Tänään on MUN päivä! Täytän yhdeksän vuotta!
Olen siis Vuokko, westielauman toiseksi nuorin neitokainen.
Ikäkriisistä näin synttäripäivänä ei ole kyllä tietoakaan!
Henkisesti olenkin kyllä ihan pentu vielä, samaa mieltä on muuten emäntäkin! Ja ikähän on vain numeroita ja mitä näitä nyt on…
Synttäripäivän aloitin lenkkeilemällä ihanassa kirpakassa pakkasaamussa. Ja tietty sitä ennen sain synttäriaamiaisen, tuota samaista alla näkyvää kakkua, jolla herkuttelin jo eilen!
Lenkin jälkeen emäntä räpsi musta vähän synttärikuvia, ja palkkioksi taidoikkaista poseerauksista sain herkkuja. Tietty. Kuivattua ankkaa ja kanan maksaa, voi pojat ne on namia!
Ajattelin ottaa tänään ihan rennosti, lepäilen sohvan selkänojalla ja katselen ikkunasta maailman menoa. Ja herkutella kyllä aijon vielä lisää, sanoi emäntä mitä sanoi! Vaikka kyllä se taitaa olla onneksi samaa mieltä :)
Ohjelmaan kuuluu myös ulkoilua, ehkäpä otan pikkuspurtin jänisten perään, näin synttäreitten kunniaksi! (tästä ette muuten hiisku tuolle emännälle mitään!) Tänään on bileet, kaikki sileeks… :D
Alla vielä esittelen teille tuon laumani, eli vasemmalla MINÄ! Oikealla on äitini Vappu, alla vasemmalla meidän The Boss Topi, sekä oikealla alhaalla meidän juniori, Vieno.
Pitäkäähän tekin oikein kiva päivä tänään!
Pus, moi, hau!!
♡:lla Vuokko
♡:lla Vuokko
Duploja suoraan kasarilta, tai jopa seitsemänkymmentäluvulta ;)
Duplot on meillä päivittäin leikeissä mukana, varsinkin nyt kun niillä rakentelu sujuu jo omatoimisestikin.
Pari päivää sitten Veikko sai kokoelmiinsa täydennystä, sillä meillä päin liikenteessä ollut mummi toi pussillisen vanhoja Duploja varastostaan, mun ja sisarusteni vanhoja!
Duploilla leikkijiä mummin luona on ollut itseni lisäksi aina kasarilapsista 2000-luvulla syntyneisiin, joten Duplojakin löytyy varmasti joka vuosikymmeneltä ;)
Mummin tuomasta pussista löytyneet kädettömät ja jalattomat Duplo-hahmot saivat kuitenkin Hei, nää mä muistan! -reaktion aikaiseksi, ja piti ihan alkaa googlettamaan, voisivatko nuo olla mun vanhoja :D
Selvisi, että ensimmäiset juurikin alla olevan kuvan kaltaiset Duplo-ukkelit valmistettiin vuonna 1977 ja vuonna 1983 hahmot saivat liikuteltavat kädet ja jalat. Oikeita retro-duploja siis! :D
Unohdinkin ottaa kuvaan mukaan vielä yhden raajattoman hahmon, jolla alaosa on vähän erilainen ja matalampi kuin kuvassa olevilla, se pilkottaa tuolta kahden viimeisen välistä :)
Jotain tuotekehitystä on jossain vaiheessa kyllä noille uudemmille raajallisille ukkeleillekin tapahtunut, sillä meille ostetut Duplo-hahmot ovat huomattavasti edeltäjiään hoikempia!
Joululahjaksi saadun sairaalan mukana tullut kipsi-kainalosauva-systeemi ei vanhanaikaisille leveille hahmoille mahdu :D
Eläinhahmoja en omista leikeistäni muista, mutta ensimmäiset eläinhahmot on valmistettu 1979, joten hyvin mahdollista että ainakin osalla eläimistä olen itsekin joskus leikkinyt.
