SEITSEMÄN KUUKAUDEN IKÄINEN

Meidän pikkumuru täytti seitsemän kuukautta jo pari viikkoa sitten, joten kurkataanpa mitä vauvalle kuuluu!

Perusolemukseltaan vauva on tyytyväinen, iloinen ja nauravainen. Kun asiat ovat hyvin, on helppo hymyillä, eikä niitä hymyjä todellakaan säästellä. Monesti joku kysyykin, että ”hymyileekö se aina noin paljon?” tai ”onko se aina noin iloinen?”. Pari viikkoa ennen meidän reissua jouduttiin käymään lääkärissä vauvan keuhkoissa olevan liman aiheuttaman hengityksen rohinan vuoksi, ja lääkärikin totesi, että harvoin näkee näin hymyilevää vauvaa.

Ei meilläkään tietty pelkkää hymyä olla, ja nälän tai väsyn yllättäessä alkaa lohduton itku, johon ei auta kuin ensin äitin syli, ja sen jälkeen ruoka tai uni.

Ruokapuolella menee tällä hetkellä soseet imetyksen ohessa. Ruokahalu soseita kohtaan oli vielä pari viikkoa sitten vähän kehno, kunnes reissussa poika alkoi syömään! Nyt sapuskaa uppoaa hyvällä ruokahalulla viidesti päivässä, vauvapuuro on vaihdettu ”aikuisten puuroon” ja lähinnä ajanvietteeksi tarjoillusta sormiruuasta lempparit on kurkku ja vesimeloni.

Yöt nukkuu edelleen meidän vanhempien kanssa samassa sängyssä, enkä ole ajatellut pinnasänkyyn opettaa, ennen kuin yösyönnit jää pois. Salaa toivon, että maito maistuisi öisin vielä pitkään, en nimittäin millään malttaisi luopua tästä ihanasta pienestä unikaverista. 

Ei syö tuttia. Veikon kanssakin sai kokeilla monet temput, kunnes tutti alkoi maistumaan, mutta tällä kertaa en tainnut olla tarpeeksi sinnikäs, eikä tuttia vaan saatu opetettua vauvalle. Vauvan huutaessa täyttä kurkkuaan väsymystä automarketissa ruuhka-aikaan, sitä tuttia kyllä kieltämättä kaipaisi…

Yksi lempileikki on tiputella tavaroita syöttätuolissa istuessa lattialle, ja odottaa, että joku noukkii ne takaisin, ihan vain sen takia, että ne voi uudelleen tiputella lattialle. Yksi lempparilelu on Veikon vanha Fisher Pricen puhuva ja laulava koira, jonka höpötyksiä ja lauluja kuunnellaan silmät pyöreinä ihmetellen.

Liikkuu helposti ja ketterästi paikasta toiseen omalla hassulla tyylillään, usein kierien salaman nopeasti. Nukkamatolla kurkottaa kädet eteen ja tarraa mattoon kiinni hinaten itseään eteenpäin.

Ykkösidoli on edelleen oma rakas isoveli. Sopivassa mielentilassa riittää, kun isoveli näyttää naamaansa, ja vauva kikattelee kippurassa niin, ettei naurusta ole tulla loppua.

Seitsemän kuukauden iässä ei olekaan neuvolaa, ja viimeisimmät mitat on kuukauden takaisesta ryhmäneuvolasta, jolloin pituutta oli reilut 66 senttiä ja painoa seitsemän ja puoli kiloa. Melkein tismalleen samat mitat, mitä isoveljellään saman ikäisenä.

Kummankin pojan kohdalla musta tuntuu koko aika, että juuri nyt on ihan paras ikä! Tämä seitsemän kuukautta tuntuu jotenkin erityisen mukavalle iälle, vauva osaa olla jo tosi seurallinen, osaa leikkiä yhdessä muiden kanssa, mutta on silti vielä pieni vauva. Ja onhan tämä vauvavuosi myös ihanan helppoa aikaa tulevaan taaperoaikaan verrattuna, haha!

housut Zara // paita Mini Rodini

Aikaisemmat kuukausipostaukset voit kurkata: 1kk, 2kk, 3kk, 4kk, 5kk, 6kk

Mitäs teidän vauvoille kuuluu nyt?

