(GLUTEENITON) KUNINGATAR-BRITA

1.8.2018

Loppukesän parhaita juttuja on tuoreet vadelmat ja mustikat, mun lempparimarjat!

Me ollaan poimittu muutaman kerran vadelmia lenkkipolun varrelta (ja pensasmustikoita Lidlin heviosastolta) ja herkuteltu (aivan liian monta kertaa) ihanan rapealla ja makealla pavlovalla. Ihanan nopeaa ja aivan liian helppoa on ostaa kaupasta valmis marenkipohja, latoa siihen päälle mascarponejuustolla maustettu kermavaahto ja tuoreet marjat. Nam.

Pari iltaa sitten saatiin taas pieni vadelmasaalis ja tällä kertaa päätin pyöräyttää marjoista ihanan britakakun!

Tarvitset:

Kakkupohjaan:

4 (luomu)kananmunan KELTUAISTA
150 g leivontamargariinia
1,5 dl sokeria
2 dl gluteenittomia jauhoja (Semperin luontaisesti gluteeniton Fin mix on oma suosikkini!) jos et tee kakusta gluteenitonta, voit käyttää tavallisia vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 dl kauramaitoa (tavallinenkin käy)

Marenkiin:

4 (luomu)kananmunan VALKUAISTA
1,5 dl sokeria
1 dl mantelilastuja

Täytteeseen:

2,5 dl vispikermaa
250 g mascarponejuustoa
ripaus sokeria
n. 1 L vadelmia ja (pensas)mustikoita

Tee näin:

Tee ensin kakkupohja, eli vatkaa pehmennyt leivontamargariini ja sokeri vaahdoksi. Lisää 4 kananmunan KELTUAISTA yksitellen vatkaten. Lisää jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja kauramaito vuorotellen varovasti sekoittaen. Levitä taikina uunipellille leivinpaperin päälle.

Tee nyt marenki, eli vatkaa 4 kananmunan VALKUAISTA napakaksi vaahdoksi. Jatka vatkaamista ja lisää sokeri vaahtoon. Levitä marenki kakkutaikinan päälle. Ripottele päälle mantelilastut.

Paista 175 asteisessa uunissa noin 30 minuuttia.

Leikkaa jäähtynyt pohja kahteen osaan ja laita toinen tarjoilualustalle. Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää sekaan mascarponejuusto ja ripaus sokeria. Levitä puolet täytteestä pohjan päälle ja lisää päälle puolet marjoista. Tee nyt toinen kerros, eli lisää marjojen päälle toinen puolikas pohjasta, levitä päälle loput kerma-mascarponevaahdosta ja loput marjoista.

Ta-daa! Nyt lusikoimaan herkkua kahvikupposen tai viileän mehun kanssa. Nam!

Mukavaa elokuun alkua!

50 EURON TOPPAHAALARIVINKKI!

31.7.2018

Ensi viikolle on taidettu lupailla lämmön laskevan hellerajan alle, joten eiköhän tässä ole hyvä hetki alkaa puhumaan toppavaatteista?

En ole kyllä oikeasti tainnut koskaan aivan näin aikaisin olla toppajuttujen kanssa liikkeellä, mutta nyt osui niin kiva juttu silmiin, että ajattelin vinkata teillekin!

Muistaako joku tämän kuvan toppahaalarin viime talvelta? Se on Elloksen valikoimasta, haalari, jonka sai syksyllä alekoodin kanssa ostettuna reilulla viidellä kymmenellä eurolla. Ei hullumpi hinta toppahaalarista, joista saattaa joutua pulittamaan jopa paria sataa euroa.

Meillä oli viime talvena isommalla lapsella kaksi haalaria käytössä, tämä Elloksen haalari ja sitten kalliimpi Molon haalari. Molon haalaria käytettiin parempana haalarina, eli kunnon pakkaspäivinä, jolloin oli paljon lunta. Elloksen edullista haalaria taas pidettiin huolettomammin, silloinkin, kun maa oli asfaltilla tai loskalla, eli haalari joutui isommalle kulutukselle. Ja tiedättekö miltä nämä kaksi haalaria talven jälkeen näyttivät? Molon raidallisessa haalarissa on tosi monta kohtaa, joista haalari on kulunut puhki! Meillä on ollut Molon haalareita lapsilla melkein joka vuosi, ja tämä oli eka kerta kuin näin kävi, mutta ilmeisesti juurikin raidallisissa haalareissa on ollut vastaavaa ongelmaa. Elloksen muutaman kympin haalari sen sijaan pysyi täysin ehjänä, vaikka juuri sitä käytettiin ”huonompana” haalarina!

Niinpä ilahduin, kun huomasin, että Elloksella on tullut samaa haalaria tällekin vuodelle, uusissa eri kuoseissa vain. Ja se, miksi tästä vinkkailen jo nyt heinäkuun käristyskupolin alla on se, että näistä saa nyt -25% alen! Tuotteissa on siis aivan normaalihinta, mutta tuo -25% ale tulee automaattisesti ostoskorissa näkyviin. Niinpä 69,90 euroa maksavalle haalarille jää hintaa vain vähän yli viisi kymmentä euroa! (Sama ale koskee muitakin Elloksen valikoiman lastenvaatteita, eli jos on vaikka sadekamppeille yms tarvetta, niin nyt niitä saa mukavaan hintaan)

Vedenpitävälle haalarille luvataan 3000 vesipilaria kolmen pesun jälkeen, haalarissa on teipatut saumat ja haalari on käsitelty vedenpitäväksi ympäristöä säästävällä käsittelyllä (Ei sisällä PFC-yhdisteitä). Haalarista löytyy säädettävä vyötärökuminauha, vahvikkeet takapuolesta ja polvista, jne. Lisää ominaisuuksista voi lukea haalarin tuotetiedoista.

