Saako teillä lapset osallistua kokkauspuuhiin, vai onko keittiöhommat vain vanhempien juttu?
Tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta vanhemmasta ajattelee, että on tärkeää antaa lasten osallistua keittiöpuuhiin, ja jopa yhdeksän kymmenestä sanoo ottavansa lapset mukaan ruuanlaittoon. Mutta yleensä lapset kuitenkin saavat auttaa lautasten laitossa, tai saavat tehtäväkseen huuhdella salaatin, eli juuri ne kaikkein tylsimmät hommat…
Ikean Life at Home Reportin mukaan puolet vanhemmista tuntee, ettei heillä ole tarpeeksi aikaa leikkiä lasten kanssa, ja samalla monet lapset eivät saa perustietoja ruoka-aineista ja ruuanlaitosta, kun vanhemmat pelkäävät lasten vain sottaavan keittiössä ja lisäävän stressiä.
Ikealla onkin nyt meneillään kampanja, jossa kannustetaan lapsia ja vanhempia kokkaamaan yhdessä. Tarkoitus olisi tehdä keittiöstä hauska paikka, unohtaa turhat säännöt ja tehdä ruokaa yhdessä ilman sottaamisen ja torumisen pelkoa.
Mä luulen, että aika moni lapsi kiinnostuu jo ihan pienenä ruuanlaitosta, aivan kuten kaikista arkisista kotitöistä mitä vanhemmat päivittäin tekevät. Meillä Veikko hääräili innoissaan jo vuodenikäisenä keittössä, kokkaili näkymätöntä keittoa kattila ja kauha kädessään keittiönlattialla, samaan aikaan kun äidin kattiloissa porisi oikea ruoka. Ensimmäiset oikeat keittiöhommat taisi olla pipareiden leipomista (vai meniköhän sitä taikinaa kuitenkin enemmän suuhun, hah) ja myöhemmin ollaan paistettu yhdessä muita leivonnaisia. Kohokohtana yleensä taikinakulhon nuoleminen ja leivonnaisten koristelu, haha!
On varmasti paljon siitä kiinni, annetaanko lasten osallistua keittiöpuuhiin, että jatkuuko tuo pienenä alkanut kiinnostus ruuanvalmistusta kohtaan.
Ikean kampanjan inspiroimana me tehtiin Veikon kanssa tällä viikolla jotain aika hassua. Lähdettiin yhdessä ruokaostoksille, ja menun sai suunnitella neljävuotias. Ostoskärryihin päätyi ainekset perunamuusiin ja lihapulliin, ja välipalaa varten etsittiin ainekset rieskarulliin ja tiikerikakkuun.
Kotona pääkokki aloitti homman rieskarullien kasaamisesta, ja mä koitin pitää mielessäni videolta (postauksen lopussa) löytyvät viisi sääntöä, jotka tekevät ruuanlaitosta hauskaa lapsille.
Kuinka helposti sitä sortuukaan opastamaan, miten ruoka kuuluu tehdä ”oikein”… Tai miten sitä kuvittelee, että jotkut asiat vain äiti osaa tehdä oikein.
Kun lapsi oli sekoittanut rieskarullien täytteen valmiiksi, levittänyt täytteet levyille, nappasin rieskat rullatakseni ne. ”Äiti! Mä osaan kyllä”, tuumasi neljävuotias. ”Joo, osaat ihan varmasti, mutta äiti tekee näihin alut vaan”… ”Ei kun äiti. Mä osaan kyllä! Ei tartte tehdä alkuja!” Ja niin rullat kääriytyivät neljävuotiaan näppärissä sormissa, ihan ilman äitin apua. Kun vain antoi mahdollisuuden!
Kun lapsi sekoitteli iloisesti lihapullataikinaa ja pyöritteli valmiista taikinasta keskittyneesti pyöryköitä uunipellille, tajusin, ettei mua oikeastaan edes kauhistuta se mahdollinen sotku, joka lapsen kanssa kokkaamisesta voi seurata, vaan se varmasti monelle tuttu juttu… Kiire. Aikaa kuluu yhdessä kokaten tietenkin normaalia enemmän, ja arkisin se voi olla vähän haastava juttu, kun purtavaa pitää saada pikavauhtia lautasille. Mutta ainakin viikonloppuisin on varmasti monella mahdollisuus kokata rauhallisemmalla aikataululla, ja antaa lapsillekin niitä oikeasti kiinnostavia ja jännittäviä tehtäviä keittiössä.
Me vanhemmat voidaan kattaa pöytä ja huuhdella salaatti, annetaan lapsen sekoittaa, maistella, pilkkoa ja osallistua niihin tehtäviin, mihin ikänsä puolesta on mahdollista. Meillä neljävuotias saa vielä odotella puukkoon ja sähkövatkaimeen tarttumista, mutta on kuitenkin paljon muuta, mitä lapsi voi jo tehdä.
