Keskiviikkona tehtiin talokauppoja, kotimatkalla poikettiin talokauppakahveille, ja sitten olikin jo kiirus. Isseellä töihin, mulla pakkaamaan muuttokuormaa ;)
Kiirusta tässä on pitänyt sen jälkeenkin.
Ei varmaan ole kummoinenkaan temppu pakata muutamassa päivässä omakotitaloa yksin muuttolaatikoihin (isseen toimenkuvaan on kuulunut paitsi uuden talon tapetointi ja maalaushommat, myöskin muuttolaatikoiden siirtely kahden talon välillä), mutta aikamoinen hattutemppu se on, jos sen tekee apumiehenään varsin vilkas parivuotias ;)
Kameralle ei ole muuttokaaosta juurikaan tullut ikuistettua, mutta muutamia kuvia viime päiviltä oli kännykälle tallentunut.
Pieni muuttoapulainen on toki saanut omia pieniä tärkeitä muuttotehtäviä, kuten muovipussin hakemista, hirrmuisen painavan tyhjän pahvilaatikon kantamista tai roskien viemistä roskakoriin.
Välillä on pientä apulaista kuitenkin tullut harhautettua myös kännykkäpelien tai lastenohjelmien pariin, toiveena saada edes yksi laatikko pakattua ilman, että sieltä kiikutetaan tavaraa samaa tahtia pois ;)
Tänään me ollaan vanhassa kodissa viimeistä iltaa!
Huomenna olisi tarkoitus kantaa viimeisetkin tavarat uuteen kotiin. Ainoastaan sohvat jäävät tänne odottamaan, kunne ne haetaan ensi viikolla verhoiltaviksi. Ja vaikka jotain pientä kannettavaa tänne vielä jäisikin, loppusiivouksesta puhumattakaan, niin yöt nukutaan huomisesta lähtien uudessa kodissa :)
Vaikka ensimmäisen näytön jälkeen, jolloin saatiin myös eka ja kauppaan johtanut tarjous, täytyikin tirauttaa haikeudesta muutama kyynel, ei tänään ole ollenkaan haikeat fiilikset!
Niin ihana talo kuin tämä on ollutkin, tuntuu hyvältä ratkaisulta muutta uuteen, tilavampaan, yhden tason taloon. Ainoastaan meidän ihanan isoa ja rauhallista pihaa tulen varmasti kaipaamaan.