Samalla kun maalattiin olohuoneen pari seinää (just näistä seinistä ei ole kuvia, koska niissä ei ole oikein mitään nähtävää, toisella seinällä on vitriini ja toisella meidän vanha ja liian pieni sohva, hah!) uusittiin myös olohuoneeseen matto. Haluttiin mahdollisimman suuri matto, joka olisi myös ihanan pehmoinen lattialla köllöttelyyn. Meillä lapset katselevat usein lastenohjelmia sellaisilla pellavalattiapatjoilla pötkötellen ja tuntuu mukavalle, että sen patjan alla on pumpulinpehmeä matto.
Kaunis Fontana-matto on kooltaan 250 cm x 350 cm, eli se on juuri niin ihanan iso kuin toivottiinkin (tää on nyt -20% alessa!!)! Matto peittää suuren osan olohuoneen lattiasta ja vaalea matto tuo huoneeseen myös mukavasti valoisuutta. Valkoinen ei ehkä ole järkevin valinta lapsiperheeseen, mutta meillä kyllä edellinenkin vaalea matto pysyi aika hyvin puhtaana, sillä olkkarissa ei koskaan syödä muuta kuin leffaherkkuja, eli joskus viikonloppuisin karkkeja, popcorneja tai sipsejä. Lasten leffamehut ja -limut pidetään aina vieressä olevan keittiön puolella, josta niitä voi käydä hörppimässä.
Näin suureksi matoksi tämä oli mun mielestä melko edullinen, varsinkin, kun matto on just nyt -20% alessa. Meillä on värinä valkoinen, mutta samaa mattoa on myös beigeä ja cremeä ja kaikkia näitä on myös kahdessa pienemmässäkin koossa, jos tällaiselle jättikokoiselle matolle ei ole tarvetta. Nämä matot löytyvät täältä.
Matto on aivan ihanan pehmoinen, aivan kuin kävelisi pumpulipilven päällä. Matto on myös mukavan kevyt, eli alapuolelta matto ei ole sellainen kova ja jäykkä. Tätä alkuun vähän mietin, että pysyykö tällainen kevyt matto miten hyvin paikoillaan, mutta meillä suuren maton päälle tulee sohvapöytä ja yksi maton reunoista on sohvan alla, joten matto pysyy ainakin näin tosi hyvin liikkumatta juuri siinä kohtaa, mihin se on laitettukin. Jos maton päällä ei olisi mitään huonekaluja, voisi liukuestematto olla maton alla tarpeellinen, mutta toisaalta matto on niin hirmuisen suuri, että harvalla varmastikaan on niin tilavaa huonetta, jossa maton päälle ei yhtään huonekalua tai sohvan jalkaa tulisi.
Kevyessä matossa on sekin hyvä puoli, että uskon tämän mahtuvan itsepalvelupesulan suureen matonpesukoneeseen! Sellaisissa ollaan pesty meidän muita mattoja ja näissä itsepalvelupesuloissa mattojen pesu on mukavan edullista ja lopputulos on ollut aina tosi hyvä.
Olkkaria päivitetään irroittamalla kahdelta seinältä tapetti ja maalaamalla nuo seinät. Ja kuten aina tällaisissa pienissä remppasuunnitelmissa, tälläkin kertaa kävi niin, että samalla tekisi mieli vähän päivittää olohuonetta muutenkin!
Tällä kertaa EN maalaa seiniä millään trendisävyllä, sillä joskus olen haksahtanut syksyn trendisävyihin ja kyllästynyt niihin muutamassa viikossa. Sellaiset neutraalit harmaat sävyt ja keväiset pastellit on niitä värejä, joista pidän ympäri vuoden ja vuodesta toiseen. Niinpä olohuoneen seinät maalataan samalla kauniilla neutraalilla vaaleanharmaan sävyllä, jota siellä jo kahdella seinällä on. Toki tämän syksyn suuri hitti, maanläheinen beige olisi varmasti myös sellainen sävy, johon ei heti kyllästyisi (ja kieltämättä tämä vähän houkuttelisikin, hups!), MUTTA kun tuota harmaata jo monella seinällä on, niin helpoimmalla päästään kun maalataan nämäkin seinät nyt tuolla samalla sävyllä.
