 1998 näyttelijä on perustanut säätiön, joka lahjoittaa vuosittain miljoonia dollareita mm. erilaisiin luontokohteisiin, ja kampanjointiin ilmastomuutoksen torjumiseksi.