11 X TUNNUSTUS

Sain jokin aika sitten Eppusen Kaapilla -blogin Heidiltä hauskan haasteen, 11 tunnustusta, jossa vastataan haasteen mukana tulleeseen 11 kysymykseen. Vihdoin muistin ja ehdin tähän tarttua, joten täältä pesee vastauksia!

1. Mikä on tärkein päivärutiinisi?

Ekaa lasta odottaessa muistan miettineeni, etten todellakaan halua meidän päiviin mitään tylsän kuuloisia rutiineja, kunnes aika nopskaa huomasin, että koko arki vaan rullaa paljon mukavammin, kun päiviä rytmittää tutut ja samohin aikoihin toistuvat rutiinit.

Mun tärkein päivärutiini taitaa kyllä olla pitkään nautittu aamupala. Päivä ei vaan lähde kunnolla käyntiin, ellei aamua ole saanut aloittaa rauhassa lipitetyllä kahvikupposella, mikä tarkoittaa vähintään puolentunnin aamupalapöydässä istumista, haha!

2. Paras kirja, jonka olet lukenut. Miksi?

Silloin joskus, kun ehdin jotain lukea, käyn vilkuilemassa lemppariblogejani läpi tai jos oikein hyvin on aikaa, tartun johonkin naisten hömppälehteen (puolen vuoden Trendit odottaa siistissä pinossa avaamista, eli ihan viime aikoina sitä aikaa ei liiemmin ole tainnut olla). Lastenkirjoja meillä kulutetaan päivittäin, vähintään iltasatuaikaan, ja kirjojen lukeminen taitaa kyllä rajoittua näihin kirjoihin vielä pitkään jatkossakin.

3. Mihin olet aina halunnut matkustaa? Oletko toteuttanut haaveesi?

Rrrrakastan matkustamista, ja jotain matkahaaveita taitaa aina olla ilmassa. Kun edellinen reissu on tehty, on sopiva hetki alkaa suunnittelemaan uusia retkiä. Me ollaan matkusteltu pääasiassa Euroopassa, ja yksi matkahaave mulla oli pitkään päästä Amerikkaan, ihan sama minne sinne, kunhan vaan Amerikkaan. Mulle täydellinen seikkailu ei tarkoita reppureissua viidakkoon, vaan siistiä länsimaista kohdetta, loman ajaksi vuokrattua asuntoa ja autoa, nähtävää ja tekemistä, enkä kaihda perus turistimeininkiäkään, vaan innoissani jonottelen muiden kaltaisteni kanssa kamera kaulassa Eiffeltorniin tai odottelen Stonehengellä omaa vuoroani päästä kuvaan kivikehän eteen.

4. Haluaisitko asua ulkomailla? Missä?

Tästä(kin) me ollaan miehen kanssa välillä haaveiltu, että olisi kiva asua hetken aikaa ulkomailla. Tykkään siis kovasti Suomesta ja täällä on hyvä asua, mutta olisi ihana viettää kerran pitempi, vaikka puolenvuoden pätkä ulkomailla. En kyllä tiedä halutaanko me tätä niin paljon, että oikeasti koskaan toteutetaan. Eihän me olla koskaan oltu edes kesälomalla kahta viikkoa pitempään (yrittäjän elämää.. hah!), joten jos joskus olisi mahdollista ottaa vaikka neljän viikon irtiotto jonnekin Keski- tai Länsi-Eurooppaan, niin se voisi olla meille aivan riittävä ”muutto” ulkomaille.

