Road tripiä suunnitellessa mietittiin, että olisi kiva käydä Saksassa Neuschwansteinin linnassa, josta mm. Disney on saanut inspiraation Prinsessa Ruususen linnaan! Ihan reissun ekana päivänä, kun ajeltiin Tallinnasta Kaunasiin googlailin, että kannattaako linnaan ostaa liput etukäteen ja huomasin, että kannattaisi. Liput meidän suunnittelemalle päivälle yli kahden viikon päähän oli myyty jo loppuun! Kääk!

Neuschwansteinin linnaan ei pääse ollenkaan omatoimiselle kierrokselle, mutta siellä järjestetään englannin- ja saksankielisiä opastettuja kierroksia, joille tosiaan kannattaa ostaa liput TODELLA hyvissä ajoin. Me ei siis onnistuttu saamaan lippuja enää ollenkaan, mutta ei jääty harmittelemaan sitä, vaan käytiin siitä huolimatta linnalla. Onhan se aivan satumaisen näköinen ihan vain ulkoapäinkin katseltuna.

Aurinkoisen ja ihanan Gardajärvi-viikon jälkeen me ajeltiin Itävallan Tiroliin yöksi, josta jatkettiin heti seuraavana aamuna noin tunnin matka Neuschwansteinin linnalle. Ja sitten aloiteltiinkin päivä sellaisella 5000 askeleen ylämäki- ja porrastreenillä aurinkoisessa ja helteisessä säässä, kun kavuttiin parkkipaikalta ensin linnalle ja sieltä vielä sen ohi läheiselle Marienbrücken sillalle, josta tiesin olevan upeat näkymät linnalle. Ei oltu todellakaan ainoita, ketkä olivat lähteneet tuonne sillalle linnaa ihastelemaan, sillä silta oli aivan täynnä ihmisiä ja sillalle joutui jonottamaan omaa vuoroaan! Mutta kannatti jonottaa. Jos ei linnan sisälle päästy ollenkaan, niin näkymät Marienbrüken sillalta kyllä korvasivat kaiken. Täältä linna näytti juuri niin satumaiselta kuin olin odottanutkin. Oli ihanaa nähdä tämä Prinsessa Ruususen… Siis Neuschwansteinin linnakin!

Sitten samat 5000 askelta takaisin autolle ja lähdettiin ajelemaan meidän seuraavaan majapaikkaan Rothenburg ob der Tauberiin.

Oltiin varattu seuraavalle parille yölle Rothenburg ob der Tauberista kaksi huoneistoa, sillä ei onnistuttu löytämään mitään sellaista majoitusta, jonne me kaikki kuusi oltaisiin mahduttu samaan asuntoon. Paikka olikin tosi ihana hevosten keskellä ja vain muutaman minuutin ajomatkan päässä Rothenburg ob der Tauberin vanhasta kaupungista. Vanhakaupunki oli kaunis ja sitä kiertävän muurin päälle pääsi kävelemään, joten toki mekin käytiin muurilla kävelemässä ja kavuttiin vielä torniin maisemia ihastelemaan. Kaupunki on kuulemma erityisen tunnettu joulukaupunkina ja voin kuvitella miten tunnelmallista siellä onkaan joulumarkkinoiden aikaan!

Matkan varrelle osui myös Celle, jossa oltiin haluttu käydä, joten lähdettiin sinne seuraavaksi. Tultiin viime kesänä Suomesta Saksan Travemundeen laivalla, josta ajeltiin yhdeksi yöksi Hannoverin ja Cellen lähistölle. Silloin jatkettiin matkaa heti aamulla, kun oltiin suuntaamassa Ranskaan, mutta nyt haluttiin palata tuonne tutustumaan niin Celleen kuin Hannoveriinkin. Varattiin sama asunto meille kahdeksi yöksi ja olin hauska ajella jo valmiiksi tuttuun paikkaan, ja lapset miettivät matkalla miten haluavat nukkua ”omissa” huoneissaan, eli samoissa huoneissa kuin viime reissullakin.

