Seilaten

Niinkuin Facebookissa seuraavat tietävätkin, vietettiin viikonloppu laivareissulla.

Vaikka kamera kulkikin mukana läpi reissun, niin sielä laukun pohjalla se myös pysyi suurimman osan ajasta. Jokunen otos muistikortilta kuitenkin löytyi.

Oon muuten varsinainen mestaripakkaaja. Tälle parin päivän reissulle mukana oli neljät kengät (miten muka voi etukäteen tietää mitä haluaa pukea kahden päivän päästä..?), mutta ei lainkaan hammastahnaa… Onneksi hätä ei ollut tuon näköinen, sillä laivaltahan toki saa ostettua hammastahnaa, kuten myös unohtunutta hiuslakkaa, ja jokaista paria kenkiäkin tuli käytettyä!

Ja jokainen kenkäpari kulkeentui myös kotiin asti. Viime kesän Tukholman reissun jälkeen sain soitella hotelliin yksien kenkieni perään, jotka unohdin vaatekaappiin… Onneksi niiden postitus perästä onnistui ;)

Tämä oli muuten Veikon eka laivamatka. Aikaa kulutettiin leikkipaikalla, jossa pallomeri oli odotetustikin suuri hitti. 

Tax Freessä pyörähdettiin muutamaan otteeseen tekemässä pienet ostokset melko pikaisesti taaperon hoputtaessa tahtia.

Ja aikaa saatiin kulumaan myös buffetissa. Mennen tullen, ja olokin on sen mukainen. Alku- ja jälkiruokia tuli taas maisteltua enemmän kuin tarpeeksi.

Tästä voikin taas jatkaa vähän keveämmällä linjalla. Ja näinhän on tietenkin helppo sanoa suu täynnä laivalta tuotuja karkkeja…

Laivan buffet valkoitui ruokapaikaksi myös sen takia, että mikä onkaan parempi paikka mennä pienen lapsen kanssa syömään, kuin buffet jossa voi itse kasata lapselle mieluisen annoksen. Taaperon mieltymyksiä ruuan suhteen kun on välillä vaikea arvailla. 

Veikko on melko hyvä syömään, ja usein maistaakin kaikkea, mutta perinteiset lasten menuiden annokset, eli nakit ranskalaisilla, eivät ole pojan mieleen. 

Tällä kertaa pojalle maistui buffetin lasten pöydästä lihapullat, muuten lautaselta nopeiten hävisivät lämminsavustettu lohi, saaristolaisleipä jonka päällä oli rapumoussea, paprikatäytteiset oliivit, sekä kaviaari (jota ei pojan lautasella alunperin ollut, mutta pakkohan sitäkin oli hakea, niin nopeaan tahtiin sitä äitin lauteselta haarukoitiin)…  

Jälkkäripöydästä hitiksi nousi jäätelön ohella Macarons leivokset. Maistui muuten äitillekin, vaikkeivat ihan Ladureen veroisia olleetkaan ;)

Melko suolaisia ja makeita siis pojan herkut olivat, mutta kotona kun ruokavalio on ihan toista, niin ei liene niin vaarallista.

 Muutaman tunnin aikana Tukholmassa ehdittiin mm pyörähtää Gallerian ostoskeskuksessa, jonne issee halusi Hollister liikkeeseen ostoksille. Veikon kanssa käytiin sillä välin tekemässä pojan Tukholman ostokset BR lelukaupassa. Veikko aloitti keräämään itselleen maatilaa Schleich (mikä kamala sana! Oli pakko googlettaa miten se kirjoitetaan…) sarjasta. Ja kotiinviemisiksi lähti mukaan lehmä, possu, heppa ja lammas, eli kelpo perussetti mistä on hyvä jatkaa.

Käytiin myös kahvittelemassa Djurgårdenin liepeillä taaperon vaarin kanssa, kenen näkeminen olikin koko reissun pääpointti. Vaarin kuvaa oltiinkin kovasti katseltu reissua edeltävinä päivinä ;)

Sattui muuten aivan ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä! Aivan hyvin olisi tarjennut jo balleriinoilla, mutta mentiin nyt varman päälle tennareissa – kun kerran oli varaa valita ;D

Tuli muuten noista meidän samiskengistä mieleen, että jos joku muu on pikkuisia Converseja vailla, niin Stockmannilla* on vielä tämän kuun loppuun kanta-asiakkaille lasten Consseja -20%. Samaista tarjousta käytin itsekin, kun tilaisin Veikolle uudet tennarit, jotka alla olevassa kuvassakin näkyvät.

 Sunnuntaina aamiasbuffetin jälkeen pakattiin tavarat kasaan, ja otettiin suunnaksi viikonlopun päätteeksi vielä lapsimessut. Jos laivalla oli viikonloppuna hälinää, niin se ei ollut kyllä mitään lapsimessuihin verrattuna! :D

Ps. Aina välillä tulee kyselyitä tuosta pillimehupurkin pidikkeestä, kyseessä on Mehujehu, ja siitä löytyy myös oma postaus täältä :)

 *Mainoslinkki

Budapest

Meille osuu loppuvuodelle melkoinen määrä juhlapäiviä. Äitin ja isseen synttärit, isänpäivä, hääpäivä ja toki vielä joulukin.
Sovittiinkin, ettei osteta ollenkaan hääpäivälahjoja, vaan lähdetään sensijaan pienelle matkalle koko perheen voimin. Kohteeksi valikoitui hetken nettisurffailun jälkeen Budapest, jonne onnistuttiin saamaan aikas edulliset lennot Ryanairin kautta.

