Päivän asu

Jokunen päivä sitten hain postista Piece of Norwayn jumpsuitin. Ja onhan tää ihana! Ja varmaan monen mielestä ihan kamala! :D

Pojalla on päällä syksyllä Budapestistä Nextistä ostettu jumpsuit, joka ei ole ollut käytössä enää vähään aikaan, koska se on jäänyt pieneksi. Piti nyt vaan sovitella näitä yhdessä, samikset :)

Täytyy kyllä Veikollekin ostaa vastaava uusi sopivan kokoinen, nyt kun äitikin sai oman potkupukunsa.

Kuten tässä postauksessa kerroin, niin Piece of Norway myi vähän aikaa sitten haalareita hullun halvalla, omanikin tilasin 39 eurolla, kun normaalihinta haalareille oli parinsadan euron paikkeilla.

Varasto myytiin loppuun arvatenkin tosi nopeasti, taisi suurin osa mennä jo tuona iltana. Seuraavana päivänä näytti olevan enää muutamista väreistä lähinnä ihan pikkuisia kokoja jäljellä.

Tällä hetkellä ko firmalla on menossa nimen muutos, eikä sivuille toistaiseksi pääse ollenkaan, kunnes uudet sivut aukeavat.

Ja hei, nämähän taisivat olla äitin osalta tämän blogin ensimmäiset asukuvat

Melko tyylikästä porukkaa, vai mitä? :D

Päikkärisirkusta ja kotipihalla möyrimistä

Niin ihanasti kun aurinko onkin viime aikoina paistanut, niin samaista valoilmiötä syytän meidän nykyisestä päiväunisirkuksesta.

Ennen hyvin päikkäreille nukahtava lapsi on kevään tultua taistellut viimeiseen asti nukahtamista vastaan.

Meillä nukutetaan aina rattaisiin, kätevästi menee samalla koirien lenkitys, ja ulkona uni maistuu paremmin kuin omassa pedissä sisällä.

Ennen uni saattoi tulla jo kotitien päässä, sittemmin vasta lenkin loppupuolella. Viime aikoina ei ole edes meidän normaali kolmen vartin lenkki riittänyt nukuttamaan taaperoa, vaan perään ollaan jouduttu heittämään extralenkkiä.

Tänään kuitenkin kahden tunnin kärrättelyn jälkeen oli luovutettava. Jos ei nukuta, niin sitten ei nukuta.

Loppupäivä meillä onkin kulunut väsähtäneissä merkeissä, välillä silmiä hieroen ja haukotellen.

Onneksi on hieno ilma ja oma piha, leikit sisätiloissa yliväsyneen lapsen kanssa… Ehkä ei toivottavin vaihtoehto.

Ulkoilun lomassa ollaan vain pistäydytty sisälle syömään, ja taas pihalle touhuamaan. Välillä huilattu pillimehun merkeissä, ja taas jatkettu möyryämistä.

Poikettiin postissakin hakemassa Bella Bambinasta tilaamani Racoonin välikausihaalari.

Kaipasin toista välikausiasua kotinurkilla peuhaamiseen, ja kun törmäsin tähän haalariin -40% alessa, niin eipä tarvinnut paljoa miettiä.

Otin tämän koossa 92cm, ja aikas sopivan kokoinen onkin, sen verran reilu kuitenkin että menee vielä syksylläkin.

Meillä oli Racoonin välikausihaalari viime syksynäkin, silloin koossa 80cm, ja sitä haalaria ollaan käytetty tänäkin keväänä päikkärihaalarina. Muuten sekin on sopiva, mutta lahkeet sen verran lyhyet, ettei siitä enää muuhun kuin nukkumiskäyttöön ole.

Mallina ruo Racoonin haalari on aika väljä ja leveä, ainakin verrattuna Molo kidsin haalariin joka meillä talvena oli käytössä. Ehkäpä se Molo Kids mallinsa puolesta passaa meidän pojalle vähän paremmin, mutta oikein hyvin ajaa tämäkin asiansa siinä tarkoituksessa mihin se hommattiin.

Tähän väliin pidettiin puolikkaan pikkukakkosen mittainen tauko, niin äitikin sai hetken touhuta omia juttujaan. Nyt koirille ruokaa laittamaan, niin päästään vielä kerran tänään ulkoilemaan koirien lenkityksen merkeissä.

