Elokuussa alkaneen uuden arjen, ja etenkin koulujen alkamisen myötä tuntuu kuin olisin saanut päiviini aivan hurjan paljon tunteja lisää! En nytkään aivan yksin kotona ole, mutta silti aamupäivät ovat paljon aikaisempaa rauhallisempia ja omille puuhille tuntuu olevan enemmän aikaa.

Ja arvatkaapas mihin tätä mystisesti ilmestynyttä aikaa olen viime päivinä käyttänyt? Karsimalla tavaroita!

Havahduin jossain vaiheessa kesällä, kun meidän kodissa asui sillä hetkellä seitsemän ihmistä, että seitsemän ihmisen tavarat tarvitsevat aika paljon säilytystilaa. En kuitenkaan halunnut YHTