PUOLIVUOTIAS

Pikkuvauva-aika on nyt selkeästi takanapäin, ja meillä asustaa nyt kuuden kuukauden ja yhden viikon ikäinen seurallinen, nauravainen ja tarkkaavainen vauva.

Kaukaiselta ajatukselta tuntuu ne ensimmäiset viikot, kun vauva iltaisin kipristeli masuvaivoja ja ainut paikka missä oli hyvä olla, oli syli. Nykyään meillä ollaan suurimman osan aikaa pelkkää hymyä ja naurua, tai ainakin silloin kun asiat on hyvin, eli ei väsytä, nälätä, tai tarvitse olla yksin.

Edelleen isoveli on ihan parasta seuraa, jota katsellaan ihaillen ja jonka hölmöille tempuille nauraa käkätetään kippurassa. Useimmiten se menee vielä niin, että juuri kun olen avaamassa suutani komentaakseni isoveljeä, aloittaa vauva vallattoman hekottelun. Varsinainen parivaljakko jo nyt, haha!

Tunne on veljeksillä onneksi molemminpuolinen, ja vieläkin isoveli on ylpeä ja onnellinen pikkuveljestään, jaksaisi pitää tätä sylissään loputtomasti, ylpeydestä puhkuen tarjoaa vauvalle ruokaa lusikalla suuhun ja muikea ilme kasvoillaan ottaa vauvan illalla kainaloonsa iltasatua kuuntelemaan. 

Mitään liikkeellelähtöhaluja ei vauvalla vielä tunnu olevan, siitäkään huolimatta, että mihin vauvan laskeekaan, niin toisesta paikasta tuon aina löytää. Liikkuminen tuntuu olevan ennemminkin tahatonta paikasta toiseen hivuttautumista, kuin määrätietoista liikkumista.

Lelut kiinnostavat aivan eri tavalla kuin vielä muutama viikko sitten, nyt niillä leluilla ihan oikeasti leikitään. Mukavinta olisi touhuta istualteen, mutta se ei vielä ilman apuja onnistu.

Kiinteitä aloitettiin maistelemaan siinä viiden ja puolen kuukauden iässä, jolloin vauva sai pikkuisia makuannoksia imettäväksi hauskalla laitteella, josta postasinkin täällä. Nyt me ollaan alettu harjoittelemaan lusikalla syöntiä, kun ruokaa pitäisi tulla jo lisäravintonakin, eikä enää pelkästään maun vuoksi. Tällä hetkellä vauva ruokailee Trip Trapin newborn setissä, mutta meidän pitäisi käydä ostamassa se syöttötuoliosa, niin vauva saisi myös omaan käteensä lusikan ja voitaisiin kokeilla myös sormiruokailua.

Ihanan ennakkoluulottomasti ja innolla vauva uusia makuja maistelee, suu on yleensä ammosen auki kun lusikka lähestyy, sitten siihen isketään kiinni ja ruokaa lusikan kärjestä imemällä maiskutellaan suuhun. Kun suu on muutaman kerran auennut lusikalle, tavataan huulet laittaa tiukalle tötterölle merkiksi siitä, että nyt riitti.

Vähän kyllä välillä ihmetyttää miten tuo voi pysyä hengissä noilla ruokamäärillä! Nyt tiheän imun kauden jälkeen tuntuu, että vauva syö tooosi vähän. Syöntivälit on tosi pitkiä, ja kun vauva vihdoin käy syömässä, imaisee vauva tissin parissa minuutissa tyhjäksi ja on taas tyytyväinen usean tunnin ajan. Kiinteitä menee ehkä ruokalusikallinen päivässä yhteensä, mikä kuulostaa pieneltä sekin. Olen kyllä ohjeiden mukaan ennen kiinteiden tarjoamista imettänyt vauvan, joten ehkä masu on ollut aina niin täynnä, ettei sinne ole niitä soseita enempää mahtunut. Onneksi kuitenkin huomenna on neuvola, niin pääsee tarkistamaan miten paino on pysynyt mukana. Ainakin samat ihanat makkarat sieltä reisistä löytyy, joten enpä olisi huolissani. ♡

Postauksessa näkyvät vaatteet on Kapp Ahlista, jonne lähdin ostamaan vauvalle uusia yökkäreitä, ja niiden lisäksi löysinkin muutaman kivan vaatesetin. En vaan voi vastustaa pandoja…

Mä muuten täällä ihan innosta täristen harjoittelen raw-kuvausta ja Lightroomin käyttöä, painottaen sanaa harjoittelen, haha! Että älkäähän ihmetelkö jos nämä kuvat näyttävät nyt tai jatkossakin oudoille, enköhän mä joskus opi!

