Aihearkisto: Yleinen

Rento kotisunnuntai

7.7.2013
6

Mä oon aika malttamaton olemaan paikallaan, tykkään vapaapäivinä tehdä ja mennä. Joskus kuitenkin ihan perinteinen rento kotisunnuntai vailla kiirettä mihinkään on ihan paikallaan.

Käydä koirien kanssa rauhassa lenkillä ja pysähtyä kuuntelemaan heinäsirkkojen äänekästä siritystä.

 Käydä kurkkaamassa onko lähileikkipuisto vielä tallessa (täälä meidän kylällä on meneillään jokin ihmeellinen leikkipuistojen purkausinto, ja joilleki on tullut yllätyksenä, että vielä aamulla paikallaan ollut leikkipuisto onkin iltapäivällä ammottanut tyhjyyttään!) pienten eväiden kanssa, tietenkin ;)

Grillailla kesäruokaa ja herkutella tuoreista mansikoista tehdyllä pirtelöllä.

Sen lisäksi, että tänään on ollut kivan rento kotipäivä, on tämä koko kesä ollut jotenkin erityisen mukava. 

Rakastan matkustelua. Jos kaikki olisi mahdollista, mieluisin matkustelutahti olisi varmaankin nelisen kertaa vuodessa. En myöskään kuulu niihin, ketkä eivät missään nimessä halua lähteä pois Suomesta kesällä. Niin kaunis kuin Suomen kesä voi ollakin, uhraan siitä mieluusti viikon seikkaillen uusissa maisemissa, tai palaten vanhaan tuttuun suosikkilomakaupunkiin. Kesällä tehty matka on yleensä ollutkin koko kesän odotetuin juttu, ja koko kesän kohokohta.

Todellisuudessa matkat ovat kuitenkin jääneet pariin kertaan vuodessa, eikä tälle kesälle ole ulkomaanreissua tiedossa ollenkaan.

Siitäkin huolimatta tuntuu, että tämä on ollut yksi parhaista kesistä. Ellei jopa paras!

Me ollaan tehty tosi paljon kivoja asioita, käyty monissa kivoissa paikoissa ja tapahtumissa.

On ollut niin kiva tehdä kesäisiä retkiä ihan lähiseudun uimarantapicnikeistä kauempana oleviin eäinpuistoihin, kun Veikko jo näistä reissuista ymmärtää ja on ihan innoissaan menossa mukana.

Ja ihan parasta, että kesää on vielä vaikka kuinka paljon jäljellä! 

Paljon on vielä suunnitelmia, ja paljon on vielä tekemättömiä retkiä. Mistään ei oteta stressiä, vaan tehdään ja käydään sitä mukaa kun siltä tuntuu, jos tuntuu. 

Tai sitten vaan ollaan ja otetaan rennosti kotona :)

Lokoisaa sunnuntain jatkoa!


Pinnasängystä lastensänkyyn?

6.7.2013
9

Heh, pitikin kirjoittaa meidän mahtavasti sujuvista illoista ;) Kuinka tyytyväisenä ja mukavasti lapsi jää iltasadun jälkeen omaan sänkyynsä itse nukahtamaan…

Pari iltaa sitten poika jäi tuttuun tapaan omaan sänkyyn, mutta vähän päästä alakertaan kuului Tömps! Huoneessa oli vastassa pinnasängyn ulkopuolella kättään pitelevä pikkuinen.
Käsi onneksi parani puhaltamalla, mutta sinä iltana meillä taas nukutettiin, vieressä makaamalla, käsi kädessä. Ihan vain siltä varalta, ettei sieltä pinniksestä seuraavaki tule marakatin poikanen päälteen alas.
Eikä kyllä mitään hajua, kauan siinä nukuttamisessa meni, sillä itse heräsin sängyn vierestä puolilta öin, ja raahauduin omaan sänkyyn unia jatkamaan. Niin tuttua niiltä ajoilta kun meillä vielä nukutettiin ja niin turhauttavaa, tuntuu että arvokasta aikaa menee hukkaan nukkumalla ;)

Eilen pinniksestä otettiin laita pois ja tilalle laitettiin sängyn mukana tullut reunapala. Olin kyllä luullut, että se tilalle laitettava reuna on edes muutaman sentin korkea, mutta sehän tuli ihan patjan reunan tasalle. Arvatenkin lapsi löytyi aamulla lattialta nukkumasta… Onneksi tiputusta oli vain parikymmentä senttiä, ja pudotusta pehmentämässä pehmoinen patja tyynyineen ja peittoineen :)