Tapetin poistaminen on ihan älyttömän tylsää puuhaa ja meillä on tämä homma ollut keskeneräisenä jo parin viikon ajan. Ehkä huomenna ollaan niin reippaita, että viimeistellään tuo tylsyyshomma ja päästään vihdoin maalaamaan!
Samalla haaveissa olisi ostaa olohuoneeseen uusi sohva ja sellaiselle olisi kyllä aivan oikeasti tarvettakin, sillä nykyinen sohva on aivan liian pieni meille. Meillä on tällä hetkellä sohvan ja nojatuolin lisäksi olohuoneessa ihania isoja pellavaisia lattiatyynyjä, joissa lapset tykkäävät loikoilla kun katselevat telkkaria, mutta olisi kyllä ihanaa, jos sohvallekin mahtuisi isompi porukka löhöilemään. Niinpä ollaan katseltu sellaisia yli kolme metriä leveitä sohvia ja luulen, että budjettisyistä päädytään hankkimaan sohva Ikeasta, vaikka olisikin kyllä mukavaa panostaa johonkin kotimaiseen sohvaihanuuteen. Ikean sohvissa on toki hinnan lisäksi sekin hyvä puoli, että niiden päälliset ovat yleensä helposti irroitettavissa ja pestävissä, mikä on lapsiperheessä hurjan hyvä juttu.
Mattokin kaipaa päivitystä ja tilasinkin jo muhkean ryijymaton olohuoneeseen (enkä malttaisi odottaa, että se saapuu!). Rottinkinen sohvapöytä olisi ihana, mutta luulen, ettei olla kuitenkaan sohvapöytää vaihtamassa, sillä nykyinenkin on ihan ihana. Yksiväriselle isolle seinälle tulee sohva eteen, mutta jotain muutakin siihen olisi kiva saada. Ehkä seinään kiinnitettävä lukulamppu, se voisi olla hauska senkin takia, ettei ole ainakaan lattialla tiellä. Jokin ihana ryijy tai iso taulu olisi myös ihana. Tuohon kollaasiin poimin lastenhuoneeseen tarkoitetun seinävaatteen, koska se on niin söpö, mutta luulen, että olohuoneen seinälle tulee kuitenkin ihan jotain muuta. Niin, kunhan nyt saadaan se seinä ensin edes maalattua, hah!
Sellaisia suunnitelmia meidän syksyiseen olohuoneeseen. Sohvaa kyllä täytyy tuumailla ihan rauhassa, joten voi olla, että vanhalla (liian pienellä) sohvalla mennään kuitenkin vielä jonkin aikaa ja rynnätään sohvaostoksille vasta kun ollaan ihan varmoja millainen sohva olohuoneeseen halutaan. Silti en malta olla jo fiilistelemättä sitä, miten ihana löhöpesä sellainen yli 3 metriä leveä divaaniosalla varustettu sohva tulee olemaan!
Luulen, että aika moni koulun aloittanut lapsonen on saanut tänä syksynä ensimmäisen oman kännykän ja oman kotiavaimen. Pienten koululaisten koulupäivät loppuvat usein aivan hurjan aikaisin, jolloin monet vanhemmat ovat varmasti vielä töissä.
Olen siitä onnekas, että kotona työskentelevänä olen voinut olla lähes aina meidän koululaista kotona odottamassa, kun lapsi on pyöräillyt koulusta kotiin. Lapsi sai ekaluokalla kännykän (tämä toi turvaa mm. koulumatkoille, mutta nyt isompana on toki tärkeä väline pitää yhteyttä kavereihin), mutta omaa kotiavainta ei ole tarvinnut antaa lapselle vieläkään. Mun mielestä on ollut mukavaa, että ollaan voitu laittaa koulupäivien jälkeen yhdessä välipalaa ja jutella päivän kuulumisista.
