Tänään oli jälleen neuvolakäynti, nyt ekaa kertaa vain viikko edellisen jälkeen. Tähän mennessähän käynnit ovat olleet noin neljän viikon välein, mutta nyt viimeisillä viikoilla käynnit tihenevät. Viime kerralla tämä jäi vipaksi neuvolakäynniksi, saa nähdä kuinka käy tällä kerralla… ;)
Jo viikko sitten huomattiin verenpaineiden nousseen, mutta ihan maltillisella tasolla ne olivat vielä kuitenkin. Tänään saatiin jälleen suuremmat lukevat aikaiseksi, ja vaikka niitä verenpaineita mittailtiin useampaankin otteeseen, eivät ne siitä matalammiksi muuttuneet. Koska alapaine hipoo sitä kriittistä sataa, ei terveydenhoitaja voinut olla väläyttelemättä raskausmyrkytyksen mahdollisuutta. Mitään muita raskausmyrkytykseen viittaavia oireita ei ole, mutta ihan varmuuden vuoksi sain verenpainemittarin kotiin lainaan, onhan se hyvä kuitenkin seurata, ihan varmuuden vuoksi.
Ihan kaikkia lukemia kun vertaa kolmen vuoden takaiseen neuvolakorttiin, huomaa näiden kahden raskauden olevan lähes identtiset! Ja tismalleen samanlailla ovat verenpaineetkin nousseet edellisellä kerralla, joten siksi itse uskon paineiden enteilevän ennemminkin lähestyvää synnytystä, kuin raskausmyrkytystä… A-P-U-A! Vaikka se itse synnytys ei olekaan jännitellyt, sain kamalan paniikin tänään ajatuksesta, että kohta saattaa tulla lähtö synnyttämään! Enhän mä edes ehdi ainakaan viikkoon mihinkään, ihan kamalasti on kaikki kesken, sittenkin…
Jo viime viikkoisella neuvolakäynnillä terveydenhoitaja tunnusteli vauvan painuneen jo kovin alas, ja siellä oltiin edelleen. Ainoastaan sillä erotuksella, että nyt vauva oli myös kiinnittynyt lähtökuoppiinsa.
Viikkoja on nyt kasassa 36+2, mutta terveydenhoitaja ei ollut huolissaan, vaikka vauva päättäisi syntyä vaikka jo tulevana viikonloppuna. Kuulema aivan valmis vauva siellä jo köllöttelee, nuo viikot kun ovat kuitenkin vaan ohjeellisia, ja kriittiset viikot on jo ohitettu.
Nyt kun täällä panikoin ja jännäilen lähestyvää synnytystä, niin katsotaan vaan, niin olen täällä vielä muutaman viikon päästä kiroamassa tukalaa oloani ja odottelemassa lähetettä yliaikaiskäynnistykseen :D
Koska mitään tuoretta kuvaa tältä päivältä ei nyt löydy (paitsi Instagramista voi käydä kurkkaamassa @annikakarkkipurkki), niin lätkäistään tähän vanha kuva parin viikon takaa. Sitäpaitsi, ihan samoissa vaatteissa on tullut huideltua tänäänkin, leggarit ja tuo collarimekko on vaan ihan parhaat nyt :D

Onko jollain muulla korkea verenpaine enteillyt synnytystä?
Entä onko vauvan kiinnittyminen tiennyt teillä lähestyvää synnytystä, vai oletteko odotelleen sen jälkeen vielä pitkään?
VAUVAN VÄLIKAUSIVAATTEET

Sairaalasta kotiin lähtiessä olisi tarkoitus pukea vauva pehmoiseen nallehaalariin (kotiintulovaatteet löytyvät tästä postauksesta), mutta viileämpien ilmojen varalle on vauvalle hankittu myös välikausihaalari. Tosin ne viileämmät ilmat taitavat olla täällä jo nyt!
No, joka tapauksessa, vauvalle on nyt kaksi haalaria, ohuempi H&M:n nallehaalari ja tämä kevyesti topattu Reiman välikausihaalari. Toppahaalaria ei ole vielä ostettu, mutta tarviiko sellaista edes? Ainakin vaunuissa meillä on ollut käytössä makuupussi, jonne vauvan on voinut sujauttaa kevyissä vaatteissa pakkaspäivinäkin. Tietty autolla matkustaessa vauva täytyy pukea kunnon talvivaatteisiin kylminä päivinä, ellei käytössä ole kaukaloon tarkoitettua lämpöpussia… Ehkä sille toppahaalarillekin siis käyttöä tulee.
Tämä söpö välikausihaalari löytyi Reiman Outletista, samoin kuin tummansininen myssykin. Hihojan ja lahkeiden suut saa kätevästi käännettyä, jolloin tumppuja ja töppösiä ei välttämättä edes tarvitse, mutta meillä on settiin Po.Pilta löytyneet tummansiniset raitalapaset ja ehkäpä jotkut kivat villasukat tai pikkutöppöset vielä hankitaan, kun sopivat tulevat vastaan.
Sopii muuten kivasti isoveljen tummansinisen Picon kanssa, kun päähän puetaan isommalle vielä harmaa pipo. Ensimmäinen veljesten vaatemätsäys on siis valmis ;)


