ISÄNPÄIVÄLOUNAS METSÄSSÄ

retkellä

retki

perheblogi

perheblogi

perheblogi

perheblogi

Vielä eilen illalla justiin ennen nukkumaanmenoa me touhuttiin poikien kanssa salaisuusjuttuja isänpäivää varten. Veikkoa kovasti hihitytti, kun iskä luuli, että me ollaan lukemassa iltasatua, vaikka oikeasti oltiin pystytetty askartelupaja lastenhuoneen lattialle ja puuhasteltiin yhdessä vielä viimeisen lahjan parissa. Aamulla tehtiin herkkuaamiainen, koristeltiin eilen leivottu kakku ja kun kaikki oli valmista, lähtivät malttamattomat pojat innosta täristen herättämään iskää. Tosin hyvää isänpäivää -toivotus unohtui matkan varrella, ja makuuhuoneesta kajahti kovaääninen ”kukko kiekuuuuu!”, hih.

Koska me ollaan huideltu viikonloppu kaikissa mukavissa menoissa, käytiin perjantaina teatterissa ja eilen juhlistettiin pienesti meidän hääpäivää sushilounaalla, haluttiin viettää isänpäivää tänään rauhallisemmissa merkeissä. Pakattiin reppuun retkieväät ja hurautettiin meidän lemppariretkipaikalle metsään. Nuotiolla paistetut makkarat maistui kaikille, ja kun nokipannukahvitkin oli keitetty ja juotu, lähdettiin me posket kirpakasta talvi-ilmasta punaisina tallustamaan kotia kohti.

Retken jälkeen Viljami nukahti päiväunille ja me päätettiin Veikon kanssa löhöillä sohvalla viltin alla ja katsoa yhdessä jokin elokuva. Mä toivoin Netflixistä löytyvää Tuhkimoa, ja Veikko olisi halunnut katsoa Pokemon-elokuvan (siis sen saman, jonka lapsi katsoi justiin eilen), joten päädyttiin sitten sopivaan kompromissiin ja katsottiin Turtlesia, haha.

Meillä on ollut kivan rento ja supermukava päivä, toivottavasti teillä myös!

Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Ps. Vielä ehtii osallistua blogini sivupalkista löytyvään lukijatutkimukseen! Vastanneiden kesken arvotaan 100 euron arvoinen Iittala-lahjakortti.

 

TEATTERIVINKKI PIKKUVÄELLE: HERRA HAKKARAINEN HARRASTAA

linna teatteri herra hakkarainen

Kun muutama päivä sitten bongasin, että Linnateatterin lasten uutuusnäytelmä, Herra Hakkarainen harrastaa, vierailee muutaman esityksen verran Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatterissa, taisin varata meille liput samalta istumalta. Näytelmää suositellaan yli kolmevuotiaille, mutta arvelin, että lyhyt neljänkymmenen minuutin pituinen esitys jaksaisi kiinnostaa myös meidän kaksivuotiasta. Viljami on kyllä nähnyt ennenkin lyhyitä esityksiä ulkona (Linnateatterin Tatu ja Patu pihalla -esitys oli kesällä lapsen mielestä superhauska), mutta tämä olisi ensimmäinen kerta sisäteatterissa.

Herra Hakkarainen kuulee päiväsaikaan mitä kaikkea muut tassulalaiset harrastavatkaan. Häntä harmittaa, kun kaikilla on niin hienoja harrastuksia eikä hänellä ole mitään. Onneksi ovat yöt. Silloin voi Herra Hakkarainen harrastaa ihan mitä vain: kerätä ihmeellisiä asioita, liikkua ilman rajoitteita ja toteuttaa itseään taiteen avulla. Tosin hän ei itse tiedä siitä mitään, koska hän… No, nukkuu. Onneksi Herra Hakkaraiselle löytyy lopuksi harrastus, josta hänkin voi olla ylpeä.

Ryppyotsaista harrastamista vastustava esitys pitää sisällään menevää musiikkia, riemastuttavia tapahtumia ja älyvapaata meininkä.

herra hakkarainen harrastaa

herra hakkarainen linnateatteri

herra hakkarainen näytelmä

Mitenkäs teatterireissu sujui lasten kanssa, ja mitä me esityksestä tykättiin?

