Jos lapsi on ulkoillut läpi talven Crocsin talvisaappaissa, koko kevään saman merkin kumppareissa, niin eikös ole varsin luontevaa, että kesän kynnyksellä jalkoihin laitetaan, mitkäs muut, kuin Crocsin lenkkarit!
Oikeasti me kyllä lähdettiin tänään hyvinkin avoimin mielen tennariostoksille Ideaparkiin, ajatuksena löytää ulkoiluun ehkäpä Adidaksen tai Niken tarralliset tennarit. Vaan eipäs löytynyt mistään ostoskeskuksen neljästä urheiluliikkeestä. Stadiumissa kyllä oli niin addua, Nikeä, kuin Vansiakin, mutta joko ihan väärän väristä, tai väärän kokoista. Top-Sportissa ei lähtökohtaisestikaan ollut lenkkareita näin pieniin jalkoihin, eikä Intersportissakaan. Budgetsportissa (jonne muuten inhoan mennä, sen järkyttävän oranssin värityksen takia!) ainoista Adidaksista oli myöskin koot loppu. Joten niinpä me päädyttiin tuttuun ja turvalliseen Crocsiin.
Aikas hauskathan nämä retrolenkkarit ovatkin, eikä Crocsille tutut kevys ja mukavuus tietenkään haittaa ollenkaan. Ja mikä parasta, itse kenkien käyttäjä tykkäsi näistä niin paljon, että uudet lenkkarit oli pakko saada jättää jalkaan heti kaupassa.
Vastaavia löytyi naisillekin, ihan pakko oli sovitella itsellekin, ja näytti lenkkareita löytyvän miehillekin, hauskahan näillä olisi samistella koko perheen kesken :D
Tänään oli kyllä aivan ihanan lämmin päivä! Välikausitamineet sai suosiolla jättää tällä kertaa kotiin, ja ulkoiluun riitti takiksi oikein hyvin huppari, ja välillä sekin oli liikaa.
Pihahommia ollaan vähän aloiteltu ja terassikalusteetkin saatiin tänään esille. Kun lapsikin viihtyy parhaiten ulkona, niin eipä meitä ole paljon sisällä näkynyt, vielä kun vähän lämpenee niin ruokailutkin voi hoitaa terassilla! :D
Muistuttelenpa vielä, että Crocsin verkkokaupassa saatte aina 10% alennuksen koodilla: KARKKIPURKKI10, ja huomasin, että tämän viikonlopun ajan yli 20 euron tilaukset lähtee vielä ilman toimituskuluja!
Mitäs tykkäätte retrolenkkareista?
SUOLAISET VOHVELIT TSATSIKITÄYTTEELLÄ
Joka kerta, kun käyn vohvelikahvilassa, käy ihan sama juttu. Alan himoitsemaan omaa vohvelirautaa! Olen kuitenkin järkeillyt, että parempi yksi vohveli kahvilassa nautittuna silloin tällöin, kuin läjä vohveleita viikottain kotona…
Pääsiäisenä Rovaniemellä me käytiin syömässä ihanat lakka-kermavaahto-jätski-vaikkamitäihanaa-vohvelit, enkä eilen enää voinut vastustaa, kun kävelin kaupassa vohvelirautahyllyn ohi.
Täytyy nyt vain toivoa, että vekottimelle käy samanlailla, kuin suurimmalle osalle keittiövempaimia, eli se hautautuu kaapin perukoille ja unohtuu sinne. Tai sitten meillä syödään läpi kesän vohveleita isolla kasalla kermavaahtoa ja tuoreilla mansikoilla. Ei kyllä kuulosta hullummalta vaihtoehdolta sekään, vai mitä? ;)
Tällä kertaa tein meille kuitenkin suolaiset vohvelit, ja näistäkin kyllä keksisin sata eri versiota!
Näihin tein superhelpon ja nopsan tsatsikitäytteen. Tsatsiki on tietty itsekin helppo tehdä jugurtista, raastetusta kurkusta ja valkosipulista sekoittamalla, mutta vielä helpommalla pääsee kun kerää tsatsikin ostoskoriin Lidlin maitohyllystä. Lidlin tsatsiki on nimittäin oikeasti ihan superhyvää!
Tietääkö muuten joku saako raskaana syödä katkarapuja?! Vai lasketaanko ne niihin raakoihin kaloihin mitkä on kiellettyjä, tai pakasteisiin mitkä pitäisi kuumentaa…? Ajattelin ensin tehdä toast skagen -henkiset katkarapuvohvelit, mutta aloin sitten miettimään saako niitä katkarapuja syödäkään…
Suolaiset vohvelit tsatsikitäytteellä
Vohveleita (vohvelien ohje täältä, ilman sokeria)
Täytteeseen:
Tsatsikia
Paprika
Kinkkua
Oliiveja
Fetajuustoa
Rukolaa
Tee vohvelitaikina ilman sokeria, paista vohvelit.
Sekoita tsatsikiin silputtu kinkku ja paprika
Tarjoile vohvelit tsatsikitäytteen, oliivien ja fetajuuston kanssa.
Helppoa ja hyvää!
Maistuukos vohvelit suolaisella vai makealla täytteellä? Vai molemmilla?
PURNAUSTA RASKAUSHORMONEISTA JA AURINKOINEN ASU
Saanko hetken purnata, niistä ihanan kamalista raskaushormoneista. Tiedättehän, kun suurin osa elämästä on niin onnellista ja ihanaa, ja yhtenä hetkenä koko maailma romahtaa.
Itkeä pillittää saa pienimmästäkin asiasta ja tavallinen pieni riidanpoikanen saa hormonihuuruissa megasuuret mittasuhteet. Väärin sanottu asia tuntuu vähintäänkin tikariniskulta suoraan sydämeen ja lopulta sitä on jo miettimässä asumuseroa tai vähintäänkin avioliittoneuvontaa, normaalin puolenpäivän mökötyksen sijaan.
Ou jee, olen varmasti mitä parasta seuraa ja oikea unelmavaimo.
Onneksi raskauden puoliväli häämöttää ihan nurkan takana, ja eikös tämän sitten pitäisi alkaa laantua…?
Jos en olekaan kärsinyt fyysisistä raskausoireista kummassakaan raskaudessa, niin näistä henkisistä näköjään sitten kyllä.
Oikeastaan mun ei pitänyt nyt mistään tämmöisestä edes purnailla, mutta ehkäpä tämä vähän helpotti…
Tärkeimpänä asiana piti laittaa vain näitä ihanan aurinkoisia kuvia, aurinkoisesta pojasta ja aurinkoisesta asusta.
Keltainen on jokakeväinen lemppari, ja ihanaltahan se taas näyttää. Pitäisiköhän kaivaa omatkin keltaiset farkut kirpparikasasta, jos ne vaikka menisivät vielä päälle… ;)
Ja hei, kiitos kaikista kommenteista edellisiin postauksiin, niitä on aina ilo saada, vaikka en olekaan nyt ehtinyt niihin vastaamaan. Palailen niiden pariin kyllä myöhemmin, mutta nyt on pakko mennä nukkumaan pois päänsärkyä, joka ei ihme kyllä parantunutkaan pehmiksellä ja kinuskikastikkeella! :D



