VIIKON PARHAAT

karkkipurkki blogi

♥ Leikkimökkipuuhat alkaa olla aivan IHANALLA mallilla! Koko leikkimökki on nyt maalattu niin moneen kertaan ulkoa ja sisältä, että maalauspuuhat on siltä osin saatu aivan valmiiksi. Huh ja jee! Vielä olisi kalusteiden maalausta, terassin öljyämistä, kesäkukkien laittoa ja muuta sellaista. Leikkimökkiprojektissa onkin ollut hommaa vähän enemmän kuin aluksi ajateltiinkaan, mutta se ei haittaa, sillä tää on vaan ihan parasta!

♥ Uima-allaskausi on laitettu aluilleen! Instagram storyn puolella vilahtaneesta altaasta moni ehti jo kyselläkin, ja meillä on siis viime keväänä Tokmannilta ostettu aika reilun kokoinen lasten uima-allas, joka oli takuulla koko viime kesän paras ostos! Päätettiin siirtää allas nyt siihen leikkimökin viereen, sillä siinä sille on aivan loistava paikka, kun altaaseen pääsee suoraan leikkimökin terassilta, eikä näin veteen kulkeennu toivottavasti roskiakaan, kuten suoraan nurmikolta kulkiessa usein käy. Saatiin allas eilen täytettyä ja nyt vain odotellaan, että vesi lämpenee sen verran, että lapset pääsevät sinne uimaan!

♥ Pyörähommat saivat iloisen ja onnellisen päätöksen, kun mies teki sellaisen neljän tunnin ajelun ja kävi ostamassa pyörän sieltä ainoasta kaupasta, jossa mun haaveilemaan pyörää oli tasan yksi kappale jäljellä! Miten hyvä tuuri, että pyörää ylipäätään löytyi, sillä se oli myyty tätä kappaletta lukuunottamatta koko Suomesta loppuun. Testiajo on jo suoritettu ja pyörä on justiin niin ihana, tai oikeastaan vähän ihanampikin, mitä ajattelin. Mulla on haaveissa jo kaikenlaisia ihania pyöräretkiä tulevalle kesälle!

♥ Tässä koronakevään aikana on tullut siivottua kaappeja ja huomattua, että kaapeissa on TAAS aivan valtavasti kaikenlaista turhaa. Lähinnä siis lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja myös joitain mun omia vaatteita, joita en enää käytä. Ja juuri kun ehdin innostua laittamaan pitkästä aikaa vaatteita livekirppikselle myyntiin, meni kirpputorit tietenkin kiinni tämän poikkeustilan takia, höh. Mutta nyt sain kuulla, että kirppikset aukeavat aivan pian ja mulla on kahdeksi viikoksi kirppispaikka! Onneksi suurin osa kirppiskamoista on jo kerätty yhteen kasaan, mutta vielä täytyisi käydä muutama kaappi läpi. Ihanaa saada kaappeihin tilaa ja päästä turhasta tavarasta eroon!

♥ Tämä ei ole oikeastaan vain tämän viikon parhaita juttuja, vaikka tällekin viikolle yksi etäkoulutus on osunut. Ehkäpä on tämän koronakevään ansiota, että nyt tuntuu olevan aivan ennätysmäärä kaikenlaisia älyttömän mielenkiintoisia webinaareja ja muita etäkoulutuksia. Mun ei ole aina kovin helppoa etukäteen sopia mitään menoja, kun tämän päivystysperhetyön vuoksi en aina kovin aikaisin tiedä omia aikataulujani, mutta näihin webinaareihin munkin on ollut tosi helppo osallistua ja tää on ollut ihan huippua!

♥ Parasta tällä viikolla on ollut myös se, että vihdoin alkaa tuntumaan kesälle! Me ollaan jo muutaman kerran grillattu ulkona, mutta vielä ei olla tarjettu syödä terassilla. Ehkäpä kohta on jo niin lämmintä, että terassilla tarkenee syödäkin ja juoda vaikka kiireettömät aamukahvit. Aika ihanaa!

Mukavaa päivää!

KORONA VEI PYÖRÄT SUOMESTA

En käsitä mikä maailman huonoin polkupyöräkarma mulla oikein on!