Vipaksi yöksi me oltiin varattu huoneisto merenrannalta Boltenhagenista (Beech resort Boltenhagen) ja tää olikin kyllä ihanin majoitus Saksassa. Meidät oli vielä upgreidattu isompaan huoneistoon mitä oltiin varattu ja sekin oli tosi kiva juttu. Harmi, että juuri täällä oltiin vain yksi yö! Oltiin vähän etukäteen suunniteltu uintipuuhia tälle illalle, mutta sää oli vähän viileä. Käytiin kuitenkin resortin sisäallasalueella uimassa ja pari rohkeinta viihtyivät myös ulkoaltaalla. Paljon muutakin puuhaa minigolfista lähtien olisi ollut, mutta ei oikein ehditty uimisen lisäksi tehdä muuta kuin ajeltiin keskustaan syömään. Pieni keskustakin näytti tosi kivalle ja luulen, että täällä oltaisiin viihdytty kauemminkin, ainakin toinen yö! Lähellä oli myös pieni perhostalo, jossa käväistiin ja sekin oli kyllä tosi kiva.

Viisi yötä Saksassa hurahti nopeasti ja sitten olikin aika aloittaa kotimatka! Ensin tuttuun tapaan lautalla Tanskaan ja sitten käytiin pyörähtämässä Kööpenhaminassa. Ollaan aina menty Tanskan ja Ruotsin väli Juutinrauman siltaa pitkin, mutta nyt mentiin ekaa kertaa Helsingørista Helsingborgiin lautalla. Ei siksi, että oltaisiin suunniteltu niin, vaan siksi, että olin laittanut Kööpenhaminasta lähtiessä Google mapsiin seuraavan majoituksen Ruotsin puolella, mutta en ollut ollenkaan katsonut millaisen reitin se meille laittoi. Ajeltiin vaan ihan tyytyväisinä mapsin näyttämää reittiä, kunnes alettiin miettimään, että se Juutinrauman silta on kyllä tullut yleensä aika nopeastikin Kööpenhaminan jälkeen ja että nyt maisemat näyttää aika vierailta… No, lomamuisto sekin ja nyt on testattu myös tuo lauttamatka Tanskasta Ruotsiin, hah. Se oli muuten aivan samoissa hinnoissa siltamaksun kanssa, kumpikin noin 70 euroa yhteen suuntaan. Ehkä seuraavan kerran valitaan lautta ihan tarkoituksella, ellen taas sekoile sen Google mapsin kanssa!

Jäätiin Ruotsiin vielä yhdeksi yöksi ja sitten olikin aika tulla laivalla Tukholmasta Turkuun. Oltiin kyllä kaikki aika poikki niin kolmen viikon reissusta kuin siitä vipan reissuaamun herätyksestäkin, joka Turkuun tullessa on ennen kukonpierua. Mutta ihanaa oli ja lähdettäisiin road tripille koska vaan uudestaan!

Vipan viikon ajot: Gardajärvi – Itävallan Tiroli noin 290 km, Itävallan Tiroli – Rothenburg ob der Tauber noin 320 km, Rothenburg ob der Tauber – Celle noin 420 km, Celle – Boltenhagen noin 240 km, Boltenhagen – Värnamo noin 530 km, Värnamo – Tukholma noin 400 km

Sellainen vipa reissuviikko ja seuraavaksi luvassa kooste (kuluineen) koko kolmen viikon road tripistä!

Sloveniasta meidän matka jatkui Italiaan Gardajärvelle. Vaikka koko ensimmäinen viikko (Viron, Latvian ja Liettuan läpi Puolaan, Tsekkiin, Itävaltaan ja Sloveniaan) oli tosi ihana, niin tätä me oltiin odotettu kovasti! Viime vuonna oltiin yhdessä paikassa aina 3-4 yötä, tällä kertaa suunniteltiin reissua niin, että voitaisiin jäädä Italiassa samaan paikkaan viikoksi. Ja tää olikin aivan loistava juttu! Oli mukavaa ”rauhoittua” samaan paikkaan ja purkaa kassista vaatteet ja muut tavarat vaatekaappiin ja lipaston laatikoihin. Parin yön pysähdyksillä ei oikein kannata järjestellä tavaroitaan asuntoon, vaan tarvittavat jutut on helpoin vaan kaivaa suoraan kassista.