5. Jos saisit täyttää vaatekaapin vain yhdellä merkillä, mikä se olisi? Lasten/ oma?

Tällä hetkellä jos lasten vaatekaappeihin kurkkaa, niin ylivoimaa pitää selkeästi Mini Rodini. Vaikka tykkäänkin toki paljon Mini Rodinin vaatteista, on paljon muitakin tosi kivoja merkkejä joita meillä suositaan. Jos lasten vaatekaapit pitäisi täyttää vain yhdellä merkillä, voisi se olla vaikka ihana Islantilainen Ígló & Indí

6. Lempikukkasi?

Neilikka. Valkoisena tai hempeän pastellisena. Näitä oli muuten hääkimpussani myös!

7. Tärkein periaatteesi äitinä?

Näitä on monta, mutta yksi hyvä ohjenuora on ainakin: Your children will become who you are, so be who you want them to be.

8. Oma juttusi, josta et luovu?

Onkohan niitä vielä, haha! No yksi pinnallinen juttu on, että kiireenkin keskellä tykkään edes pikkuisen panostaa itseeni. Siksi mulla on volyymiripset arkea helpottamassa, ja tykkään käydä edes parin kolmen kuukauden välein kampaajalla freesaamassa hiusteni väriä ja siistimässä mallia.

9. Hetki, joka on jäänyt mieleesi. Miksi?

No tietty omien lasten syntymät, tuoreimpana reilun puolenvuoden takainen parintunnin pikasynnytys. Muita hetkiä on vaikka se, kun lennettiin ekan kerran Pariisiin, ja näin Eiffeltorinin lentokoneesta. Jollekin varmaan merkityksetön juttu, mutta mun mielestä vaan jotain niin siistiä. Tai kun pitkän odotuksen jälkeen käveltiin Orlandossa Disneyworldin porteista sisään, olisin voinut innostuksesta vaikka itkeä, haha! Kuulostaa varmaan tosi järkevälle, hah!

10. Oletko kenkä- vai laukkuihminen?

Ensin ajattelin heti, että ”no molemmat!”, kunnes mietin sekunnin, ja hoksasin, että mähän kuljen aina saman laukun kanssa! Nyt käytössä on tietty hoitolaukku (tai oikeastaan kaksi joita vaihtelen sen mukaan paljon kampetta tarvii ottaa mukaan), mutta samaan aikaan käytössä olevia kenkiä tursuaa niin eteinen kuin kenkäkaappikin… Taidan siis sittenkin olla kenkäihminen.

11. Lempipuuhaasi kesällä? Aikuisten/ lasten kesken?

Kesä ♡ 

Kesällä on ihana pyöräillä pitkin oman kotikylän katuja jätskille, uimarannalle tai kauempaa löytyvään leikkipuistoon. Tai hypätä autoon ja hurauttaa huvipuistoon, eläinpuistoon tai kesämarkkinoille. Tai levittää viltti takapihalle ja kattaa sinne herkkueväät. Mun lempipuuhaa taitaa olla itse Kesä.

Heitän haasteen samoilla kysymyksillä näille kolmelle ihanalle blogille: Hyvä voittaa, Oi siskoni mun ja  Villa fox.

Aurinkoista viikonloppua!

PIKAPYRÄHDYS KÖÖPENHAMINAN TIVOLIIN

Sunnuntaina, kun oltiin ensin otettu uusintakierros Legolandissa, lähdettiin me ajelemaan kohti Kööpenhaminaa. Perillä käytiin nopskaa nakkaamassa tavarat hotelliin, ja lähdettiin vähän jaloittelemaan ja etsimään ruokapaikkaa. Kurvattiin sisään ekana vastaantulleeseen kiinalaiseen, jossa seurueen pari pienintä meinasivat menettää hermonsa jo ennen, kuin saatiin ruokia pöytään (note to self: valitse nälkäisten ja väsyneiden lasten kanssa aina pikaruokapaikka, kun se on mahdollista!). Haarukoitiin sapuskat pikavauhtia ja loppuilta huilattiin hotellissa Legolandista ostetuilla leluilla leikkien ja kerättiin voimia seuraavan päivän rutistukseen.

