


Nämä viimeiset viikot menee ihan supernopskaa eteenpäin! Nyt mennään jo raskausviikossa 35+5, eli enää reilu viikko vauvan täysiaikaisuuteen, ja reilu neljä viikkoa laskettuun aikaan.
Tähän asti kaikki on sujunut melko rennolla otteella, mutta nyt alkaa tulla pieniä paniikin oireita mukaan. Synnytys ei vieläkään jännitä, mutta nyt panikoin siitä, onko meillä kaikki valmiina vauvaa varten. No ei ole!
Keittiön kaapit odottavat edelleen siivousta (No kun haluan järkätä tuttipullot, mikrosteriloijan ja muut vauvan tarvikkeet omalle hyllylleen ja samalla tietty järkkäillä kaapit kuntoon muutenkin…), sata listaa on tekemättä ja vaunutkin pitäisi hakea varastosta ja fiksailla esikoisen jäljiltä kuntoon. Ja näitä ennen on monta koneellista pyykinpesua, kun niin uudet kuin Veikon vanhat (toki aikanaan jo pestyt) vaatteet täytyisi käyttää pyykkikoneen kautta. Hoitopöytä pitäisi kiinnittää seinään ja järkkäillä vipatkin jutut paikoilleen. Se julistekin puuttuu vielä vauvan huoneesta ja osa sohvatyynyistä myös, ja missä ihmeessä vauva nukkuu, sitäkään ei ole vielä päätetty! Ja apua, sairaalakassi täytyisi pakata myös, tai tehdä edes lista mitä sinne kahmitaan mukaan, jos lähtö tuleekin yllättäen.
Taidan aloittaa niiden listojen teosta (rrrakastan listoja!), niin saan asiat papereille joista on helppo katsoa mitä on vielä tekemättä ja missä järjestyksessä näitä kantsii tehdä. Tietty omat listansa täytyy tehdä koirien hoidosta ja Veikon normipäivästä mahdollisen hoitajan varalle.
Keskiviikkona oli pitkästä aikaa neuvola, ja tämä raskaus menee kyllä ihan samalla kaavalla kuin ekakin. Painoa on kertynyt reippaasti, lähes tismalleen saman verran kuin ensimmäisessä raskaudessa. Matalalla huidelleet verenpaineet olivat pompsahtaneet reippaasti ylöspäin (ehkä enemmänkin normaalin, kuin liian korkean puolelle) ihan kuten kolme vuotta sitten samoilla viikoilla.
Terveydenhoitajan tunnustelemana vauva on kuulemma laskeutunut jo hyvin alas, siitä ehkä iltalenkeillä vaivanneet nivusten liitoskivut.
Tähän mennessä näitä neuvolakäyntejä on ollut aikas harvakseltaan, mutta nyt varattiinkin seuraava jo ensi viikolle, viimeisiä viikkoja siis tosiaan mennään!
Kuten kuvista voi päätellä, ovat aikaisemmin kammoamani legginsit tulleet jäädäkseen. Itse asiassa nämä tuntuvat nyt niin mukaville, että leggarit taitavat sujahtaa myös omiin sairaalasta kotiutumisvaatteisiini. Mammafarkkuja kun en halua pukea enää synnytyksen jälkeen, enkä todellakaan haaveile mahtuvani omiin vanhoihin farkkuihini heti synnytettyäni…
Olen melko ahkera kierrättämään vaatehuoneen sisältöä, mutta jostain syystä tuo harmaa neulemekko on pyörinyt siellä jo kolmen vuoden ajan, vaikka en ole sitä ainakaan kahteen vuoteen käyttänyt! Tuo on ensimmäinen vaate, jonka ostin Veikon synnytyksen jälkeen, kun omat vanhat vaatteet eivät vielä mahtuneet päälle, ja kaipasin jotain rentoa ja mukavaa paksujen sukkahousujen kaveriksi. Samoissa mitoissa siis ollaan jälleen, ja yllättäen mekko saikin muutaman käyttökerran lisää ;)