Monen muun tavoin olen odottanut jo aika malttamattomana tätä kesää. On IHANAA, kun kesäiset ulkokohteet on auki ja vihdoin on paljon erilaisia paikkoja joihin voi mennä viettämään vapaa-aikaa.
Tästä ilosta päätettiin heti ottaa kaikki irti ja aloitettiin kesäiset humputtelut hurauttamalla Reippiin. Tässä vuosien varrella ollaan koluttu kaikki lähiseudun maatilamatkailukohteet, osa useampaankin kertaan, mutta Reipissä ei oltu käyty koskaan aikaisemmin. Olipa mukavaa löytää näin läheltä jokin meille aivan uusi kohde!
Reippi on ilmeisesti aikaisemmin toiminut niin, että kotieläinpihalle on ollut vapaa pääsy ja ylläpito on katettu kahvilan tuotolla. Näin korona-aikaan tämä ei ole kuitenkaan enää mahdollista, vaan nyt Reipin tilalle voi varata maksullisen yksityisvierailun. Viikonloppuna vierailu maksaa 50 euroa/ tunti ja tämä kattaa max viiden hengen vierailun ja seuraavista vierailijoista veloitetaan 10 euroa/ henkilö. Meitä oli kaksi aikuista ja neljä lasta, joten meidän tunnin yksityisvierailu Reippiin maksoi 60 euroa. Tosin paikalle päästyämme kuulimme, että paikalla on muitakin perheitä, joten aivan yksityisvierailusta ei ollutkaan kyse. Kovin montaa muuta seuruetta ei tilalla kuitenkaan ollut, joten aika rauhassa saatiin kulkea, eikä oikeastaan missään kohtaa jouduttu odottelemaan omaa vuoroamme mihinkään. Sisäänpääsyyn sisältyi myös talutusratsastuskierros lapsille ja tämä oli lasten mielestä aivan superhauskaa!
Malttamattomina hoidettiin ratsastukset heti alkuun alta pois ja sen jälkeen lähdettiin tutustumaan Reipin tilan muihin eläimiin. Suloiselle Nonparelli-possulle sai jokainen nakata leipäpalan ja sen jälkeen ihmeteltiin vieressä olevia kanoja. Yksi parhaimmista jutuista oli kuitenkin edessä, lampaiden tervehtiminen lammashaassa. Aika harvassa paikassa saa mennä eläinten aitauksiin sisälle ja olikin aivan erityisen mukavaa, kun lampaiden luo sai ihan oikeasti mennä. Jopa koululainen tuumasi, että täällä voisi olla vaikka kuinka kauan!
Lammashaasta lähdettiin hassun kuuloista ääntä kohden ja tavattiin veikeän näköinen pitkäkarvainen aasi.
Kohta oltiinkin keräämässä voikukanlehtiä pupuille, niitäkin sai mennä syöttämään pupuaitauksen sisälle. Pupuaitauksessa hurahtikin meidän loppuaika ja tunti Reipin tilalle kului kyllä hurjan nopeasti. Silti tuo tunti oli meille juuri sopiva aika. Ehdittiin siinä ajassa tavata kaikki tilan eläimet ja osaa käytiin katsomassa toiseenkin kertaan.
Reipin tila onkin nykyisellä paikalla aivan viimeisiä viikkoja, sillä tämän kuun jälkeen tilan eläimet siirtyvät muutaman kilometrin päähän Sankilan kartanolle. Nyt tuleville viikoille meillä on jo muita suunnitelmia, mutta ehkäpä loppukesästä voisi käydä katsomassa myös tuon uuden paikan.
Tänään hurautettiin meidän aamupäivän Reippi-vierailun jälkeen Ratinaan hampurilaisille ja lasten ostoksille (itsehän olen käynyt Ratinassa tällä viikolla jo kaksi kertaa aikaisemminkin, ensin omilla asioillani, sitten lapsille kesävaatteita ostamassa, heh). Osa halusi lelukauppaan, yksi kirjakauppaan ja yksi K-kauppaan mobiililahjakorttiostoksille. Miten ihanan erilaista ja samaan aikaan niin tavallista puuhaa. Aivan kuten joskus ennenkin. Aika kiva sunnuntaipäivä!
Me ollaan jo useat synttärit ja joulut vältelty överisuurta lahjavuorta sillä, että tavaroiden sijaan lapset ovat toivoneet (tai me vanhemmat ollaan toivottu lasten puolesta) joitain kivoja lippulahjoja.