Koska pikkutyyppi menee kohtuu ajoissa yöunille, on perus hotellihuoneessa illanvietto tämän jälkeen aika rajallista (istua sängynpäädyssä nettiä surffaillen tai muuta melko äänetöntä toimintaa), niinpä katseltiinkin huoneistohotellia jossa olisi erillinen makuuhuone, ja ihan loistava vaihtoehto löydettiinkin!
Siisti ja tilava kaksio odotti meitä varusteluna mm lastensängyllä, syöttötuolilla, potalla, lasten kylpyammeella, lasten astioilla ja kopallisella leluja. Melko hyvinvarustelua, vai mitä?
Meitä vanhempia sensijaan ilahdutti punaviinipullo, joka odotti meitä tervetuliaisjuomana :)

Hotellin kautta sai varata myös heidän oman lentokenttäkuljetuksen, joka toki otetiin, sillä meidän lento oli vasta illalla perillä, eikä oikein houkuttanut lähteä pimeällä kantamusten ja lapsen kanssa etsimään ensin bussia tai junaa, ja sen jälkeen perillä vielä hotellia.

Myös hotellin palvelu ja sijainti olivat niin loistavia, että seuraavan kerran kun Budapestiin matkaamme, niin varmasti varaamme saman hotellin!

Budapestissä oli vielä ihana alkusyksyinen ilma, ja ensimmäiselle päivälle sattui vielä kaunis auringonpaiste, joten lähdettiin kävelylle Tonavan toiselle puolelle Budan nähtävyyksiä katsomaan.

Ennen reissua tilasin pikkutyypille Skiphopin valjasrepun, joka tuli kyllä todella tarpeeseen! Sen verran päätöntä on meno välillä, joten turvallisempaa on vieraassa maassa ja kaupungissa kuljea talutushihnan päässä, ainakin tällä hetkellä.

Budan kukkuloilta kun oltiin lähdössä takaisin köysiradalla alas, sattuikin juuri alkamaan vahdinvaihdos. Pikkutyyppi oli juuri nukahtanut vaunuun, mutta veti niin sikeää unta, ettei edes kovaääninen rumpujen paukutus saanut heräämään…

Viimeisenä päivänä ennen kotiinlähtöä, käytiin vielä syömässä kävelykadun varrella kahvilan terassilla Baileysleivokset. Nams…

Tämä oli meidän ensimmäinen Budapestin reissu, mutta niin kivalta kaupunki vaikutti pikavisiitin perusteella, että uudelleen tulee varmasti joskus mentyä. Varmasti vielä ihanampaa olisi vähän aikaisemmin syksyllä, tai keväällä, jos olisi sopivan lämpimät kelit viettää enemmänkin aikaa Tonavan varrella, tai vaikka jokiristeilyllä maisemia ihaillen.

Tällä kahden ja puolen päivän reissulla ehdittiin kuitenkin nähdä paljon, kävellä jalat rakoille (kukaan ei varmaan koskaan ole kertonut, ettei uusia kenkiä kannata laittaa ensimmäistä kertaa jalkaan jos meinaa kävellä kilometrikaupalla…) syödä ehkä mauttomimmat ravintola-annokset ikinä (valitettavasti sen perusteella ei paikallinen ruoka enää houkuttanut uuteen kokeiluun…) tämän jälkeen turvautua perusvarmaan burgerilinjaan, tehdä vähän ostoksiakin, ja syödä monta ihanaa leivosta.

Junassa on hauska matkustaa…

Kun sähköpostiin tuli tarjous viiden euron junamatkoista, niin pakkohan se oli klikata liput ostoskoriin ja lähteä päiväretkelle Pohjanmaalle mummia katsomaan. Reilun kuudenkympin hinta kun ei paljoakaan houkuta junamatkoille, mutta kympin edestakaista matkaa voi pitää jo kohtuuhintaisena!

Heti alkumatkasta kaivettiin eväsrusinat laukusta, ja maisematkin vielä kiinnostivat kovasti…

Konduktööri antoi oman junalipun, mitä kelpasi tutkia

Jep. Näin leppoisissa tunnelmissa lähti meidän reissu käyntiin. Ja näin leppoistasi jaksoi pikkumies olla… Noh, ekat kymmenen minuttia ;) Perillä ehdittiin pienessä ajassa tavata monta sukulaista, ja kotimatkalle lähdettiin jo illan pimetessä. Paluumatkalle oli tiedossa ekaa kertaa leikkivaunussa matkustaminen. Visio rauhassa leikkivästä taaperosta, ja penkillä rennosti ottavasta äidistä (Hyvä etten jo lehteä ottanut mukaan tätä hetkeä varten…) olikin todellisuudessa vähän muuta… ;)

”Jee! Rappuset!!” (alashan toki osaa tulla vain päälteen..)

”Hei! Tätäkin pitkin voi _kiivetä_!”

”Siis vautsivau, onko jokaiseen penkkiriviin laitettu roskapusseja! 

Iiik! Äiti sanoi, ettei nää oo leikkimistä varten, nyt kyllä juoksen karkuun!”

Että semmoinen rentouttava leikkivaunumatka :D Vaunussa ei ollut meidän lisäksi muita, joten tilaa oli yllinkyllin leikkiä hippaa…

Pikkumies oli kyllä aikas väsynyt päivän reissusta, joten meno oli paluumatkalla vähintäänkin väsyneen ylienergistä.