Huomasitteko muuten edellisen postauksen, jossa vinkkasin Babyshopin Mid Season Salesta? Kantsii kurkata, aikas kivoja juttuja on siellä nyt edulliseen hintaan.

Mitäs teidän vauvoille kuuluu?


Sis. mainoslinkin

PIKAVISIITTI LAPSIMESSUILLE

Pikaista raporttia meidän pikavisiitistä Lapsimessuille

Ennätin eilen iltapäivästä messuille lasten kanssa, ja muutama tunti ehdittiin messuilla kierrellä. Etukäteen vähän mietin, mitä meidän päivästä tulee ilman apukäsiä, mutta meillähän meni naperoiden kanssa aivan loistavasti. Onneksi pakkasin tuplarattaat mukaan, sillä vauva köllötteli puolet ajasta kopassaan makoisia unia vedellen, ja Veikkokin tykkäsi istua rattaiden kyydissä aina silloin, kun kierreltiin niitä ”tylsiä” äitin asioita katsellen, ja näin sain rauhassa vähän kurkittua messuosastoja.

Toki tällä kokoonpanolla messuosastojen koluaminen jäi aika pintapuoliseksi (ja ostosaalis laihaksi), mutta tosi kiva päivä meillä silti oli, vaikkakin kärsin ihan jäätävästä päänsärystä, mikä ajoikin meidät kotimatkalle vähän ajateltua aikaisemmin.

Arvatenkin kolmevuotiaan mieleen oli poliisi- ja paloautot. Vaikka ensin molemmat vähän jänskättivät (no niitä oikeita poliiseja ja palomiehiä…) niin lopulta molempien luona vietettiin aikaa hyväkin tovi. Paloautoon oli tälläkin kertaa tehty hauska liukumäki, ensin sisään kiivettiin rappusia pitkin, ja toisesta ovesta pääsi ulos liukumäkeä laskemalla. Tätä tietty testattiin moneen kertaan ja kotiinviemisiksi sai palomiehiltä pahvisen päähineen (”äiti saako tätä pitää päässä yölläkin?”) ja pienen vihkosen.

Poliisien pisteellä puolestaan sai istua poliisimoottoripyörän kyydissä, ja käydä ottamassa sormenjäljen poliisiauton sisällä. Muutamia kortteja sai mukaan tuolta pisteeltä ja näitähän on sitten ”luettu” eilen meillä iltasaduksi, hah!

Ai niin, törmättiinhän me itse Darth Vaderiinkin, mutta sen verran oli jännät hetket, ettei pikkuista saanut samaan valokuvaan tuon hahmon kanssa.

Koska me päästiin paikalle vasta aika myöhään, oli varsinaiset esitykset Vekarat-lavalla jo ohi, mutta se ei kyllä yhtään haitannut, kun lapselle oli muuten niin paljon nähtävää ja tehtävää.

Kyllähän tuossa muutamassa tunnissakin ehti kivasti messuja nähdä, mutta täytyy kyllä ensi vuonna järkätä aikaa messukäyntiin vähän enemmän. 

Tosi kiva oli myös tavata ihmisiä sähköpostien ja blogien takaa, ja mukavaa, että muutama lukijakin kävi nykäisemässä hihasta!

Pakkasin muuten kamerankin mukaan, vaikka arvelin, ettei mulla kädet riitä sen käyttöön, ja laukussahan se saikin olla koko messujen ajan. Joitain kuvia tuli räpsittyä kännykällä muistoksi, mutta jätetään ne vain kotialbumiin.

Nyt mä kiidän odotetulle Lightroom-kurssille, kuullaan taas!