Meillä oli tosi kiva kolmen makuuhuoneen tilava (yli 100 neliön) asunto talosta, jossa oli 3 asuntoa ja puutarhassa yhteinen iso uima-allas. Altaalla harvoin oli ketään muita, joten välillä tuntui kuin koko talo olisi ollut vain meidän käytössä. Asunto ei ollut aivan Gardajärvellä, vaan noin 15 minuutin ajomatkan päässä, mikä sopi meille hyvin, kun kerran autolla oltiin matkassa. Varmaan jokaisen tälle road tripille varatun asunnon kohdalla ollaan jouduttu tinkimään jostain meidän kriteeristä ja Italiassa se oli pyykkikone. Juuri, kun jäätiin samaan paikkaan viikoksi! Mutta käytiin kerran keskellä viikkoa pesemässä läheisessä itsepalvelupesulassa pyykit, niin pärjättiin hyvin ilman omaa pesukonettakin.

Aamut ja illat lapset ui altaalla tuntikausia (kävin minäkin parina päivänä uimassa, hah!), päivisin kierreltiin Gardajärven pieniä kyliä, vietettiin yksi päivä Gardaland-huvipuistossa ja tehtiin päiväretki Venetsiaan. Kaikki oli ihanaa, eikä oltaisi millään maltettu jatkaa matkaa Italiasta! Onneksi kuitenkin saatiin olla siellä viikko. Ehdittiin nähdä monenlaisia paikkoja, syödä joka päivä pizzaa tai pastaa ja viettää se tän reissun huvipuistopäiväkin. Käytiin joka päivä jäätelöllä, joka maksoi yleensä noin 2,50 euroa/ pallo. Kerran Sirmionessa ostettiin kolmelle lapselle jäätelöt (teini ja me aikuiset ei silloin haluttu, kun oltiin justiin käyty syömässä), eikä juuri sillä kertaa katsottu ollenkaan hintaa. Jäätelöt oli aivan valtavan kokoiset ja maksoi 10 euroa/ annos, hups. Maksettiin siis 30 euroa kolmen lapsen jäätelöistä, onneksi me muut ei silloin päätetty ottaa jätskejä, hah!

Paljon ehdittiin viikossa, mutta paljon jäi seuraavillekin reissuille nähtävää. Ei ehditty käydä kuin parissa Gardajärven kylistä (tai oltaisiin tietenkin ehditty enemmänkin, mutta haluttiin pitää päivät melko rentoina ja jättää aikaa altaalla loikoiluunkin) ja päiväretki Venetsiaan oli tietenkin tosi vähän siihen, että olisi ehtinyt tutustua Venetsiaan kunnolla. Mutta ihanaa silti, että ehdittiin käydä sielläkin. Veronaan suunniteltiin päiväretkeä, sillä sinne olisi ollut vain joku vartin matka, mutta ei lopulta ehditty sinne ollenkaan. Ei se kyllä jäänyt haittaamaan, mutta vaikka mitä nähtävää ja koettavaa olisi kyllä vaikka kuinka monelle reissulle! En yhtään ihmettele miksi jotkut palaavat Gardajärvelle uudelleen ja uudelleen. Ehkä mekin joku toinen kerta jatketaan siitä, mihin tällä kertaa siellä jäätiin.

Kilometrit Sloveniasta Italiaan noin 420 km

Kivaa päivää!