Meillä vanhemmilla on ollut tapana ostaa lapsille vain yhdet tai kahdet lahjat syntymäpäivänä ja jouluna, mutta lapsilla on toki paljon muitakin läheisiä, jotka haluavat heitä muistaa. Niinpä lahjoja saattaa kertyä kymmenen yhdelle lapsella ja niin monta lelua samaan aikaan on mun mielestä ihan liikaa. Ollaankin tehty pitkään niin, että lapset saavat pari toivelelua ja lisäksi kirjoja (molemmat rakastavat kirjoja, joten nämä ovat tosi mieluisia lahjoja myös!) ja pääsylippuja kivoihin paikkoihin. Tämä on lapsille jo tuttu kuvio ja lippulahjat ilahduttavat kovasti, sillä niistä riittää iloa usein pitkäksi aikaa!
Tänä vuonna ollaan ehditty jo käydä leffassa joululahjalipuilla (ja lippuja on vielä jäljelläkin) ja viikonloppuna oli vuorossa Heureka, jonne lapset saivat tädiltään pääsylippulahjakortit. Tätä päivää oltiinkin jo ehditty kovasti odotella ja vihdoin sattui sellainen viikonloppu, kun koko meidän perheelle sattui viikonloppu vapaaksi ja tämä sopi myös seuraksi lähevän tädin ja hänen miehensä aikatauluihin. Kivaa!
Sen sijaan, että oltaisiin lähdetty vain päiväksi Heurekaan, päätettiin tehdä reissusta miniminiloma ja lähdettiin jo edellisenä päivänä Heurekan nurkille kylpylään pulikoimaan. Seuraavana päivänä oli sitten vuorossa lasten kovasti odottama Heureka-päivä!
Mun mielestä monet lastenkohteet on tosi kivoja ja käyn niissä mielelläni. Teemapuistoihin olen aivan hulluna ja eläinpuistoissakin on mun mielestä ihana käydä. Välillä vaan tuntuu, että kaikki (parinsadan kilometrin säteellä) olevat paikat on koluttu jo moneen kertaan läpi ja olisi kiva löytää vähän vaihtelua. Toisaalta monet paikoista on sellaisia, joista ei saa tarpeekseen, vaan niihin on kiva palata uudelleen ja uudelleen, mutta silti jotain uuttakin olisi kiva välillä nähdä.
Mutta kätevästi samaan aikaan, kun lapset kasvavat, aukeaa tie uusiin isompien lasten kohteisiin! Esimerkiksi juuri Heurekasta olin ajatellut, että se on paras vähän isommille, eli sellaisille eskari- ja kouluikäisille lapsille. Siksi ollaan tätä kohdetta ”säästelty”, eikä meidän ole tullut käytyä siellä aikaisemmin.
Ja niinhän se olikin! Talo oli täynnä vaikka mitä mielenkiintoista nähtävää ja puuhattavaa, ja mikä parasta, paljon sellaisia juttuja, joita sai itse tehdä ja kokeilla. 5- ja 8-vuotiaat olivat molemmat aivan innoissaan paikasta ja tekemistä riitti hyvin kummallekin. Varmasti Heurekassa saa ajan kulumaan pienempienkin vierailijoiden kanssa, mutta isommat lapset varmasti saavat paikan puuhista eniten irti.
Oli mukava ehtiä Heurekaan juuri nyt, sillä tämä oli ihan viimeisiä hetkiä päästä näkemään Jättimäiset dinosaurukset näyttely, joka on Heurekassa enää tämän viikon ajan. Hurjan suuret dinosaurukset olivat lasten mielestä jännittäviä ja kiinnostavia, samoin kuin kaikki muutkin jutut, joita dinosaurusnäyttelyn puolelta löytyi. Kaikkein parhaat jutut löytyivät silti muualta Heurekasta, sillä eniten lapset pitivät juuri niistä jutuista, joita sai itse tehdä ja kokeilla.
Mutta arvaattekos mikä Heurekassa oli lasten mielestä kaikkein kivointa?
8-v arvioi parhaaksi jutuksi sen, että Heurekassa sai teettää kolikon omalla kuvallaan. Tästä lapsi oli kuullut etukäteen kaveriltaan ja osasi tätä juttua odottaakin.
5-vuotiaan oli aluksi vaikea päättää mikä oli kaikkein kivoin juttu, sillä parasta oli kuulemma ihan kaikki. Pienen pohtimisen päätteeksi lapsi tuli siihen tulokseen, että parhaita juttuja oli ainakin rottakoripallo, aivohuone ja laboratoriokoe.
Me muuten huomattiin juuri ennen Heurekaan menoa, että alle 6-vuotiailta ei veloiteta olleenkaan pääsymaksua, joten kuopus pääsi Heurekaan ilmaiseksi ja lasten toinen lahjakortti jäi vielä käyttämättä. Vallan mainio syy siis lähteä Heurekaan uudelleenkin, vaikka ensi kesänä!