Tänä vuonna haalaria on jälleen kolmessa kuosissa, kuten viime vuonnakin, ja oma lempparini on tämä hauska pingviini! Tytöille löytyy aivan ihana punainen pilkullinen haalari ja näiden lisäksi on vielä yksi kuviollinen haalari.

Haalarit löydät täältä ja koko lastenvaatevalikoiman täältä.

Joko teillä on vilahtanut toppa-asiat mielessä?

Sis. mainoslinkkejä

LENNUSADAM – TALLINNAN MERIMUSEO

30.7.2018

Me piipahdettiin muutama viikko sitten Tallinnassa parin yön pikareissulla ja haluttiin käydä jossain, missä ei olla aikaisemmin käyty. Niinpä kohteeksi valikoitui Lennusadam, eli Tallinnan merimuseo.

Aivan täydellinen lapsiperhekohde, jossa vierähtikin useampi tunti! Lapset olisivat viihtyneet museossa pitempäänkin, mutta me vanhemmat haluttiin useamman museossa vietetyn tunnin jälkeen jatkaa matkaa jo muualle. Tänne ei siis kannata tulla hätäisesti poikkeamaan, vaan kannattaa varata kunnolla aikaa.

Kun liput on ostettu sisääntuloaulasta, hurautetaan hissillä yläkertaan, jossa aukeaa koko iso ja upea museoalue näkyviin. Kierros aloitetaan yläkerrasta, eli vedenpäällisestä maailmasta, kunnes laskeudutaan alakertaan, eli vedenalaiseen maailmaan. Näyttely on siis jaettu kolmeen tasoon, ilma-, merenpinta- ja vedenalaiseen tasoon. Yläkerran sillalta näkyvät esineet näyttävät siis siltä, miltä ne näyttäisivät meren pinnalta tai meren rannalta katsottuna ja museohallin lattia puolestaan kuvaa merenpohjaa.

Merimuseossa on vaikka mitä nähtävää ja ihmeteltävää, mutta parasta on se, että oikeastaan kaikkeen saa koskea ja joka puolella on jotain jännää puuhaa. Löytyy kaikenlaisia simulaattoreita, interaktiivisia juttuja, värityskuvia jne, ja sitten se kaikkein huikein juttu, suuri Lembit-sukellusvene, jonka sisään pääsee aivan oikeasti!

Sukellusveneeseen laskeudutaan kapeita portaita pitkin, ja seuraavaksi voikin kuvitella seilaavansa merenpinnan alapuolella sukellusveneen kyydissä, hui. Sukellusvene on juuri niin suuri sisältä, kuin se ulkopuolelta näyttääkin. Lapset tutkivat innoissaan sukellusveneestä löytyviä huoneita, testasivat sänkyjä, kurkkivat vessaan, ihmettelevät joka paikassa kulkevia putkia ja istahtavat tietenkin myös ruorin ääreen.

Kuopus halusi sukellusveneeseen uudelleenkin, kun taas esikoisen suosikki oli hurja konekiväärisimulaattori, kääk.

Lapset kokeilivat innoissaan myös lentosimulaattoria, mutta aivan heti en näiden lentokapteenien kyytiin lähtisi, sen verran hurjaan syöksylaskuun kone kerta toisensa jälkeen lähti.

Museosta löytyi myös hauska pieni myrskyhuone, jossa pääsi kokeilemaan miltä tuntuu pieni, tai vähän isompi myrskytuuli.

Hauska piste oli myös alue, jossa sai sovitella merimiesasuja, ja ottaa valokuvia. Ensin puettiin asut päälle, sen jälkeen painettiin valokuva-automaatista nappia ja asetuttiin vihreän valokuvausseinän eteen. Valmiin mustavalkoisen valokuvan sai lähettää omaan sähköpostiinsa, josta se oli hauska jakaa vaikka Facebookiin!

Kaiken kivan akvititeetin ohella museosta löytyi myös monenlaisia pienoismalleja, joiden seasta olikin hauska bongailla tuttuja laivoja.

Museon pihalta olisi löytynyt myös leikkipuisto, mutta me ei jääty sitä etsimään, koska haluttiin lähteä talsimaan kohti Telliskiveä ja F-hooneen herkkuja.

Vaikka meidän kolmevuotias ei olekaan enää aikoihin käyttänyt rattaita, otettiin rattaat reissulle mukaan, koska tiedettiin, että siellä kävellään paljon ja pitkiäkin matkoja. Niinpä rattaat olivat myös merimuseossa meillä mukana, ja niiden kanssa pääsi oikein hyvin kulkemaan, joten museo sopii hyvin myös rattaiden kanssa liikkuville.

Onko Lennusadam tuttu paikka?