Lupailin kertoa meidän Kolmårdenin reissusta (josta on jo kuukausi aikaa!), mutta multa löytyi ihan supervähän kuvia, joten oon vitkutellut tämän kanssa. Mutta en kyllä halua tätä postausta skipatakaan, joten mennään näillä muutamilla kuvilla, joita muistikortille oli jäänyt.
Reissua oli odotettu kovasti, sillä perillä meitä odotti paitsi meille ihan uusi Kolmården ja Bamsemaailma, myös kokonainen viikonloppu aikaa vaarin kanssa. Ihan innoissamme lähdettiin perjantai-iltana ajelemaan Turkuun, mutta ilo vaihtui jo laivasatamassa kauhistukseksi, kun isompi lapsista alkoi valitella mahakipuaan. Toivottiin, että se olisi jotain harmitonta ja ohi menevää, ei todellakaan mahatautia ensimmäistä kertaa meidän lapsille juuri nyt, kun oltiin lähdössä reissuun!
Laivalla käytiin pikaisesti haukkaamassa iltapalaa (joka ei mahakipua potevalle maistunut) ja lähdettiin hyttiin nukkumaan. Lapsi tuntui vähän lämpöiseltä, ja haettiin kuumemittaria infopisteeltä ja saatiin sairaanhoitajalta kuumelääkettä varmuuden vuoksi, jos yöllä tulisi sille tarvetta. Aika pian kuitenkin saatiin soittaa paikalle siivoojaa, puhtaita lakanoita ja pinoa pyyhkeitä, kun lapsi oksensi sänkyynsä.
Laiva saapui lauantaiaamuna odotetusti ennen kukon pierua Tukholmaan, ja lähdettiin kaikki huonosti nukkuneina ajelemaan kohti Kolmårdenia. Välillä vähän siivottiin oksennuksia autosta, ja jatkettiin matkaa. Treffattiin vaari matkan varrella ja lähdettiin etsimään ensimmäistä vastaantulevaa ruotsalaista vaatejättiä, josta ostaa muovikassillinen halpoja vaatteita likaantuneiden tilalle. Ihan kauheasti kun ei ylimääräisiä vaatteita muutaman vaihtovaatekerran lisäksi otettu viikonloppureissulle mukaan.
Muutaman mutkan kautta päästiin iltapäivällä vihdoin Kolmårdeniin, ja vaikka lapsi oli ihan reppana, kuumeinen ja kipeä, halusi hän kovasti kuitenkin lähteä eläinpuistoon, vaikkakin istui mieluusti kärryissä kuskattavana. Ehdittiin käydä safarilla, joka on nykyään aikaisemman autoreitin sijaan toteutetti hauskasti (ja noh, vähän jännästikin, jos ei tunne oloaan kotoisaksi useita metrejä maanpinnan yläpuolella keikkuen) sellaisena gondolihissisysteeminä. Safari oli tosi kiva, ja bongattiinkin melkein kaikki eläimet, mitä safarin varrella asusteli.
Käytiin myös ihanassa delfiiniesityksessä, jota Veikko olikin kovasti odottanut.
Vaari oli ottanut meille hotellihuoneet Kolmårdenin Vildmarkshotellista, joka oli aivan täydellinen lapsiperheelle. Hotellista löytyi useampia leikkihuoneita, ja me vietettiin illalla hetki aikaa leikkihuoneessa, jossa tehtiin mm. kasvomaalauksia, ja josta löytyi kivaa tekemistä taaperollekin. Käytiin myös kurkkaamassa askarteluhuonetta, jossa oli ohjattua helppoa askartelua, ja Veikko tietenkin halusi käydä myös pelihuoneessa vähän pelailemassa.
Ja ellei me aikuisetkin oltaisi nukahdettu samaan aikaan lasten kanssa, niin iltaa olisi ollut ihana istua hotellihuoneen parvekkeella merinäköalaa ihaillen.
Mähän oon itse vähän sellainen hotellinuukailija. Tykkään siis todellakin, että majoitus on kiva, mutta käytän helposti kaksi päivää sopivan majapaikan löytämiseen, haha. Yleensä me siksi päädytäänkin jonnekin puolentunnin ajomatkan päähän, joten oli kyllä tosi kiva, kun tällä kertaa hotelli oli aivan siinä alueella.
Seuraavana päivänä vuorossa oli kovasti odotettu Bamsemaailma, mikä olikin kyllä aivan ihana paikka. Bamsemaailma oli hauskasti rakennettu metsän keskelle, ja lähes kaikkiin laitteisiin pääsi ihan pikkuisetkin aikuisen seurassa, ainoastaan vuoristorataan vaadittiin pikkuisen alle metrin pituutta. Meidän taaperolle kyllä osa laitteista oli vähän hurjia, mutta Viljami ihastui suuresti Kilpisen autoajeluun, jossa kertaalleen mentiinkin pari kierrosta putkeen, kun laitteeseen ei ollut jonoa, hih.
Hahmoista me tavattiin Kilpinen, mutta alueella oli myös näyttämö, jossa pyöri tiettyyn aikaan esityksiä, joten sieltä olisi varmasti bongannut muitakin hahmoja. Me oltiin esitysten aikaan muissa puuhissa, joten skipattiin tällä kertaa ne.
Bamsemaailmapäivänä Veikko alkoi olla jo paremmassa kunnossa, mutta tietty toipilaana edelleen. Sen verran oli kuitenkin jo voimia, että lapsi kyseli voitaisiinko me mennä vielä uudelleenkin sinne safarille ja delfiiniesitykseen, mutta ei me kyllä enää ehditty, sillä etäisyydet tuolla Kolmårdenissa on sen verran isoja, että jo pelkkään siirtymiseen menee aikaa, ja tietenkin mahdolliseen jonottamiseen myös. Meillä lähti sunnuntaina illalla laiva takaisin kotiin, joten iltapäivällä suunnattiin takaisin kohti Tukholmaa ja Turkua.
Bamsemaailmassa oli kyllä ihanasti kaikki toteutettu teeman mukaan, ravintolassa sai isoäidin lihapullia, ja hauskassa karkkikaupassa sai ostaa irtokarkkeja muoviseen jymyhunajapurkkiin. Niin ja lelumyymälä oli tietenkin pullollaan Bamsetavaraa aina hammasharjoista ja vaatteista peleihin ja pehmoleluihin saakka.
Meillä oli kyllä oikeasti tosi kiva reissu, vaikka tietenkin se lapsen sairastuminen harmitti, ja ensimmäinen päivä meni kyllä aikalailla potilasta murehtien. Onneksi lapset kyllä jaksavat olla aika reippaina kipeinäkin, vaikka en nyt tietenkään kotona raahaisi sairasta lasta huvipuistoon. Onni oli myös, ettei me muut sairastuttu, se olisikin jo ollut aika kauheaa!
Oon kyllä moneen kertaan toitottanut, että lasten kanssa matkustellessa tärkeintä on pitää mukanaan rento asenne, ja sillä mentiin tälläkin kertaa. Kipeälle lapselle ei tietenkään ruoka maistunut, joten herkkuja sai syödä extrapaljon ja juomaksi sai lipitellä limsaa, mitä lapsi ei kotona saa juoda. Reissun päätteeksi kun kysyin Veikolta, että mikä oli kaikkein kivointa, niin vastaus olikin: ”No kun sai olla vaarin kanssa ja juoda limsaa!”
Kaksi alinta kuvaa: Kolmården