Täällä on muuten pantu hihat heilumaan, ja lähes kaikki vauvan pyykki on pesty ja ne keittiön kaapitkin järkätty! Tänään ollaan lukemissa 36+0, ja parin päivän päästä pääsee taas neuvolaan peruskäynnille. Saa nähdä jääkö se viimeiseksi neuvolaksi, kuten kolme vuotta sitten, vai saanko ravata neuvolassa vielä kuuden viikon ajan, aina sinne 42 viikolle asti… :)
Satoiko muuten teillä tänään lunta?
Meillä tuli aamulla muutamia valkoisia hiutaleita taivaalta, ja lapsi oli tietysti riemuissaan! Onneksi sitä oikeaa talvea ja lunta saadaan (toivottavasti) vielä odotella… ;)
Ps. Se on joko mun rakas MacBook, tai sitten blogger, joka ei suostu nyt vastaamaan kommentteihin! Kaikki kommentit kuitenkin luettu ja palailen niihin taas heti kun homma pelittää ♡
TUPLANEULEESEEN PUKEUTUNEEN ÄIDIN RASKAUSKUULUMISIA



Nämä viimeiset viikot menee ihan supernopskaa eteenpäin! Nyt mennään jo raskausviikossa 35+5, eli enää reilu viikko vauvan täysiaikaisuuteen, ja reilu neljä viikkoa laskettuun aikaan.
Tähän asti kaikki on sujunut melko rennolla otteella, mutta nyt alkaa tulla pieniä paniikin oireita mukaan. Synnytys ei vieläkään jännitä, mutta nyt panikoin siitä, onko meillä kaikki valmiina vauvaa varten. No ei ole!
Keittiön kaapit odottavat edelleen siivousta (No kun haluan järkätä tuttipullot, mikrosteriloijan ja muut vauvan tarvikkeet omalle hyllylleen ja samalla tietty järkkäillä kaapit kuntoon muutenkin…), sata listaa on tekemättä ja vaunutkin pitäisi hakea varastosta ja fiksailla esikoisen jäljiltä kuntoon. Ja näitä ennen on monta koneellista pyykinpesua, kun niin uudet kuin Veikon vanhat (toki aikanaan jo pestyt) vaatteet täytyisi käyttää pyykkikoneen kautta. Hoitopöytä pitäisi kiinnittää seinään ja järkkäillä vipatkin jutut paikoilleen. Se julistekin puuttuu vielä vauvan huoneesta ja osa sohvatyynyistä myös, ja missä ihmeessä vauva nukkuu, sitäkään ei ole vielä päätetty! Ja apua, sairaalakassi täytyisi pakata myös, tai tehdä edes lista mitä sinne kahmitaan mukaan, jos lähtö tuleekin yllättäen.
Taidan aloittaa niiden listojen teosta (rrrakastan listoja!), niin saan asiat papereille joista on helppo katsoa mitä on vielä tekemättä ja missä järjestyksessä näitä kantsii tehdä. Tietty omat listansa täytyy tehdä koirien hoidosta ja Veikon normipäivästä mahdollisen hoitajan varalle.
Keskiviikkona oli pitkästä aikaa neuvola, ja tämä raskaus menee kyllä ihan samalla kaavalla kuin ekakin. Painoa on kertynyt reippaasti, lähes tismalleen saman verran kuin ensimmäisessä raskaudessa. Matalalla huidelleet verenpaineet olivat pompsahtaneet reippaasti ylöspäin (ehkä enemmänkin normaalin, kuin liian korkean puolelle) ihan kuten kolme vuotta sitten samoilla viikoilla.
Terveydenhoitajan tunnustelemana vauva on kuulemma laskeutunut jo hyvin alas, siitä ehkä iltalenkeillä vaivanneet nivusten liitoskivut.
Tähän mennessä näitä neuvolakäyntejä on ollut aikas harvakseltaan, mutta nyt varattiinkin seuraava jo ensi viikolle, viimeisiä viikkoja siis tosiaan mennään!
Kuten kuvista voi päätellä, ovat aikaisemmin kammoamani legginsit tulleet jäädäkseen. Itse asiassa nämä tuntuvat nyt niin mukaville, että leggarit taitavat sujahtaa myös omiin sairaalasta kotiutumisvaatteisiini. Mammafarkkuja kun en halua pukea enää synnytyksen jälkeen, enkä todellakaan haaveile mahtuvani omiin vanhoihin farkkuihini heti synnytettyäni…
Olen melko ahkera kierrättämään vaatehuoneen sisältöä, mutta jostain syystä tuo harmaa neulemekko on pyörinyt siellä jo kolmen vuoden ajan, vaikka en ole sitä ainakaan kahteen vuoteen käyttänyt! Tuo on ensimmäinen vaate, jonka ostin Veikon synnytyksen jälkeen, kun omat vanhat vaatteet eivät vielä mahtuneet päälle, ja kaipasin jotain rentoa ja mukavaa paksujen sukkahousujen kaveriksi. Samoissa mitoissa siis ollaan jälleen, ja yllättäen mekko saikin muutaman käyttökerran lisää ;)