Lauantaina me ajeltiin Itävallasta Sloveniaan. Oltiin varattu tosi kiva majoitus kolmikerroksisesta omakotitalosta, jonka alimmassa kerroksessa omistaja Barbara asui. Meillä oli käytössä talon kaksi ylintä kerrosta, joka oli siis oma erillinen asunto omalla sisäänkäynnillä. Ylimmässä kerroksessa oli tilava keittiö ja olohuone, sekä ihanat näkymät kattojen yli vuorille. Alemmassa kerroksessa oli kolme (kyllä, vihdoinkin KOLME) makuuhuonetta, eli meille aikuisille oma ja lapset jakoivat kaksi muuta makkaria. Aika monessa muussa majoituksessa kun on ollut vain kaksi makkaria, jolloin me vanhemmat ollaan nukuttu olohuoneen (usein aika epämukavalla) vuodesohvalla. Oltaisiin viihdytty talossa (ja Sloveniassa!) vaikka viikko, mutta tällä kertaa me oltiin siellä kaksi yötä. Talo oli lähes tismalleen Slovenian pääkaupungin Ljubljanan ja Slovenian tunnetuimman luontokohteen Bledjärven puolivälissä, eli puolen tunnin ajomatkan päässä kummastakin. Oltiinkin suunniteltu, että ajettaisiin ekana päivänä Ljubljanaan, mutta ei oikein jaksettukaan, ehkä joku toinen kerta. Käytiinkin vain pienellä kävelyllä Skofja Lokan keskustassa, syömässä ja haettiin kaupasta karkkipäivän karkit ja mentiin huilaamaan talolle.

Sunnuntaina sitten lähdettiin sinne Bledjärvelle. Halusin lähteä kiertämään järveä kävellen ympäri (on noin kuuden kilometrin lenkki), joten lähdettiin hiljakseltaan kävelemään järveä kiertävää tietä pitkin ja ihmeteltiin matkalla turkoosina kimmeltävää vettä, joka oli niin kirkasta, että nähtiin miten kalat uiskentelivat rantavedessä. Matkan varrelle osui lähtö yhdelle näköalapaikalle lähes 700 metrin korkeuteen ja lähdettiin lasten kanssa kapuamaan jyrkää rinnettä pitkin kulkevaa pientä polkua eteenpäin. Vaikka polku kulkikin pääasiassa puiden varjossa, oli siellä 30 asteen helteessä KUUMA! Päästiin noin puoliväliin ja todettiin, että ihan riittävän hyvät näköalat siitäkin ja lähdettiin takaisin alas, hah. Onneksi kuitenkin käveltiin sinne puoliväliin, sillä sieltäkin näkymä oli todella kaunis!

Bledjärven keskellä on pieni saari, jossa on kirkko. Sinnekin olisi voinut mennä käymään vaikka vuokraamalla soutuveneen, mutta aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja tuntui mukavammalta kävellä vähän varjossa kuin lähteä suoraan auringonpaisteeseen järvelle. Muuten olisi varmasti ollut ihanaa mennä sinnekin ja käväistä saarella.

Lähistöllä olisi ollut esim. Vintgarin rotko, jonne mua olisi vähän kiinnostanut lähteä, mutta oltiin kyllä kaikki jo aika poikki sen järven ympäri kävelemisestä, niin en edes ehdottanut millekään rotkolle lähtöä, siellä kun olisi ollut taas kävelemistä luvassa. Ajeltiin kuitenkin vielä läheiselle Bohijn-järvelle, missä lapset kävi uimassa, sen enempää ei sielläkään enää viitsitty lähteä kuumassa kelissä kävelemään.

Olin lukenut, että moni pitää Bohijn-järveä jopa kauniimpana kuin suosittua Bledjärveä, mutta mä ihastuin kyllä enemmän juuri Blediin. Näin kesäkuun puolivälissä siellä oli vielä aika rauhallista, mutta voin kuvitella miten ruuhkaista siellä on vaikka kuukautta myöhemmin. Silloin Bohijn-järvi voikin olla kivempia, sillä siellä oli nytkin kyllä huomattavasti rauhallisempaa. Ihania paikkoja kyllä kumpikin ja tänne olisi kiva tulla joskus uudestaankin!

Kilometrit: Itävallasta Sloveniaan noin 275 km

Seuraavaksi kuulumisia Italiasta, jonne saavuttiin eilen. Täällä on I-H-A-N-A-A !

Kivaa päivää!