Toki mullakin on välillä sellaisia työhön liittyviä menoja, jotka osuvat juuri siihen aikaan, kun lapsi on palaamassa koulusta kotiin. Tällöin ollaan laitettu vara-avain lapsen reppuun (ja jännitetty, että pysyyhän se tallessa), mutta joskus käy niinkin, että jokin meno saattaa tulla aivan yllättäen, ja silloin ei lapsella olekaan avainta mukanaan.
Tällaisiakaan tilanteita ei tarvitse murehtia enää ollenkaan, sillä meidän kotiin asennettiin kotimainen Pindora älylukko! Käytännössä me ei tarvita avaimia enää ollenkaan, sillä lukko aukaistaan kännykkään syötettävällä PIN-koodilla. Nerokasta!
Miten älylukko asennetaan?
Ihan aluksi luodaan tili Pindoran hallintapaneeliin, eli määritellään oma käyttäjätunnus ja salasana. Tämän jälkeen otetaan älylukko pakkauksesta ja käynnistetään se On-nappulasta. Sen jälkeen yhdistetään laite pakkauksen ohjeiden mukaan oman kodin wifi-verkkoon. Nyt laite on periaatteessa käyttövalmis, enää täytyy asentaa se oveen!
Älylukon asentaminen oveen on myös tosi helppoa, sillä mitään ruuveja tai työkaluja ei lukon asentamiseen tarvita. Pakkauksessa tulee mukana kaikki älylukon asentamiseen tarvittavat jutut, eli vahvoja tarroja, joilla lukko tulee oveen kiinni, sabluuna, jonka avulla oveen tulevat tarrat asennetaan oikeille kohdille ja ovenkarmiin tuleva magneettitunniste. Käytännössä siis sabluuna asetetaan pakkauksen ohjeen mukaan oveen, tämän jälkeen oveen kiinnitetään tarrat, sabluuna otetaan pois, kiinnitetään magneettitunniste ja älylukko naksautetaan paikoilleen.
Kun älylukko on kiinnitetty oveen, kirjaudutaan omilla tunnuksilla Pindoran hallintapaneeliin, jossa asennus viimeistellään. Siellä mm. kysytään millainen lukko ovessa on, jonka mukaan älylukko osaa aukaista oven. Hallintapaneelissa pääsee myös luomaan omia PIN-koodeja, joilla oven saa auki.
Ihanan helppoa ja nopeaa!
Miten älylukko toimii?
Älylukko ”nukkuu” suurimman osan ajasta. Kun oven haluaa auki, mennään nettiselaimessa omaan PIN-koodinäkymään, jonne syötetään oma PIN-koodi. Tämän jälkeen oveen koputetaan kolmesti, tämä herättää älylukon ja lukko aukeaa.
Aika helppoa!
Älylukon nukkuminen tekee siitä vaikean hakkeroida, sillä lukko ei jaa signaalia jatkuvasti ympärilleen, vaan ainoastaan silloin, kun se on koputtamalla herätetty. Oven ulkopuoleltahan ei huomaa, että kodissa on älylukko, vaan ulkopuolelta lukko on aivan tavallisen näköinen.
PIN-koodeja voi luoda jokaiselle perheenjäsenelle omansa, ja oven voi avata myös etänä! Etänä oven avaaminen on kyllä monessa tilanteessa myös kätevää ja halutessaan voi luoda myös kertakäyttöisiä PIN-koodeja!
