Tänään kalenteri näytti raskausviikkoja kertyneen tasan 27, eli 28. raskausviikko ja samalla raskauden viimeinen kolmannes pyörähti käyntiin. IIIK!!!
Tähän mennessä olen välillä havahtunut ajatukseen, että meille ihan oikeasti tulee vauva. Siis oikea vauva! Apua! Ja samalla niin ihanaa! Tässä viimeisen kolmanneksen kynnyksellä on ajatus alkanut pyörimään enemmän vauvan ympärillä, ja nyt olen kauhistunut ajatuksesta, ettei meillä ole oikein mitään vielä valmiina vauvaa varten. Kauhukuvissani synnytys käynnistyy, ja kaikki tarvikkeet ovat vielä laatikoissa ja pussukoissa kaappien kätköissä…
Niinpä päätettiinkin, että nyt aletaan laittamaan vauvan huonetta pikkuhiljaa valmiiksi. Odotan jo, että pääsen järkkäilemään pikkuruisia vaatteita ja vauvan tarvikkeita paikoilleen, ja ostamaan valmiiksi arkisia pieniä asioita hoitopöydälle odottamaan. Ainakin yksi asia sitten pois mielestä ja saa taas rauhallisin mielin keskittyä vauvan odotukseen ;) Nyt vaan pitäisi tilata tapetit ja raivata huone tyhjäksi niin päästään aloittamaan!
Oma olo on ollut edelleen mitä parhain, ainoastaan valtavasta mahasta tekisi välillä mieli pitää pientä lomaa. Laittaa maha hetkeksi sivuun ja vähän huilata tai pinkaista koirien kanssa lenkille ilman tiellä olevaa mahaa. Ja tietenkin pienen tauon jälkeen laittaa se jättiläismaha takaisin ja tuntea taas vauvan möyrintää masussa.
Niin, niitä liikkeitä todellakin tuntuu! Välillä tuntuu (ja näyttää), että vauva yrittää murtautua yksiöstään mahan läpi pois. Liikkeitä on siis päässyt kokeilemaan niin issee kuin tuleva isovelikin, joista jälkimmäistä nuo liikkeet tuntuvat lähinnä kauhistuttavan, vaikka muuten vauvasta innokkaasti puhutaankin ja vauvaa kovasti odotetaan :)
Muuten me ollaan nautittu helteistä, ihan niinkuin varmasti kaikki muutkin :) Oltu ulkona aamusta iltaan, polskittu uimarannalla ja syöty mansikoita.
Olen koittanut vähän hidastaa postaustahtia ainakin näiden helteiden ajaksi, sillä varmasti suurin osa sieltä ruudun takaakin on kesälaitumilla pois koneiden ääreltä ;) Ja normaalisti bloggailuun käyttämäni ajan olen viisaasti tuijotellut telkkaria… Me ahmittiin Netflixistä Orange is the new black sarjan kaikki jaksot pikavauhtia, ja viekkareita paikkaamaan aloitettiin katsomaan Breaking Badia, ja taas ollaan koukussa! :D
Mitäs teille kuuluu?
Aurinkoista ja helteistä viikkoa! :)
ASIAA IKEAPARKIIN
Veikko on jo pitemmän aikaa (no okei, ehkä neljä päivää…) toivonut pääsevänsä Ikeaparkiin (Ideaparkiin), koska hänellä on sinne kuulemma asiaa. Tarkemmin ottaen lelukauppaan, muovailuvahaa ostamaan.
Tänään tuli sopiva sadepäivä vailla kummempia suunnitelmia, joten hurautettiin sitten Veikon asioille ostoskeskukseen. Meillä on ennestään Play Doh:n roska-auto, mutta siihen kuuluvat muovailuvahat ovat jotenkin kummasti pikkuhiljaa huvenneet, ja lopulta viimeisimmätkin kuivuneet muovailuvahan rippeet on heitetty pois.
Nyt lapsi valkkasi My Dough:n herkkusetin, jossa tuli muotteja ja muuta pikkutavaraa tikkareiden muovailua varten ja tietty sitä itse muovailuvahaa ostettiin myös.
Meillä olikin kyllä kieltämättä tarvetta mukavalle sadepäivien tekemiselle, on meinaan maalailtu vesiväreillä, tulosteltu värityskuvia netistä, askarreltu taikataikinalla ja leivottu oikealla taikinalla kaikkien perinteisten leikkien ja lastenohjelmien katselun lisäksi.