Luulempa (ja toivon…), että illalla meillä on yksi aikas väsynyt pikkupoika, skipattuaan päikkärit, ja vietettyään lähes koko päivän ulkoilmassa touhuten :)

Meidän menopelit, eli vaunuttelu ja kantaminen

Kun aikanaan etsittiin vauvalle vaunuja, niin aika nopeasti huomattiin, ettei täysin meidän tarpeisiin sopivia vaunuja ole olemassakaan, vaan tarvittaisiin kahdet eri vaunut.

Haluttiin suht pienet ja ketterät ”kaupunkivaunut” jotka muuntautuisivat aikanaan vaunuista rattaiksi, ja jotka menisivät myös tarpeeksi pieneen tilaan kasaan, jotta erillisiä matkarattaista ei tarvittaisi.

Toisaalta arkeen tarvittiin tukevat lenkkivaunut, joilla pääsisi hermoja menttämättä myös loskaisilla hiekkateillä.

Niimpä päädyttiin Emmaljungan Nitro City rattaisiin, joihin ostettiin samanvärinen vaunukoppa. Mummilta taas saatiin käyttöön vähän käytetyt Emmaljungan duo edget, jotka ovat olleet ihan huiput lenkkikäytössä.

Melkoista välineurheilua vai mitä… Mutta kunnon vehkeet, helpommin sujuva arki.

Vaunujen lisäksi halusin ehdottomasti kantorepun, jossa pientä vauvaa voisi kantaa kotiaskareiden lomassa, ja lapsen saisi kätevästi mukaan myös metsälenkeille.

Nopeasti päädyinkin Manducaan, josta olin lukenut paljon hyvää, sen monikäyttöisyyden ja ergonomisuuden vuoksi. Monikäyttöinen mm siksi, että lasta voi kantaa niin edessä, lonkalla kuin selässäkin, aina kasvot kantajaan päin.

Manducassa on integroitu vauvatuki, joten se pääsikin meillä käyttöön pian sen jälkeen, kun saavutettiin minimipaino, joka taitaa Manducan käyttöön olla 3,5kg.

Eniten Manducaa on tullut käytettyä juurikin lenkillä, aluksi vauvatuen kanssa, myöhemmin ilman.
Olisikohan ollut siinä 8-9kg paikkeilla, kun siirryin kantamaan lasta selkäpuolella.

Manduca oli käytössä aina lumien tuloon asti, eli niin pitkään kuin metsälenkille viime vuonna pääsi.
Vaikka Manduca on tarkoitettu 20kg asti, niin reilun 10kg lasta kantaessa se ei jotenkin tuntunut enää tarpeeksi tukevalta.

Niimpä käytiinkin katsomassa ja sovittamassa erilaisia kantorinkkoja, joista todellakin odotin löytäväni sopivan. Vaikka en ole edes mikään minikokoinen (162cm), niin oikeasti hukuin niihin rinkkoihin! Pienimmilläkin säädöillä, ne eivät istuneet kuinkaan. Ja lapsi rinkassa sai reisilihakset huutamaan hoosiannaa jo pelkällä kokeilureissulla… ;)

(Kuvat viime vuodelta)

Nyt kun sinne metsään alkaa taas jo pikkuhiljaa pääsemään, on taas tullut aika miettiä millä sitä lasta sielä meinaa kantaa. Tokihan se Manduca varmaan edelleen ajaa asiansa, mutta jokin miellyttävämpi ratkaisu houkuttaisi, sen verran kovassa käytössä kantovälinen tulee olemaan.

Eri vaihtoehtoja googlaillessa törmäsin Tulan taaperoreppuun. Kuulostaa lähes täydelliseltä meidän tarpeisiin!

Saman tyyppinen kuin Manduca, mutta erityisesti taaperon kantamiseen tarkoitettu (12kg alkaen). 

Nyt kun on sopivasti vielä lapsimessut tulossa viikonloppuna, niin täytyypä toivoa, että sielä olisi mahdollisuus kokeilla tuota reppua. Välttyy sitten turhaan palauttelulta, jos ei olekkaan meille sopiva. Toivon kyllä kovasti, että siinä olisi ratkaisu meidän kantoreppupähkäilyyn!

Tulan taaperoreppua voi ihastellä täältä.

Onko jollain Tulan taaperoreppu käytössä? Tai kannatteko ylipäätään taaperoikäistä lasta?