Mutta miten se lapsi eilen sinne sänkyyn saatiin nukahtamaan, kun sitä laitaa ei enää ollutkaan… Ei käynyt ihan helposti! :D
Ensin koitin jättää lapsen vanhaan tyyliin itse sänkyyn nukahtamaan, mutta eihän sielä tietenkään maltettu pysyä. Muutamia kertoja palauttelin lasta takaisin sänkyyn, mutta tuntui että taapero vaan villiintyi tuosta hauskasta leikistä.
Aloin itse turhautumaan koko hommaan, ja pikkuisen jo ärtyneellä äänensävyllä komensin tiukasti lasta pysymään sängyssä. Tästä reaktiona armotonta yliväsynyttä hekotusta, ja entistä villimpää menoa…

Vaihdoin tyyliä korostetun eleettömään, ja palauttelin lasta sänkyyn mitään sanomatta. Kikatus ehkä vähän väheni, mutta ei sielä sängyssä kyllä pysytty sekuntiakaan kauempaa tälläkään tavalla.

Seuraavaksi menin sängyn laidalle istumaan, selkä lapseen päin. Nyt sängystä ei enää juostu pois (Jee!), mutta pyörittiin ja hyörittiin kylläkin.
Lopulta löysin itseni taas siitä sängyn vierestä makaamasta käsi kädessä. Lopulta lapsi nukahti, reilun kahden tunnin päästä nukkumaan menosta.
Olin muuten aikas iloinen kun tuon parituntisen nukutusrumban jälkeen löysin jääkaapista pienen Fresitan! ;) Täytyykin hakea iso pullo shampanjaa odottamaan sitä iltaa, kun sinne sänkyyn taas jäädään itse nukahtamaan ;)

Varmaankin siis jonkinlaisen unikoulun paikka, taas.
Ajattelin nyt kokeilla samaa tyyliä kuin viimeksikin, silloin kun opeteltiin nukahtamaan itse pinnasänkyyn. Silloin meillä maattiin ensin sängyn vieressä, pikkuhiljaa kauampana ja kauempana, kunnes lopulta huoneesta pääsi lähtemään lapsen nähden pois. Tällä kertaa vaan ajattelin makaamisen sijaan istua, jos vaikka sillä välttäisi ne omat nukahtelut… ;)

Tänään kokeilinkin jäädä sängyn viereen lattialle istumaan, selkä lapseen päin. Muutaman kerran sängystä koitettiin hivuttautua lattialle, mutta lopulta sängyssä kuitenkin pysyttiin, ja uni tuli jo puolentunnin päästä, mikä tuntuu kyllä ihan mahtavalle eiliseen verrattuna!

Varmaankin yleensä siinä vaiheesa kun pinnasängystä aletaan kiipeilemään, siirrytään lastensänkyyn, mutta kun meidän pinniksestä saa laidan pois (vai saako niistä kaikista??) ja lapsi sinne vielä hyvin mahtuu, niin mennään vielä samalla sängyllä. Uuden sängyn hankinta kun tietää huoneen järjestyksen muuttamistakin, niin katsotaan sitä sitten syksymmällä ;)

Niin ja haettiin muuten pinnikseen tänään Ikeasta pikkuinen reuna, joka seuraavassa kuvassa näkyykin! Jos vaikka tänä yönä lapsi ei kierähtäisi sängystä lattialle ;)

Koska teillä on siirrytty lastensänkyyn, tai reunattomaan pinnikseen, ja kuinka ihmeessä olette lapsen saaneet sielä pysymään? :D

Ruusutarhassa

4.7.2013
3

Eilisen Muumitanssiretken päätteeksi poikettiin vielä Arboretumiin mukana pussillinen herneitä, ja päädyttiin räpsimään muutamat valokuvat ihanassa ruusutarhassa.

Lipfishin mäyräkoirateeppari pääsi ekaa kertaa päälle, ja aikas hauska se kyllä on :)

Koko on tosiaan 98cm, ja yllättävän hyvin se jo sopi, vaikka vielä onkin 92cm vaatteet käytössä. Ehkä vähän pitkä, mutta ei mitenkään häiritsevästi.

Lipfishiltä meillä on aikaisemmin ollut pitkähihainen paita, ja samaa tuttua paksua ja laadukasta matskua on tämä teepparikin. 

Ylöosana Lipfishin teeppari ja jaloissa Benettonin farkut ja Converset, niistäpä oli taaperon ”päivän asu” tehty ;)

Tuola Arboretumissa on kyllä niin kaunista, ja kukkaloisto nyt parhaimmillaan, että mietinkin jos me joku päivä ajeltaisiin sinne ottamaan kaksi vuotis valokuvia! 

Ja eväät tietty mukaan, niin samalla voi jäädä herkuttelemaan picnikille :)

Ruusuja valokuvaamassa ollut mies tuli tarjoutumaan räpsäisemään meistä yhteiskuvan, ja niin äitikin pääsi kuvaan ruusujen kanssa ;)

Kivaa, että kävit blogissani, toivotan sinulle ihanaa ja aurinkoista päivää! :)