Muistatteko, kun mulla oli viime syksynä oikea surkeiden polkupyöräsattumusten sarja? Kaikki alkoi silloin siitä, kun peruutin autolla lapseni polkupyörän yli niin, että pyörä vääntyi käyttökelvottomaksi. Onneksi lapsen ei tarvinnut kauaa kulkea jalkaisin, sillä poika sai naapurista ystävällisesti lainaan pyörän koulumatkoja varten ja aika pian me ostettiin yhdessä mummin kanssa lapselle uusi pyörä.

Mutta ei nämä epäonnet silloin vain siihen yli ajettuun pyörään jääneet, sillä lapsi kaatui koulumatkalla sillä naapurilta lainatulla pyörällä niin, että pyörässä jokin osa vääntyi niin, ettei sillä voinut ajaa ollenkaan! Miten noloa, sillä kyseessä oli tosiaan lainaan saatu pyörä. Pyörä kiikutettiin lopulta korjaamolle ja on tietääkseni sen jälkeen ollut kunnossa. Huh.

Eikä tässäkään kaikki. Käytiin ostamassa se uusi pyörä, josta lapsi oli aivan superonnellinen. Seuraavana aamuna lapsi oli innosta puhkuen lähdössä uudella maastopyörällään kouluun, mutta minä en muistanut ollenkaan mihin olin laittanut pyörän lukon! Se oli ollut kiinni siinä lainapyörässä, kun haettiin se autolla koulunpihalta kotiin, mutta en muistanut yhtään mihin olin lukon laittanut. Eipä auttanut kuin painaa leuka rintaan, jättää tuliterä pyörä kotipihaan ja lähteä talsimaan kävellen kouluun.

Onneksi tämän jälkeen on pyörähommat rullanneet aika mukavasti, eikä mitään suurempia kommelluksia ole sattunut. Kukaan meistä ei ole hajottanut yhtäkään polkupyörää ja lukotkin ovat pysyneet tallessa.

Mulla on ollut sellaiset parikymmentä vuotta vanha vaaleanpunaiseksi maalattu mummopyörä, joka on pelittänyt ihan kivasti, mutta nyt lasten kasvaessa isommiksi ei tuo vanha pyörä oikein enää vastannut käyttötarkoitustaan.

Aikaisemmin ollaan fillaroitu muutaman kilometrin mittaisia lenkkejä lähiseudulla. Ollaan pyöräilty kirjastoon, jäätelölle tai leikkipuistoon, mutta ei koskaan olla tehty mitään varsinaisia polkupyöräretkiä tai lähdetty esimerkiksi metsäpolkuja ajamaan. Se mun mummopyörä olisi varmasti hajonnut sellaiselle lenkille tai ainakaan sillä ei olisi siellä metsässä päässyt kovin hyvin kulkemaan.

Nyt kun kuopuksellakin on jo sen verran iso pyörä, että pidemmät pyöräretket voisivat onnistua, olen katsellut mulle itsellenikin vähän tuota vanhaa mummopyörää ketterämpää polkupyörää. Sellaista joka rullaa kevyesti niin pururadalla, hiekkatiellä, kuin asfaltilla ja vaikka niillä metsäpoluillakin. Olen vertaillut, tutkinut ja jahkaillut. Miettinyt mikä olisi hintalaadultaan kaikkein paras (ja samalla sopivan edullinen) ja mikä olisi mun mielestä myös ihanan näköinen (koska se on tärkeää myös!). En halunnut ostaa pyörää ruokakaupasta, vaan pyöräkaupasta, josta saisin sen myös valmiiksi kasattuna. Koska ajelin sillä aikaisemmalla pyörälläni sen parikymmentä vuotta, en usko, että olen uuttakaan pyörää aivan pian vaihtamassa toisenlaiseen, joten siksi halusin tarkkaan miettiä millaisen pyörän ostan.

Ja ta-daa! Nyt tämä koko perusteellinen tutkimustyö on tehty ja juuri se oikea polkupyörä on löytynyt!

Ei siis muuta kuin pyöräliikkeeseen ostamaan tuota tarkkaan valittua polkupyörää. Näin jo itseni viilettämässä pitkin pururatoja ja metsäpolkuja uudella ketterällä ja kevyellä pyörälläni.