Jokos olette käyneet messuilla, tai oletteko menossa?


MINI RODINI & GEGGAMOJA, PIRTEÄN KEVÄISET ASUT

lastenvaatteet_mini_rodini

Terkut Napapiiriltä!

Me pakattiin torstaina koko sirkus, eli pojat ja terrierijengi autoon ja hurautettiin pohjoiseen Veikon kummien luo pääsiäisen viettoon. Menomatkalla tehtiin yhden yön pikavisiitti mummin luo, mikä katkaisi kivasti pitkää ajomatkaa, mutta eilen me sitten posoteltiinkin Lapista kotiin ilman väliyöpymistä, ja olihan se yksitoista tuntia autossa istumista aika urakka, hah!

Vähän ruvettiin miettimään sitä ajomatkaa Tukholmasta Billundiin, että taidetaan siihenkin ottaa väliyö, niin menee sekin matka vähän mukavammin.

Siinä lähtöhärdellissä viime viikolla en paljon ehtinyt bloginkaan pariin, mutta palaillaan nyt taas normirytmiin kun reissut on tehty ja aloitetaan tämä arkiviikko aurinkoisilla asukuvilla.

lastenvaatteet_mini_rodini

lastenvaatteet_mini_rodini

lastenvaatteet_mini_rodini

Nämä supersuloiset ja ihanan keväiset setit on Mini Rodinia ja Geggamojaa.

Tämän kevään ja kesän Mini Rodinin koko mallisto onkin nyt julkaistu, kun vipakin erä tuli myyntiin ihan hiljattain. Mini Rodini on yksi mun kestolempparimerkeistä, ja hauskoista kuoseista tykkää lapsetkin. Näitä on kiva yhdistellä simppeleihin perusvaatteisiin, kuten nyt tällä kertaa pirteän keltaiseen Geggamojaan.

Tämän kevän ja kesän mallistosta mun lemppareita on näiden delfiinien lisäksi kartat, krokotiilit ja pelikaanit, niin ja tietty Pico-takit ja -haalarit, jotka on ihan must välikauteen! Näitä delfiinejä on kyllä pakko tilata vielä vaaleansinisenä all over printinä, aivan ihania!

Geggamojan ekologisesta puuvillatrikoosta valmistetut vaatteet on aivan ihanan pehmoisa, mikä varsinkin vauvaa pukiessa on tosi tärkeää.

Geggamojalta löytyy ihanan pirteitä värejä, raitaa, yksiväristä ja tähtiä, joita on helppo yhdistellä keskenään tai muiden merkkien kanssa.

Tykkään myös vaatteiden kapeahkosta mallista, ja pitkistä resoreista hihojen ja lahkeiden suulla, nämä tekevät vaatteista pitkäikäisiä, kun reilunkin kokoisen vaatteen voi ottaa jo käyttöön resoreita kääntämällä.

lastenvaatteet_mini_rodini

lastenvaatteet_mini_rodini

Veikolla: Svetari Geggamojateepaita Mini Rodinihousut Mini Rodini ja pipo Mini Rodini

Vauvalla: Svetari Geggamojateepaita Mini Rodinihousut Geggamoja ja pipo Geggamoja

Jos kokohommia mietitte, niin metrin mittaisella Veikolla on näistä vaatteista Mini Rodinit koossa 104/110cm ja Geggamoja koossa 110/116cm. Vauva käyttää tällä hetkellä 68 ja 74cm vaatteita, ja Rodinit on koossa 68/74cm, Geggamojat 74/80cm. (Meillä on vanhemman malliston Geggamojaa, joka vastaa mielestäni enemmän tuota tuplakoon pienempää kokoa, nämä taas on ehkä lähempänä tuota 80cm kokoa)

Meillä on muuten tänään pieni juhlapäivä, kun tämä pienempi napero täyttää tänään jo puoli vuotta! Iiiks miten aika menee nopeaa! Palaillaan pian puolivuotiskuulumisten merkeissä.

lastenvaatteet_geggamoja

Mitäs piditte näistä aurinkoisista asuista?

Postauksen vaatteet saatu Babyshopista