Hallintapaneelista näkee aina reaaliaikaisesti milloin ovea on avattu. Tämä on mun mielestä tosi kätevää, sillä näin voi esimerkiksi helposti tarkistaa onko koululainen tullut koulusta sovitusti kotiin. Tämän juuri eilen tarkistin (oli tullut kotiin!), mutta harmillisesti laitteen hallintapaneelista ei voi tarkistaa onko lapsi tehnyt myös läksyt ja syönyt välipalan (ei ollut, mutta oli kyllä pelannut kännykällään ja katsonut televisiota), heh.
Laite siis rekisteröi aina oven avaamisen, mutta tunnistaa myös murtautumisyritykset. Meidän kodissa on erillinen hälytysjärjestelmä, mutta jos sellaista ei ole, on tuo murtautumisyritysten tunnistaminen mun mielestä hyödyllinen ja turvallisuudentunnetta tuova ominaisuus.
Aika huippua on myös se, että Pindora älylukko on kotimainen! Älylukko on saanut avainlippu- ja Design from Finland merkin.
Miten älylukko helpotti meidän arkea?
Meidän perheessä älylukko on ratkaissut aika monta ongelmaa. Tärkein on juuri se tilanne, että jonkin yllättävän menon takia kotona ei olekaan ketään silloin, kun koululainen palaa kotiin. Lapsella on aina kännykkä mukana, mutta ei koskaan kotiavainta, koska sellaiselle olisi niin harvoin tarvetta. No, nyt avaimelle ei ole tarvetta enää ollenkaan, koska oven voi avata omalla kännykällä. Vaikka lapsi sattuisi unohtamaan oman PIN-koodinsa, voi oven avata lapselle etänä, joten ei ole pelkoa, että lapsi jäisi oven ulkopuolelle.
Toinen ongelma on ollut vara-avain! Nyt voin tunnustaa, että meillä on ollut aikaisemmin vara-avain piilotettuna ulos. Huh. Toki meidän kotona on myös hälytysjärjestelmä, joten pelkällä avaimen löytämisellä ei meidän kodissa kovin pitkään voisi hääräillä. Silti vara-avaimen ulkona pitäminen on tuntunut aika hölmölle, mutta meillä ei asu sukulaisia lähellä, eikä olla haluttu vaivata esimerkiksi naapureita tällä asialla. Nyt tämä vara-avainongelma poistui myös, sillä vara-avaimelle ei enää ole onneksi tarvetta.
Kun meidän pojat oli vauvoja, kävi meillä säännöllisesti siivoaja (parhaita arkea helpottavia päätöksiä koskaan!). Silloin siivousfirmalla oli avain meidän kotiin. Enää meillä ei ole käynyt siivoaja vuosiin, mutta aina silloin tällöin esimerkiksi ennen isompia juhlia ollaan ostettu satunnaista siivouspalvelua. Koska siivous on tosi satunnaista, ei ole järkevää antaa siivousfirman säilytettäväksi meidän kodin avainta, eikä sellaiselle olisi enää tarvettakaan, koska tarvittaessa voisi luoda kertakäyttöisen PIN-koodin, jolla ovesta pääsisi sisään.
Toisinaan muulloinkin meillä on ollut tilanteita, jolloin ovi olisi pitänyt saada auki silloin, kun me ei olla itse oltu kotona.
Älylukko on tuonut myös turvallisuudentunnetta, kun enää ei tarvitse miettiä, että onko avaimet varmasti mukana (siis mulla!) tai pysyykö lapsella avain tallessa.
Ollaan oltu kyllä hurjan tyytyväisiä päätökseen ottaa älylukko käyttöön!
Alekoodi!
Jos kiinnostuit älylukosta, niin ilokseni voin kertoa, että sain jaettavaksi mukavan alekoodin! Koodilla karkkipurkki10 saa -10% alennuksen älylukosta tämän kuun loppuun asti. Älylukon voit tilata täältä.
Olisi myös mukava kuulla millaisia arjen ongelmia älylukko ratkaisisi teidän kodissa, tai onko teillä jo älylukko käytössä?
