”Liikennepuistoon, mennään liikennepuistoon!”, on ollut vakiovastaus viime aikoina, kun lapselta on kysellyt päivän toivetekemistä.
Ihan pienen pyöräilymatkan päästä löytyy tosi kiva liikennepuisto, 4-12 vuotiaille lapsille tarkoitettu, eli juuri sopiva meidän pian 3 vuotiaalle…? Samassa paikassa on myös ihan tavallinen leikkipuisto, minne Veikko isseen kanssa taannoin fillaroi, ja issee reippaana kävi kysymässä saako näin pieni kaveri ajella liikennepuistossa. Lupa heltisi, ja siitähän tämä meidän kesän hittitekeminen lähti liikkeelle.
Ihan ei vielä jalat yllä polkuauton polkimille, ei ainakaan niin hyvin että autoa saisi omin voimin liikutettua eteenpäin. Niinpä tekniikka on istua ja ohjata kun äiti tai issee tuuppaa autoa eteenpäin. Tai ihan vaan istua, kun autoa tuupataan eteenpäin JA ohjataan myös samalla. Ihan hirveän pitkää lenkkiä ei tämä mamma kyllä jaksa tuolla liikennepuistossa tällä tekniikalla tehdä, vähän salaa jo haaveilen ensi kesästä, kun kuvitelmissani istun puiston penkillä kahvikupponen kädessä kun poika kuluttaa omatoimisesti aikaa autoradalla…
Näin lomien alettua on liikennepuistossa ollut melkoiset liikenneruuhkat! Autoja on vaikka kuinka monta, ja silti autoille muodostuu välillä jonoa. Samasta syystä ei tässä postauksessa ole kovin montaa kuvaa, ymmärrettävästikään kun en tänne vieraista lapsista kuvia laita, ja vähissä on ne kuvat joissa muita autoilijoita ei ole.
Ruuhkat ajoivat meidät eilen myös puistonpenkkien sijaan idyllisesti ison vanhan puun alle eväsmehulle ja -kahville, ja lopuksi olikin kiva huomata, että olin onnistunut istumaan pihkakasaan… Puistoilua saatiin jatkaa housut pihkasta takapuoleen kiinni liimautuneina, ja kotona sitten lioteltiin pihkaa tärpätillä pöksyistä irti ;)
Tämän trooppisen hiostavan ja kuuman päivän jälkeen tuntuu kyllä hassulta, että nämä kuvat on otettu eilen!
Tykkään tosi paljon tästä meidän uudesta asuinpaikasta, täällä kun on niin paljon kivoja paikkoja mihin kesällä pyöräillä, vaikka me nyt ollaankin vähän jumituttu tähän liikennepuistoon ;)
Crocsilla on meneillään huippuhauska kilpailu! Laita lemppari Crocsit jalkaasi, ota kuva jossa näkyy myös jotain muuta hauskaa ja sinulle mieluista, ja voit voittaa neljälle hengelle matkan Disney Worldiin Floridaan. Ei hullumpaa, vai mitä! :D
Kisaan voi osallistua myös kaikissa Crocsin omissa myymälöissä, joista kampanjan ajan löytyy hieno rantakuva, jota vasten kisakuvan voi ottaa.
Niin monet kerrat olen liputtanut Crocsin monipuolista valikoimaa, ja varsinkin malleja joita nykyään löytyy ihan joka tilanteeseen, siis ihan arjesta juhlaan, kesästä talveen ja kaikkea siltä väliltä. Tällä kertaa me Veikon kanssa kuitenkin sujautettiin jalkaan nuo kaikkein perinteisimmät reikätossut, jotka monelle ovat synonyymi sanalle Crocs. Nuo on vaan ihan superkätevät paitsi omassa pihassa ja lähipuistossa, myös uimarannalla. Varsinkin, jos ei tykkää kahlata paljain varpain järvivedessä…
Lapsella nuo näppärät kengät menee kyllä monessa muussakin tilanteessa, mutta äitin ja isseen kesä-Crocseista lisää omassa postauksessaan aivan pian!
Myöhäiset onnittelut kaikille valmistuneille ja ihanaa lomaa niille kenellä sellainen nyt alkoi!
Me juhlittiin tänään talvella maisterin paperit saanutta siskoani, ja tämmöisillä tamineilla mentiin.
Juhlat on mitä parhain (teko)syy käydä mekko-, kenkä-, tai laukkukaupoilla, mutta tällä kertaa mentiin ihan niillä mitä kaapista löytyi. Raskausaikaisille juhlamekoille on melko vähän käyttöä, ja onnekseni olinkin säästänyt edellisestä raskaudesta Mamaliciouksen vaalean pitsimekon. Mekkoon kuuluu myös vyö (ei tuo kuvassa näkyvä), jonka kanssa vauvamasua saa nätisti korostettua, mutta tällä kertaa tykkäsin pitää mekon väljänä ilman vyötä.
Tykkään tuosta mekosta kovasti, se ei ole mitään kovin juhlavaa matskua, mutta silti sitä tuli käytettyä viime raskaudessa vain paristi juhlissa. Täytyykin testailla saisiko siitä erilaisilla asusteilla kelpoa arkimekkoa!
Hattaraisissa visioissani näin itselläni mekon kanssa rennot lainetyyppiset kiharat, mutta jälleen kerran (ehkä sadannen kerran) suoristusrauta kädessäni tuli todettua, että GHD ja minä emme ole parhaat ystävykset mitä tulee kiharoiden tekoon… Säälittävän kiharayrityksen jälkeen hiukset päätyivät hätänutturalle, jonka jälkeen päätin pikaisesti suoristaa koko pehkon.
MK:n ihana Hamilton on ollut aika vähällä käytöllä, sillä se ei niele sisäänsä koko omaisuutta, mutta näin juhlalaukuksi (kun mukaan lähti vain puolet omaisuudesta) se kävi oikein hyvin.
Supervillillä tuulella oleva lapsi ja kiireiset lähtötunnelmat eivät totisesti ole paras yhtälö koittaa kuvata lapsen juhlalookia (eikä edes kovin fiksu idea)…
Päälle valikoitui tänään Hilfigerin pikeepaita ja Pompin pöksyt. Nuo Pompin housut on viime kesän mallistoa, jotka oli mielestäni niin söpöt, että ostin niitä kahdessa koossa. Pienempi koko pakattiin juuri pois käytöstä ja tänään pääsi isommat housut ekaa kertaa jalkaan.
Tykkään tämmöisistä rennoista juhla-asuista pienillä lapsilla, varsinkin kotoisiin perhejuhliin. Pikeet on mukavia siistimpiä yläosia, ja alaosaksi käy vaikka värikkäät farkut, tai tällä kertaa nuo tähtipöksyt.
Kiireinen lähtö täynnä kommelluksia ja tunteja autossa istumista, mutta perillä mukavat juhlat, överipaljon herkkuja masuun ahdettuna ja tietty pitkästä aikaa ihanien sukulaisten tapaamista. Kiva päivä!
