PAKKASPÄIVIEN PELIHETKET

Aikamoisella naparetkivarustuksella ollaan lähdetty ulkoilemaan paukkupakkasia uhmaten, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun naama kohmettuu, eikä huuletkaan enää liiku (eli aika pian) ollaan hipsitty sisälle muihin puuhiin. Isompi pojista on rakennellut legoilla, pienempi hääräillyt omiaan ja mä oon koittanut järkkäillä kaappeja tai käväissyt koneella hoitamassa asioita.

Välillä on kuitenkin kiva laittaa muut puuhat sivuun, sammuttaa telkkari ja tehdä yhdessä jotain, koko perheen voimin. 

Mä oon aika huono leikkimään, vaikka tykkäänkin välillä rakennella lasten kanssa legoilla tai tehdä leikkihuoneen lattialle ennätysisoa junarataa. Askartelut ja muovailut on mun mielestä paljon kivempaa tekemistä, kuin perusleikkiminen, mutta ihan parasta yhdessä tekemistä on kaivaa lautapelit esiin!

Veikko sai pari kivaa uutta peliä joululahjaksi ja myös Hasbro lähetti meille kivan Frozen-aiheisen Monopoly Junior pelin.
Koska meilläkin on Frozen aikas hitti, ollaan me nyt tahkottu elsapeliä harva se ilta.
Olin ihan yllättynyt, miten perinteisestä Monopolysta oli saatu tehtyä näin kiva ja helposti pelattava versio perheen pienimmille. Hahmoina pelissä seikkailevat tietenkin Elsa, Anna ja Olof, kiinteistöt ostetaan Arendelista, ja voittaja on arvatenkin se, joka saa hankituksi isoimman kasan kahisevaa. Säännöt ovat kivan helpot, ja kaikki setelit samanarvoisia, joten pieniltäkin pelaajilta sujuu rahojen laskeminen. 

Peltataanko teillä lautapelejä?

Yhteistyössä Hasbro

JÄÄLLÄ

Alkutalvesta oli leutoa, eikä jäistä tietoakaan ja sitten iski megapaukkupakkaset. Vaan tänään ei ollut tekosyitä jättää lähtemättä jäälle, joten pakattiin kassiin luistimien lisäksi termospullollinen kuumaa mehua ja hurautettiin läheiselle luistelukentälle. Yllätys olikin suuri, kun pienen alkuhaparoinnin jälkeen Veikko pysyikin ihan itse luistimilla pystyssä ja pääsi jo ihan luistelemaankin. Eli viiletti jäällä hienosti, pyörähteli ja hyppi, kuten hän asian kotona iskälle selosti, haha. 

Huomenna otetaan luisteluretki uusiksi, ja ensi viikolle on jo suunnitteilla reissu urheilukauppaan mailan ja kiekon ostoon. Mutta olipa varusteet tänäänkin aika kohdillaan, kun päätä suojaamaan laitettiin Geffer groupilta saatu supercooli Crazy Safetyn hai-kypärä. Parhaimmillaan kypärä on varmasti ilman pipoa pyöräillessä, ja päiväkotiin itseasiassa täytyykin hommata varsin luisteluun tarkoitettu kypärä, mutta kiva oli päästä jo talvella testaamaan hauskaa uutta kypärää.

Tänään oli muuten aivan ihana talvipäivä, kirpakka pakkassää, jalkojen alla narskuvaa lunta ja kirkas auringonpaiste. Vaikka välillä vähän paleltaakin, niin ihanaa, kun on kunnon talvi!

Ihanaa lauantai-iltaa!


PERHEPEDISTÄ OMAAN SÄNKYYN

Pinnasängyssä pölyttyneet petivaatteet on tuuletettu ja vaihdettu puhtaisiin, ja vähän tässä olisi suunnitelmissa vihdoin ottaa tuo sänky käyttöön!

Esikoisen vauva-ajalle mulla ei oikeastaan ollut mitään suunnitelmia etukäteen, siis miten meillä nukuttaisiin, söisikö vauva tuttia tai kauanko imettäisin, vaan ajattelin mennä fiiliksen mukaan, lapsentahtisesti. Miten tuntuisi helpoimmalta ja tietenkin omalle vauvalle parhaalle vaihtoehdolle. Aika nopskaa huomasin, että meille paras tapa nukkua oli ottaa vauva samaan sänkyyn viereen tuhisemaan. Näin vauva oli helppo syöttää öisin, eikä lapsi oikeastaan ehtinyt kunnolla edes herätä ruokahetkiä varten, ja mä sain koomailla puoliunessa, ilman, että tarvitsi nousta sängystä mihinkään. En edes tiennyt, että tuolle tavalle oli oma termikin, perhepeti.

Sama nukkumisjärjestely on toistunut kuopuksenkin kanssa, tällä kertaa toivoinkin, että samalla systeemillä saataisiin meille helpot yöt. Koska mulla ei oikeastaan ole mahdollisuutta nukkua päivisin, haluan nukkua öisin, ja parhaiten se sujuu, jos vauva on valmiiksi kainalossa. Mutta hups, meidän vauva ei enää olekaan ihan vauva, vaan jo menevä taapero, ja nyt alkaisi olla aika siirtyä omaan sänkyyn nukkumaan.

Tällä hetkellä lapsi nukahtaa iltaisin meidän parisänkyyn, ja heräilee siellä muutaman kerran (ja mä saan ravata nukuttamassa lasta uudelleen ja uudelleen), ennen kuin saa jommasta kummasta vanhemmasta sinne seuraa. Ongelmana on myös se, että herättyään taapero nousee salamana pystyyn ja lähtee liikkeelle. Eilen lapsi löytyi pimeästä makuuhuoneesta yöpöydältä kököttämässä, hui!

Tätä omaan sänkyyn siirtymistä on vetkuteltu nyt näin pitkälle, kun en ole jaksanut aloittaa tätä urakkaa, mikä varmasti alkuun tietää rauhattomia iltoja, pitkiä nukutuksia ja katkonaisia öitä. Samalla tietenkin täytyisi lopettaa myös imettäminen (koska muuten nostan lapsen yöllä taas viereeni..) ja vähän kyllä jännittää miten tämä onnistuu, kun lapsi ei ole koskaan syönyt tuttia, enkä sitä nyt tietenkään enää edes haluakaan opettaa. Hassua muuten, THL:n suositus on jatkaa imetystä vähintään kahdentoista kuukauden ikään asti, ja aika moni tuntuu ajattelevan, että suositus on lopettaa imetys kahdentoista kuukauden iässä. Mulle kyllä sopisi nyt lopetella, että saataisiin nämä nukkumajärjestelyt uusiksi.

Mun superoptimistisissa visioissa kuopus hoksaa omassa sängyssä nukkumisen ihanuuden parissa yössä, ja jo muutaman yön jälkeen voidaankin siirtää pinnasänky lasten yhteiseen makkariin. Vähän jo harkitsin tuosta pinniksestä toisen laidan poistamistakin tässä samalla, mutta ehkä jätetään se kuitenkin myöhempään, haha.

Katsotaan nyt ensin, miten tämä oikeasti sujuu, hah.

Jos teillä on vinkkejä perhepedistä omaan sänkyyn siirtymiseen, niin otan ilolla vastaan!