Meille osui sopivasti lasten joululoman aikana muutama koko perheen yhteinen vapaapäivä putkeen, joten pakattiin laukut ja seilattiin minilomalle Ruotsin puolelle.
Meillä oli tällä kerralla oma auto mukana, ja sen takia päätettiin etsiä joku kiva ja meille uusi kohde Tukholman ydinkeskustan ulkopuolelta. Siihen keskustaan kun ehtii hyvin niillä päiväristeilyilläkin, jolloin ei ole kauaa aikaa käytössä!
Aika nopsaa löydettiinkin tosi kiinnostavan kuuloinen paikka, jossa ei oltu koskaan aikaisemmin käyty, Tom Tits Experiment -lasten tiedekeskus!
Tom Tits Experiment löytyy Södertäljestä, jonne hurauttaa helposti autolla Tukholman keskustasta reilussa puolessa tunnissa. Perille pääsee myös julkisilla, ja luulen, että tänne ehtii myös päiväristeilyn aikana piipahtamaan (paikan nettisivuilla tarkemmat ohjeet).
Aivan parin tunnin takia paikalle ei kannata lähteä, sillä puuhaa ja tutkittavaa riittää useammaksi tunniksi, vaikka koko päiväksi! Tom Tits Experiment on rakennettu vanhaan tehdasrakennukseen ja tekemistä löytyy neljästä kerroksesta. Lisäksi kesäisin on auki piha-alue, josta löytyy lisää puuhaa.
Eri kerroksista löytyy puuhaa ja tutkittavaa teemoittain. Meidän lapset taisivat tykätä ihan kaikesta, mutta lemppareita oli ainakin saippuakuplahuone, jossa sai tehdä mm. jättimäisiä saippukuplia hulavanteen avulla! Myös aivan yläkerrasta löytyvä anatomiaosasto oli hurjan kiinnostava, varsinkin viisivuotiasta kiinnosti kovasti päästä kurkkaamaan aivoihin ja tutkia, miten vauva kasvaa äidin mahassa.
Rakennuksesta löytyy myös hissi, joten paikka sopii myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa liikkuville. Ja jos jalkoja muuten vain rasittaa rappusten kapuaminen, pääsee aivan ylimmästä kerroksesta hyppäämään jättimäisenä ammottavan suun sisään, josta lähtee hurja liukumäki, joka kiidättää kaksi kerrosta alaspäin! Niin hauskan näköinen, mutta samalla niin hurjan kuuloinen, että reiluna tuuppasin mäkeen miehen ja lapset ja kipitin itse alakertaan rappuja pitkin. Hups.
Yksi kuopuksen lemppareista oli pimeä tunneli. Kyseessä oli siis nimensä mukaisesti pilkkosen pimeä tunneli, josta oli tarkoitus suunnistaa ulos muita aisteja, kuin näköaistia käyttäen. Tunnelissa sai siis tunnustella seinistä ja kuunnella äänistä mihin suuntaan kuuluisi mennä. MUN mielestä pimeässä tunnelissa suriseva ampiaisen ääni oli kyllä vähän karmiva, ja siinä vaiheessa kun luulin meidän eksyneen (ehkä viisi metriä) pitkään tunneliin, meinasin jo kaivaa kännykän taskusta ja soittaa miehelle, että tulee hakemaan meidät sieltä pois, kääk. Lapsi olisi halunnut tunneliin uudestaankin (tietenkin), mutta koska sinne pääsi vain kaksi ihmistä kerrallaan, oli sinne onneksi jatkuvasti pitkä jono, heh.
Me oltiin Tom Tits Experimentissä reilut neljä tuntia, ja aikaa olisi saanut kyllä kulumaan vaikka koko päivän! Täytyy lähteä sinne vielä joskus uudestaankin, ehkäpä joskus kesällä, kun paikan piha-aluekin on auki.
Me käytiin tiedepuuhien lomassa kolmoskerroksen kahvilassa, mutta toisesta kerroksesta olisi löytynyt myös lounasbuffetravintola ja ihan alakerrasta olisi löytynyt myös omien eväiden syöntiin varattu tila.
Luulen, että kaikkein eniten paikasta saa irti eskari- ja kouluikäiset, mutta varmasti pienempienkin kanssa saa ajan kulumaan. Meidän lapset ovat 5- ja 8-vuotiaat, ja ainakin tämän ikäisille paikka oli juuri sopiva!
Onko Tom Tits Experiment tuttu paikka? Vaikka meille tämä oli aivan uusi paikka, niin mikään uutuushan tämä ei ole, sillä paikka on avattu jo 80-luvulla!