Meidän menopelit, eli vaunuttelu ja kantaminen

Kun aikanaan etsittiin vauvalle vaunuja, niin aika nopeasti huomattiin, ettei täysin meidän tarpeisiin sopivia vaunuja ole olemassakaan, vaan tarvittaisiin kahdet eri vaunut.

Haluttiin suht pienet ja ketterät ”kaupunkivaunut” jotka muuntautuisivat aikanaan vaunuista rattaiksi, ja jotka menisivät myös tarpeeksi pieneen tilaan kasaan, jotta erillisiä matkarattaista ei tarvittaisi.

Toisaalta arkeen tarvittiin tukevat lenkkivaunut, joilla pääsisi hermoja menttämättä myös loskaisilla hiekkateillä.

Niimpä päädyttiin Emmaljungan Nitro City rattaisiin, joihin ostettiin samanvärinen vaunukoppa. Mummilta taas saatiin käyttöön vähän käytetyt Emmaljungan duo edget, jotka ovat olleet ihan huiput lenkkikäytössä.

Melkoista välineurheilua vai mitä… Mutta kunnon vehkeet, helpommin sujuva arki.

Vaunujen lisäksi halusin ehdottomasti kantorepun, jossa pientä vauvaa voisi kantaa kotiaskareiden lomassa, ja lapsen saisi kätevästi mukaan myös metsälenkeille.

Nopeasti päädyinkin Manducaan, josta olin lukenut paljon hyvää, sen monikäyttöisyyden ja ergonomisuuden vuoksi. Monikäyttöinen mm siksi, että lasta voi kantaa niin edessä, lonkalla kuin selässäkin, aina kasvot kantajaan päin.

Manducassa on integroitu vauvatuki, joten se pääsikin meillä käyttöön pian sen jälkeen, kun saavutettiin minimipaino, joka taitaa Manducan käyttöön olla 3,5kg.

Eniten Manducaa on tullut käytettyä juurikin lenkillä, aluksi vauvatuen kanssa, myöhemmin ilman.
Olisikohan ollut siinä 8-9kg paikkeilla, kun siirryin kantamaan lasta selkäpuolella.

Manduca oli käytössä aina lumien tuloon asti, eli niin pitkään kuin metsälenkille viime vuonna pääsi.
Vaikka Manduca on tarkoitettu 20kg asti, niin reilun 10kg lasta kantaessa se ei jotenkin tuntunut enää tarpeeksi tukevalta.

Niimpä käytiinkin katsomassa ja sovittamassa erilaisia kantorinkkoja, joista todellakin odotin löytäväni sopivan. Vaikka en ole edes mikään minikokoinen (162cm), niin oikeasti hukuin niihin rinkkoihin! Pienimmilläkin säädöillä, ne eivät istuneet kuinkaan. Ja lapsi rinkassa sai reisilihakset huutamaan hoosiannaa jo pelkällä kokeilureissulla… ;)

(Kuvat viime vuodelta)

Nyt kun sinne metsään alkaa taas jo pikkuhiljaa pääsemään, on taas tullut aika miettiä millä sitä lasta sielä meinaa kantaa. Tokihan se Manduca varmaan edelleen ajaa asiansa, mutta jokin miellyttävämpi ratkaisu houkuttaisi, sen verran kovassa käytössä kantovälinen tulee olemaan.

Eri vaihtoehtoja googlaillessa törmäsin Tulan taaperoreppuun. Kuulostaa lähes täydelliseltä meidän tarpeisiin!

Saman tyyppinen kuin Manduca, mutta erityisesti taaperon kantamiseen tarkoitettu (12kg alkaen). 

Nyt kun on sopivasti vielä lapsimessut tulossa viikonloppuna, niin täytyypä toivoa, että sielä olisi mahdollisuus kokeilla tuota reppua. Välttyy sitten turhaan palauttelulta, jos ei olekkaan meille sopiva. Toivon kyllä kovasti, että siinä olisi ratkaisu meidän kantoreppupähkäilyyn!

Tulan taaperoreppua voi ihastellä täältä.

Onko jollain Tulan taaperoreppu käytössä? Tai kannatteko ylipäätään taaperoikäistä lasta?