No, kaksivuotias Viljami jaksoi kyllä hienosti ja oli kovasti kiinnostunut esityksestä, mutta pelkäsi Masa Marsua, ja oikestaan kyllä muitakin hahmoja, joita Jaakko Loukkola esitti. Hahmot tulivat aika kovalla vauhdilla ja äänellä lavalle, ja se oli vähän liikaa meidän kaksivuotiaalle. Vähän hölmösti me kyllä mentiin ihan eturiviin istumaan, ehkäpä jostain taaempaa toisten penkkirivien takaa olisi ollut turvallisempaa seurata esitystä. Muutaman kerran kysyin, että haluaako lapsi lähteä pois, mutta ei kuitenkaan halunnut, sen verran lavan touhut kuitenkin kiinnostivat ja kesken esityksenkin lapsi innostui taputtamaan esitykselle.

Viisivuotias Veikko on ollut monta kertaa ennenkin teatterissa, ja myös tuo Kellariteatteri oli pojalle tuttu paikka. Innokas Mauri Kunnaksen kirjojen kuuntelija tykkäsi kovasti esityksestä ja hekotteli hauskoille kohtauksille. Kaikenlaiset kohellukset oli lapsen mielestä hauskointa, ja arvatenkin pieruvitsit upposivat viisivuotiaaseen myös, hih.

Entäs me vanhemmat? Esitys oli kyllä mukavaa seurattavaa aikuisillekin, ja paljon olikin niitä vitsejä, jotka aukesivat varmasti parhaiten aikuisille, tai ainakin vähän isommille, kuin meidän leikki-ikäisille lapsille. Meillä oli tosi kiva perjantaiaamupäivä näytelmän parissa, ja suositellaan kyllä muillekin koko perheen ajanvietteeksi!

Näytelmän voi käydä katsomassa Tampereella seuraavan kerran 26. marraskuuta, kaikki esitykset löydät Tampereen Työväen Teatterin sivuilta.

linnateatteri herra hakkarainen harrastaa

Mukavaa viikonloppua!

Kuvat: Mirkku Merimaa/ www.linnateatteri.fi

PIKKUVELJEN SÖPÖ TALVIASU

mini rodini miniq

Kun Veikko oli vauva, säästin melkein kaikki vaatteet siltä varalta, että meille tulisi joskus toinen lapsi. Ja kun se lapsi sitten tuli, oli meillä mukavat vaatejemmat odottamassa, paitsi… Sen lisäksi, että makukin oli muuttunut kolmessa vuodessa, teki vauvalle mieli ostaa jotain omaa.

Nykyään säästelenkin vaan niitä superlemppareita, ja tietenkin käytännöllisiä juttuja, kuten vaikka villahaalarit, kintaat ja sellaiset. Yksi superlemppari oli kolme vuotta sitten ostettu Mini Rodinin beige pandaparka, takki johon rakastuin, kun sen joskus ekan kerran näin.

Nyt kun takki oli aika ottaa käyttöön, se kyllä näytti edelleen aivan ihanalle, mutta noh, ihan Veikolle! Naputtelin takin facekirppikselle, takki vaihtoi nopskaa omistajaa ja mä klikkasin itseni MiniQ:n sivuille, jossa naputtelin ostoskoriin tuon mustan Mini Rodinin parkan. Nyt on pikkuveljellä ihan oman näköinen talvitakki.

lastenvaateblogi

mini rodini blogi

mini rodini blogi

Jotain isoveljen vanhaa tässäkin asussa on. Nuo Uggit on ollut Veikolla käytössä kolme vuotta sitten, ja onneksi olen jaksanut jemmailla niitä tähän asti, sillä onhan ne vaan supersöpöt!

Gugguun pipokin on Veikon vanha viime talvelta ja siihen mätsäävän Gugguun tuubihuivin bongasin samaiselta facekirppikseltä, jossa sen pandaparkan myin.

Mun mielestä muuten toppatakit on tosi käteviä kauppareissuilla, ja meillä onkin ollut pojilla toppatakit käytössä ihan joka talvi. Haalarit on kyllä ihan parhaita talviulkoiluun, mutta sisällä niiden kanssa tulee liian kuuma. Ja tykkään kyllä siitäkin, että nämä takit vaan näyttää niin söpöille, hih.

Sen jälkeen, kun meille on eka rodinin parka ostettu, on meillä ollut näitä ihan joka talvi. Takuuvarma valinta siis. MiniQ:sta löytyi muutkin Mini Rodinin talvivaatteet, ja vaikka se sininen pingukin näytti aika kivalle, tuntui tämä musta tällä kertaa kaikkein kivoimmalle. Niin ja kokohommia pohtiville, poika on suunnilleen 88cm pitkä ja takki on kokoa 92/98.

mini rodini gugguu

mini rodini parka

mini rodini gugguu

Mitäs tykkäätte asusta?