Maanantaina meillä oli koko päivä aikaa tutustua Kööpenhaminaan, mikä on tietty ihan supervähän, jos meidän tapaan haluaa nähdä kaiken. Valittiin lopulta, että käydään kurkkaamassa satamasta löytyvä Pieni merenneito -patsas ja mennään hetkeksi keskustan kävelykaduille kauppoja kiertelemään ja samalla kavutaan myös pyöreän tornin näköalatasanteelle ihailemaan kaupunkia yläilmoista. 

Vaikka meillä ei ollutkaan suunnitelmissa mennä Tivoliin, ajateltiin me lopulta, että kun nyt kerran täällä ollaan… Käytiin laittamassa autoon pariksi tunniksi parkkiaikaa, kun ajateltiin, että kyllä me siinä ajassa ehditään käydä jälkkärillä ja kierrellä hetki Tivolin alueella.

Kahdessa tunnissa ehti kyllä kävellä alueen läpi, käydä parissa laitteessakin ja syödä ne jälkkärit, mutta aikaa olisi kyllä saanut kulumaan koko päivän! 

Vuonna 1843 avattu Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto, ja koko tuo kahdeksan hehtaarin alue on täynnä toinen toistaan houkuttelevimpia kahviloita, ravintoloita, pikkuisia putiikkeja ja huvipuistolaitteita niin pienille lapsille, kuin hurjempaankin makuun.

Tivoli on ihanan tiiviisti ja tunnelmalliseksi rakennettu, mutta silti siellä oli tilaa liikkua. Voin vain kuvitella, miten ihana tuo alue on hämäränä kesäiltana, kun koko Tivolin tunnelmallinen valaistus on päällä.

Me törmättiin lopuksi sattumalta vielä itse Rasmusnalleen, ja löydettiin myös tosi kiva rasmusnalleaiheinen leikkipuisto. Leikkipuistossa aika vierähti nopeaa, ja lopulta me melkein juoksujalkaa kiiruhdettiin auton luo katsomaan, onko meitä muistettu parkkisakolla. 

Kaiken huvittelun ja kaupungilla kiertelyn jälkeen me lähdettiin ajelemaan Ruotsin puolelle, ja täytyy kyllä sanoa, että tuo kolmetuntinen Köpiksestä Ruotsin majapaikkaan on tuntunut tällä reissulla kaikkein pisimmältä ajomatkalta. Rättiväsyneinä saavuttiin yöpaikkaan, haettiin huoneeseen pientä iltapalaa ja taidettiin simahtaa koko porukka ennätysvauhtia.

Ja taas ollaan autossa, haha! Nyt ajellaan kohti Tukholmaa, jossa meitä odottaa vielä kiva ja odotettu päivä vaarin kanssa. Mitäs teille kuuluu? Oliko näissä kuvissa joillekin tuttuja paikkoja?

Vaikka myönnettävä on, että tämä autoilu on välillä vähän puuduttavaa puuhaa, niin kaikenkaikkiaan ajomatkat on menneet jopa paremmin mitä osasin odottaa. Niitä perinteisiä ”joko ollaan perillä?” tai ”Kestääkö vielä kauan?”, ei ole juurikaan kuulunut, vaan aika on kulunut kattavan viihdykepaketin parissa (uusia pieniä automatkalle sopivia leluja, tarrahommia, iPad, dvd, eväitä…).

Matkakuumeen ollessa taas ennätyskorkealla, ehdin jo googlailla Finnlinesin tarjontaa, haha! Harmi vaan, että nuo autopaketit Saksaan olivatkin aikas kalliita. Ellei mitään supertarjousta löydy, niin lentäen ja paikan päältä auton vuokraamalla pääsee kyllä paljon edullisemmin.

Jos joku on tehnyt reissun omalla autolla laivalla Saksaan (ja sieltä mahdollisesti eteenpäin), olisi kiva kuulla kokemuksia! 


Loppuun vielä kiva alevinkki! Babyshopissa on nyt lähes koko valikoima -20% alessa koodilla: 9YRS

Koodi on voimassa 21.5 asti

Sis. mainoslinkin