Alla näkyvällä videolla poika kertoo, mitkä ovat viisi sääntöä, jotka tekevät ruuanlaitosta hauskaa lapsille. Näissä on kyllä ajattelemisen aihetta varmasti monelle vanhemmalle, ainakin mä koitan pitää nämä jatkossa mielessäni!
!function(a,b,c){var d=a.getElementsByTagName(b)[0];a.getElementById(c)||(a=a.createElement(b),a.id=c,a.src=(”https:”==document.location.protocol?”http://player-services.goviral-content.com”.replace(/^http:/,”https:”):”http://player-services.goviral-content.com”)+”/embed-code/index/find?placementVersionId=7236989414463681281600322″,d.parentNode.insertBefore(a,d))}(document,”script”,”gv_script_7236989414463681281600322″);
Millaisia tehtäviin teillä saa lapset osallistua keittiössä?
Yhteistyössä Ikea.
KUIN KAKSI MARJAA
Me käytiin tänään katsomassa alle kahden viikon ikäistä suloista vauvaa, meidän poikien ensimmäistä serkkua. Kun ajeltiin kohti määränpäätä, kajahti takapenkiltä Tampereen tunnetuimman maamerkin ilmestyessä näköpiiriin: ”Ooooh, katsokaa, vahtitorni!”
Kivaa lauantai-iltaa!
SYKSYN VÄRIT: RED & DK BLUE
Sesongin vaihtuessa, kun sai pakata vaatekaapista kesäkamppeet pois ja ottaa syksyisemmät esiin, meni ainakin meillä myös vaatekaapin väripaletti aikalailla uusiksi. Kesän pirteän keltaisen, hempeiden pastellisävyjen ja raikkaiden seiloriraitojen tilalla vaatekaapissa on nyt oranssia, armyvihreää, burgundya ja tummansinistä. Tai jos katsotaan äitin vaatekaappiin, niin harmaata, valkoista, harmaata, mustaa, harmaata, burgundya, ja sanoinko jo… Harmaata? Siinä missä itse viihdyn harmaahapsena, on ihana väri-iloitella lasten pukeutumisessa.
Yhdet tämän syksyn lemppareista on tuo punainen (vaikka tuo väri on kyllä oikeasti mun mielestä oranssi, nimestään huolimatta) Pico-takki ja tummansininen Pico-haalari.
Näihin sopisi ihanasti Gugguun vihreät tupsupipot, jotka olin suunnitellut ostavani, mutta droppipäivänä suunnitelmista huolimatta ostinkin vain mustat hatut toppahaalarien kaveriksi. Muutin tietenkin mieleni vielä uudelleen (ihan vaan, koska olen nainen) ja olisin sittenkin halunnut myös ne vihreät pipot. Viidessä minuutissa loppuunmyytyjä pipoja ei nyt tietty enää löydy mistään, mutta onneksi kivoja pipoja löytyy poikien pipolaatikosta jo valmiinakin. Mutta kuvitelkaa mielessänne Picojen kanssa Gugguun vihreät pipot, isommalle pojalle yhdellä tupsulla ja pienelle kahdella, niin eikös olisi aika kiva setit nekin, haha!
Vaikka nää syksyn pukeutumishommat onkin tosi kivoja, ja vaatteiden värit ihania, niin kyllä parasta syksyssä silti on ulkoa löytyvät kaikki keltaisen, oranssin ja punaisen sävyt. Tää pieni hetki, kun luonto hehkuu väreissä, aamut, jolloin maa kimaltelee huuruisena kuurasta ja auringon lämmössä on vielä hetkittäin kesän tuntua.
Lumoblogeissa starttasi lokakuussa #lumohaaste (lue lisää täältä!), jossa tällä kertaa teemana on ”Syksyn värit” ja tällä postauksella osallistun itse haasteeseen.
Hulivilini-blogissa syksyn värejä on nähty sadepäivien väripilkuissa ja MYJUW-blogissa ihastellaan syksyistä luontoa. Lisää lumobloggaajien haastepostauksia löydät Lumoblogien sivuilta, #lumohaaste -tunnisteen alta.
Osallistu sinäkin omassa blogissasi haasteeseen! Linkkaa postauksesi Lumoblogien Facebook-sivulle lokakuun loppuun mennessä, me julkaisemme suosikkimme Lumoblogien etusivulla, sekä some-kanavissamme marraskuussa.
Erityisesti olisin kiinnostunut kuulemaan missä Huvikumpu Living, Mini ja Beauty of life -bloggaajat näkevät syksyn värejä!
Ps. Jos omasta vaatekaapistasi puuttuu vielä tämän syksyn värit, niin House of Brandonilla on tämän viikon ajan paljon tuotteita puoleen hintaan! Poimin tuohon alle muutamia alejuttuja, puoleen hintaan löytyy syksyn uutuustakkeja, neuleita, farkkuja jne. Esim. kaikki nuo alla näkyvät syksyn uutuustakit maksavat alle neljäkymppiä ja neuletakki ja housut alle kaksikymppiä. Koko alevalikoiman löydät täältä.
Mistä teidän syksyn värit löytyvät?
Sis. mainoslinkin