Paitsi että…

Pyörät oli myyty LOPPUUN, eikä vain tästä liikkeestä, jossa käytiin, vaan KOKO Suomesta! Tämä poikkeuksellinen kevät on ilmeisesti saanut ihmiset pyöräilemään sankoin joukoin, sillä pyörät olivat todellakin loppuneet, eikä vielä ole kesä edes alkanut! Eivätkä pyörät olleet loppu vain tästä liikkeestä, jossa käytiin, eikä pelkästään Suomestakaan, vaan myös valmistajan varasto näistä pyöristä oli myyty täysin loppuun!

Jos tämä korona on koetellut useita yrityksiä, niin polkupyöräkauppiaille tämä on varmasti ollut onnen kevät! Vaikka harmillista toki tässä vaiheessa pyöräilykautta myydä ei-oota.

Samasta mun havittelemasta mallista olisi löytynyt kokoa pienempää pyörää, mutta se oli arvatenkin liian pieni ja luonnollisesti haluan sellaisen pyörän, joka on mulle juuri sopiva.

Enpä olisi uskonut, että tämä korona vie pyörätkin Suomesta!

Ai niin… Laitoin muuten sen vanhan mummopyöräni viikonloppuna myyntiin ja se varattiin samana päivänä ja haettiin heti seuraavana päivänä. Että taitaa myös käytetyt mummopyörätkin mennä tällä hetkellä kuumille kiville.

Ehdin siis tosiaan jo myydä tuon vanhan pyöräni, joten taidanpa jatkossakin lähteä ihan vain kävellen sinne purkkarille lasten pyöräillessä vieressä, haha!

***

Edit. Pyörä ei olekaan IHAN koko Suomesta loppu, sillä puhelukierros tuotti juuri tulosta ja 150 kilometrin päästä löytyi YKSI juuri sellainen pyörä jota etsin. Perjantaille on siis pieni road trip tiedossa. Jihuu!

Joko pyöräilykausi on korkattu?

IHANIN LAHJAKIRJA KESÄN KYLÄILYREISSUILLE

”Kun isot asiat eivät tunnu pysyvän hallinnassa
…keskity siihen mikä on nenän edessä ja mitä rakastat.”

Miten täydellisesti tämä ajatus sopiikaan juuri tähän hetkeen. Näihin poikkeusoloihin ja pandemiatilanteeseen, jonka etenemisestä kenelläkään ei ole vielä mitään varmaa tietoa.

Tämä viisaus löytyy Charlie Mackesyn kirjasta Poika, myyrä, kettu ja hevonen.

Kauniisti kuvitetussa, suloisessa ja lohdullisessa kirjassa pieni, yksinäinen poika, kakkuja rakastava myyrä, elämän kolhima kettu ja lempeä hevonen kohtaavat toisensa ja pohtivat elämän suuria kysymyksiä. Kirja on täynnä ihania elämänviisauksia, joissa muun muassa rohkaistaan olemaan lempeä itselleen ja muille ja pyytämään apua kun sitä tarvitsee, sillä avun pyytäminen jos mikä on rohkeutta.

Kaikenikäisille sopiva kuvakirja on ihana vieminen kevään ja kesän pieniin juhiin ja kyläilyreissuille. Nyt kun oikeat halaukset ovat vielä kiellettyjen listalla, voi lämpimän halauksen antaa vaikka tämän kirjan muodossa!

”Mikä sinusta on suurinta ajanhukkaa?”
”Se, että vertaa itseään muihin”, myyrä sanoi.

”Useimmat vanhat myyrät jotka tunnen ovat sitä mieltä että olisi kannattanut kuunnella vähemmän pelkojaan ja enemmän unelmiaan.”

”Voimme vapaasti valita miten suhtaudumme asioihin. Se on jo paljon.”

Päätin juuri ottaa tämän motokseni, sillä se kuvastaa aivan täydellisesti mun asennetta elämään!
Sillä miten suhtautuu asioihin on aivan hurjan suuri merkitys omaan hyvinvointiin. Ei välttämättä ole aina helppoa päättää olla iloinen ja positiivinen (eikä toki aina tarvitsekaan), mutta aika usein se on mahdollista ja mieluummin etsin asioista niiden positiiviset puolet kuin jään murehtimaan tilannetta, jolle en ehkä itse voi tehdä yhtään mitään.

”Melkein mikään ei ole niin kilttiä kuin se, että on kiltti itselleen”, myyrä sanoi.

Ihanaa päivää!