Mukavastihan muovailuvahan parissa aika kului pitkästä aikaa, ja lapsi jo ilmoittikin haluavansa synttärilahjaksi ison muovailuvahalelun ;) (Tänään kun oli lupa valkata vain pikkujuttu)
Ja lopuksi tietty nypittiin matosta lattialle tippuneita muovailuvahan palasia ja mietittiin mikä olisi sopiva säilytyspaikka näille uusille pikkutavaroille.
Jos huomennakin sataa, me taidetaan tehdä retki Ikeaan, säilytyslaatikko-ostoksille! Haetaan pikkusia säilytyrasioita lapsen pikkutavaroille, ja itse tarvitsen muutamia säilytylaatikoita edelleen käynnissä olevalle siivousprojektille ;)
Mitäs sadepäivän puuhasteluita teillä tehdään?
PÄIVÄ MUUMIMAAILMASSA (MILJOONIN KUVIN)
Me tehtiin perjantaina päiväretki Muumimaailmaan, ensimmäistä kertaa ikinä.
Vaikka Muumimaailmassa ei ole varsinaisia huvipuistolaitteita tai suurempia leikkipaikkoja, niin aikaa siellä saa helposti hurahtamaan useamman tunnin, niin paljon nähtävää ja pienempää tekemistä siellä on.
Parhaita juttuja oli varmasti hahmojen halailu ja jututtaminen, suurimman vaikutuksen teki Tuutikki, jonka luota Veikko ei olisi malttanut lähteä millään pois.
Kahdella luontopolkutyyppisellä reitillä saattoi bongata niin Noidan mökkinsä edestä, kuin Nuuskamuikkusen leiristään, mutta suosikiksi nousi ehdottomasti Muumipapan laiva, jonka kannelta saattoi laskea isoa liukumäkiputkea pitkin alas.
Muumitaloonkin pääsi kurkistamaan sisälle, rakennuksessa taisi olla neljä kerrosta, joissa kerros kerrokselta ylöspäin mentäessä ilma huononi ja kuumeni sen verran, etten edes muista mitä sieltä ylimmästä kerroksesta löytyi, kun halusin kiireesti jo sieltä pois…
Alaspäin laskeuduttiinkin superkapeita kierreportaita pitkin, ja mukavasti puolessa välissä matkaa lapsi ilmoitti haluavansa äitin syliin. Matka jatkui kuitenkin omin jaloin alas saakka, ja lopussa meitä odottikin herkullisen näköinen Muumimamman hillokellari.
Muumitalo oli kyllä tosi söpö sisältä, täynnä hauskoja yksityiskohtia ja muutamia leikkipisteitäkin talon sisältä löytyi.
Muumeja saattoi tavata pitkin päivää Muumitalon ympäriltä ja niitä tietty käytiin halailemassa aina tilaisuuden tullen. Ihan aamulla Muumitalon edustalla oli Pikku Myyn ja Muumipeikon aamujumppa meneillään, ja sattumalta ehdittiin hetken aikaa sitäkin katselemaan.
Olin jotenkin kuvitellut, että heinäkuussa Muumimaailmassa on aivan hullun täyttä, mutta positiivinen yllätys olikin, että ihmisiä oli aikas sopivasti, eikä mitenkään turhan ruuhkaiselta tuntunut. Ehkä viikonloppuisin voi olla toisin, mutta ainakin perjantaina mukaan mahtui oikein hyvin.
Ihan mukava paikka tuo Muumimaailma oli, ja meillä tosi kiva päivä, joten varmasti mennään joskus uudelleenkin.
Meillä oli auto jäähallin parkkipaikalla, josta oli tosi lyhyt kävelymatka Muumimaailmaan ihanan tunnelmallisen vanhan kaupungin läpi. Jos meillä olisi ollut aikaa enemmän, niin oltaisiin kyllä koluttu vanhan kaupungin kujia enemmänkin, mutta nyt tyydyttiin läpikulkuun pienen soittoniekan tahdittamana.
Veikko sai nimittäin valita matkamuistoksi muumikaupasta yhden lelun ja päätyi aikas määrätietoisesti kitaraan. Meillä onkin nyt viikonlopun ajan kuultu monenmoista biisiä, vähän kuin selostettu laulujen muodossa sen hetken tapahtumia, ”Me oltiin Muumimaailmassaa-aa-aa…” ”Me ollaan puutarhamyymälässäää-ää-ää…” ”Me ollaan kotonaaa-aaa-aaa…” :D
Niin ja äiti oli ison mahansa kanssa valkoisessa mekossaan kuin yksi muumeista konsanaan. Enää puuttui punavalkoraitainen esiliina ja musta pieni käsilaukku, niin olisin voinut tarvittaessa tuurata Muumimammaa :D
Onkos muita Muumimaailmassa vierailleita tai sinne reissua suunnittelevia?