Kaupallinen yhteistyö: Prisma ja Suomen Blogimedia
Olen elänyt aina elämääni unelmoiden ja haaveillen. Jos olen saanut jonkun (mielestäni) loistavan idean, olen myös toteuttanut sen. En todellakaan ole tehnyt ratkaisuja järjellä, vaan fiiliksen mukaan. Siinä missä muut lähtivät rakentamaan elämäänsä perinteisemmin opiskellen ja järkeviä työpaikkoja etsien, lähdin itse yrittäjäksi jo nuorena. Koska yrittäjänä oleminen on aivan paras tapa toteuttaa niitä unelmiaan!
Meillä on ollut kivijalkakauppa 2000 luvun alussa ja verkkokauppa jo silloin, kun kukaan ei niitä vielä osannut käyttää, heh. Olen saanut piirtää työkseni postikortteja, rakentaa monta verkkokauppaa ja perustaa oman tuotemerkin.
Samaan aikaan, kun olen toteuttanut unelmiani oman yrityksen kautta, olen monesti miettinyt mitä muut ajattelee. Jos työ on hauskaa ja sitä voi tehdä kotoa käsin, niin onko se oikeaa työtä ollenkaan? Jos leipänsä ansaitsee useista pienistä puroista, niin onko se vain hölmöä puuhastelua ja aikansa voisi käyttää järkevämminkin?
Vasta viime aikoina olen oivaltanut, että vaikka työpalettini koostuu useasta pienestä itse luomastani työpaikasta, on se minulle oikea tapa ja on ollut juuri oikein seurata omia unelmiaan ja talloa omia polkujaan.
Olisi aika hassua tehdä niitä asioita, joita kuvittelee muiden odottavan, kun voi elää elämäänsä juuri niinkuin itse haluaa! Olla minut itsensä kanssa.
Tuntuu hassulle, että joskus nuorena kuvittelin mm. iän ja aseman määrittelevän sitä, miten kuuluisi pukeutua. Siis että parikymppiset voisivat pukeutua vartaloa myötäileviin glitterhepeneisiin, kun taas kolmekymppisten täytyisi älytä verhoutua hillitympiin kamppeisiin. Tai että nelikymppisten pukeutumisen täytyisi olla jotenkin alleviivatun aikuismaista, sellaista tylsää ja jäykkää. Ja sitten on vielä ne pukeutumissäännöt. Tiedättehän, älä pue niin tai näin, ettet vain näytä lyhyeltä, lihavalta tai vanhalta! Käytä mustaa, koska se hoikentaa. Tai älä sittenkään, ettet näytä kalpealta!
Onneksi kaikenlaiset pukeutumissäännöt ja muut on ihan höpöhöpöä, ja jokainen voi aivan itse määritellä miten pukeutuu, oli sitten minkä ikäinen tai kokoinen tahansa! Oma tyylini on mukava ja rento, ja mulle on tärkeää, että viihdyn vaatteissani. Mun 39 vuoden ikä ei onneksi määrittele helman pituutta, vaan se, millaisessa mekossa itse tunnen oloni kotoisaksi.
Vaatteissa suosin laadukkaita ja kestäviä materiaaleja, sillä haluan lempivaatteideni kestävän aikaa ja käyttöä. Rakastan myös muotia, mutta trendeistä poimin omaan käyttööni vain sellaiset jutut, jotka tuntuvat omalle. Olen hurahtanut moniin kotimaisiin vaatemerkkeihin ja yllätyksekseni löysin hiljattain Prismasta uuden suosikin, kotimaisen Neulomon, jonka vaatteet myös ommellaan Suomessa!
Kun Prismassa ruokaostoksia tehdessäni törmäsin vaateosastolla ihaniin neulomon ja Ivana Helsingin vaatteisiin, kiikutin sovituskoppiin vaatteita käsivarret notkuen. Melkein kaikki vaatteet joita sovitin, olivat tosi kivoja, mutta kolmen asun kanssa jumituin peilin eteen pitemmäksi aikaa, sillä olisin halunnut ne kaikki! Ivana Helsingin musta pitsimekko oli aivan superkaunis, mutta rakastuin Neulomon vaatteiden mielettömän pehmoisiin materiaaleihin ja monikäyttöisyyteen. En osannut millään päättää tämän kuvissa näkyvän asun ja Neulomon Nina-mekon välillä, joten kiikutin kotiin molemmat (Se mekko näkyy muuten edellisessä postauksessa)!
Nämä Neulomon Sara-housut ovat varmasti mukavimmat pöksyt ikinä! Viskoosi-elastaani on pumpulinpehmoista iholla, ja malli on mukavan rento. Täydelliset kesähousut siis. Housujen pariksi valitsin Neulomon Anette-paidan, joka on samaa pehmoista matskua ja myös ihanan rento ja huoleton. Tykkään tästä asusta aivan hurjasti, sillä nämä on taas niitä monikäyttöisiä vaatteita, jotka käyvät vaikka minkälaiseen menoon.
Mulle #minutitsenikanssa -pukeutumistyyli tarkoittaa juuri sellaisia vaatteita, joissa on hyvä olla. Mukavia ja rentoja, ja sellaisia, joissa tuntee olonsa omaksi.
Prisman Minut itseni kanssa -kampanja muistuttaa jättämään epävarmuuden taakse ja kulkemaan ylpeästi pää pystyssä. Olemaan minut itsensä kanssa, ja antaa sen näkyä!
Lue myös:
Valeäiti: Se yksi puuttuva musta mekko
Asikaine: Antaa kaikkien helmojen hulmuta vaan
Rakastuiko joku muukin tähän Neulomon ihanaan asuun?
