KUIN KAKSI MARJAA

Me käytiin tänään katsomassa alle kahden viikon ikäistä suloista vauvaa, meidän poikien ensimmäistä serkkua. Kun ajeltiin kohti määränpäätä, kajahti takapenkiltä Tampereen tunnetuimman maamerkin ilmestyessä näköpiiriin: ”Ooooh, katsokaa, vahtitorni!”

Kivaa lauantai-iltaa!


SYKSYN VÄRIT: RED & DK BLUE

Sesongin vaihtuessa, kun sai pakata vaatekaapista kesäkamppeet pois ja ottaa syksyisemmät esiin, meni ainakin meillä myös vaatekaapin väripaletti aikalailla uusiksi. Kesän pirteän keltaisen, hempeiden pastellisävyjen ja raikkaiden seiloriraitojen tilalla vaatekaapissa on nyt oranssia, armyvihreää, burgundya ja tummansinistä. Tai jos katsotaan äitin vaatekaappiin, niin harmaata, valkoista, harmaata, mustaa, harmaata, burgundya, ja sanoinko jo… Harmaata? Siinä missä itse viihdyn harmaahapsena, on ihana väri-iloitella lasten pukeutumisessa.

Yhdet tämän syksyn lemppareista on tuo punainen (vaikka tuo väri on kyllä oikeasti mun mielestä oranssi, nimestään huolimatta) Pico-takki ja tummansininen Pico-haalari.

Näihin sopisi ihanasti Gugguun vihreät tupsupipot, jotka olin suunnitellut ostavani, mutta  droppipäivänä suunnitelmista huolimatta ostinkin vain mustat hatut toppahaalarien kaveriksi. Muutin tietenkin mieleni vielä uudelleen (ihan vaan, koska olen nainen) ja olisin sittenkin halunnut myös ne vihreät pipot. Viidessä minuutissa loppuunmyytyjä pipoja ei nyt tietty enää löydy mistään, mutta onneksi kivoja pipoja löytyy poikien pipolaatikosta jo valmiinakin. Mutta kuvitelkaa mielessänne Picojen kanssa Gugguun vihreät pipot, isommalle pojalle yhdellä tupsulla ja pienelle kahdella, niin eikös olisi aika kiva setit nekin, haha!

Vaikka nää syksyn pukeutumishommat onkin tosi kivoja, ja vaatteiden värit ihania, niin kyllä parasta syksyssä silti on ulkoa löytyvät kaikki keltaisen, oranssin ja punaisen sävyt. Tää pieni hetki, kun luonto hehkuu väreissä, aamut, jolloin maa kimaltelee huuruisena kuurasta ja auringon lämmössä on vielä hetkittäin kesän tuntua.

Lumoblogeissa starttasi lokakuussa #lumohaaste (lue lisää täältä!), jossa tällä kertaa teemana on ”Syksyn värit” ja tällä postauksella osallistun itse haasteeseen.

Hulivilini-blogissa syksyn värejä on nähty sadepäivien väripilkuissa ja MYJUW-blogissa ihastellaan syksyistä luontoa. Lisää lumobloggaajien haastepostauksia löydät Lumoblogien sivuilta, #lumohaaste -tunnisteen alta.

Osallistu sinäkin omassa blogissasi haasteeseen! Linkkaa postauksesi Lumoblogien Facebook-sivulle lokakuun loppuun mennessä, me julkaisemme suosikkimme Lumoblogien etusivulla, sekä some-kanavissamme marraskuussa.

Erityisesti olisin kiinnostunut kuulemaan missä Huvikumpu Living, Mini ja Beauty of life -bloggaajat näkevät syksyn värejä!

Ps. Jos omasta vaatekaapistasi puuttuu vielä tämän syksyn värit, niin House of Brandonilla on tämän viikon ajan paljon tuotteita puoleen hintaan! Poimin tuohon alle muutamia alejuttuja, puoleen hintaan löytyy syksyn uutuustakkeja, neuleita, farkkuja jne. Esim. kaikki nuo alla näkyvät syksyn uutuustakit maksavat alle neljäkymppiä ja neuletakki ja housut alle kaksikymppiä. Koko alevalikoiman löydät täältä.

Mistä teidän syksyn värit löytyvät?


Sis. mainoslinkin

VAUVAVUODEN VARRELTA

Tänä aamuna meitä odotti lastenhuoneen sängyn päällä edellisenä päivänä valmiiksi valkatut vaatepinot. Veikolle bengalin tiikeriä ja pikkuveljelle siihen mätsäävää saman merkin tiikerinraitaa. Farkut ja tennarit koko porukalle ja äitille ja isseelle neutraalit yksiväriset paidat.
Meidän piti viettää aamupäivä yksivuotiskuvauksessa ihanan Piritta Lipiäisen studiolla ja ottaa samalla neljävuotiskuvia ja perhekuvia.  Kuvausten jälkeen oli tarkoitus käydä isossa lelukaupassa valkaamassa yhdessä syntymäpäivälahja tänään yksi vuotta täyttävälle päivänsankarille, käydä syömässä ja kahvittelemassa ja tulla kotiin jatkamaan syntymäpäivän viettoa.

Mutta kun illalla kuumemittari näytti lähes kolmeakymentäyhdeksää astetta, meni suunnitelmat uusiksi. Vaikka uusi valokuvausaika meneekin varmaan pitkän ajan päähän, niin eniten harmitti kuvausajan peruuntuminen kuvaajan puolesta, sillä eihän näin lyhyellä varoitusajalla tuota aikaa saa täytettyä. Mutta eipä näille mitään mahda. Tänään meillä vaan pötkötellään ja huilaillaan, koitetaan ottaa rennosti ja parantua. Isoveljen kanssa ajateltiin leipoa pitsaa, askarrellaan ja koitetaan saada aika kulumaan sisäpuuhissa.
Onneksi itse päivänsankari on täysin tietämätön mönkään menneistä suunnitelmista, ja me voidaan aivan hyvin viettää juhlallisuuksia vaikka tulevana viikonloppuna.

Postauksen kaksitoista kuvaa on kuvia vauvavuoden varrelta, aina vastasyntyneestä yhdentoista kuukauden ikään asti. Palaillaan yksivuotiskuulumisiin sitten toisessa postauksessa.

Kivaa keskiviikkoa!


Postauksen ensimmäinen kuva: Laura Schneider