Ennestään Veikolla oli Duploeläimistä vain kirahvi, nyt myös toinen vähän erilainen kirahvi, lehmä, lammas, sonni (?), jääkarhu, kana, possu ja mun suosikki, musta terrieri :D
Täytyy kyllä sanoa, että melko kestäviä leluja nämä Duplot! Jos näistäkin vanhimmat ovat sieltä -77-83 vuodelta, ja vain yhdeltä ukkelilta on pieni pala lohjennut. Muuten kaikki palikat ihan ehjiä, ja edelleen toisiinsa sopivia, mitä nyt naama vähän kulahtanut yhdellä tädillä ;)
Pussillinen retroduploja oli kyllä oikein hauska tuliainen, ja näitä on kuulema varastossa vielä iso laatikollinen! Täytyykin lähteä joku viikonloppu mummin kätköjä penkomaan… :)
Oliko nuo retro-ukkelit teille tuttuja? :D
Onko teillä omia vanhoja Duploja tallessa?
Näitä meillä luetaan nyt
Meillä menee nämä kirjat vähän kausittain. Joistain kirjoista tulee sen hetken suosikkeja, joita luetaan viikkokaupalla.
Erikseen on päiväkirjat ja iltakirjat. Päiväkirjat on näitä ohuita lastenkirjoja, iltasatuina tykkään lukea paksumpia lastenkirjoja jatkokertomuksena. Toki meillä on niitä perinteisiä iltasatukirjojakin, jotka on myös tosi kivoja, mutta ne on luettu niin moneen kertaan läpi, että tällä hetkellä saavat odotella kaapissa vuoroaan.
Tällä hetkellä meidän top kolmonen näissä päiväkirjoissa näyttää tämmöiseltä:
Tiitiäisen Tuluskukkaroa (Kirsi Kunnas) on luettu ihan vauvasta asti, mutta edelleen se aina nousee näiden suosikkien joukkoon ;)
MAINOSKISSA
Telkkarin kissa mainoksissa
katsoo minua kauniisti silmiin.
Pääsisinpä samaan filmiin,
ottaisin kissan omakseni,
lemmikiksi itselleni,
saisin sitä silitellä,
saisin olla sille hellä,
antaisin sille kotiolot,
etsisin sille hiirenkolot.
Mutta se vain naukuu ja huokaa:
Osta purkkiruokaa!
Tiitiäisen Tuluskurkkaro
Kirjassa on lyhyitä runoja hauskoilla kuvilla kuvitettuna, mutta varsinainen suosikki on aukeama jossa on kirjaimia. Näitä osoitellaan ja äitin pitää kertoa mitä kirjaimia ne on, ja sitten toistetaan perästä :)
Mummin aikoinaan lähettämä Jäähyväiset tutille (Nele Moost / Michael Schober) on myös ollut pinnalla viime aikoina. Meillä on yötutista luopuminen ollut mielessä, öö… viimeiset puoli vuotta? Jossain vaiheessa kokeiltiinkin öitä ilman tutteja, mutta palattiin taas tutillisiin öihin.
Tästä kirjasta ei nyt ehkä motivaatiota tutittomuuten löydy, sillä lopputulos pikkupossun tutin vieroituksesta ei kirjassa ihan paras mahdollinen ole ;) Mutta hauska kirja tämäkin on.
-Sorkat pois tutistani! vinkuu Sikke.
– Jos jatkat imemistä, hampaasi alkavat törröttää. Niistä tulee hirviön torahampaat.
—
-Emme mekään saa tehdä kaikkea mitä haluamme. Vai oletko nähnyt meidän imevän tuttia? kysyy isäsika.
-En, mutta äiti saa syödä pipareita, vaikka ne lihottavat.
Jäähyväiset tutille
Uusin näistä kirjoista on isomummolta synttärilahjaksi saatu Rasavilli Piltti (Barbro Lindgren, Eva Eriksson).
Oli kerran äiti, lempeä ja kiltti,
jolle oli syntynyt rasavilli Piltti.
Pikku Piltti tykkää leikkiä
kaikkea muuta – paitsi kilttiä.
Keskellä yötä
kun koko talo nukkuu
se rasavilli
kukkuu jalkeilla ja
hyppää harakkaa.
Rasavilli Piltti
Tämä on meidän rasavillin piltin mielestä varsinainen opetuskirja! Kohta loikkasi kattolamppuun keinumaan, saa aikaiseksi meidän piltissä kenguruefektin, ja kattolamppuun tosissaan koitetaan loikata! :D Myös kuvilla havainnollistettu tarina vessanpönttöön pulahtavasta Piltistä sai lampun syttymään taaperon pään päällä, ja samassa singahdettiin vessaan, josta ehdin napata syliin juuri pönttöön hyppäämässä olevan lapsen!
Tätä siis vain pieninä annoksina kerrallaan ;)
Mitäs teillä luetaan?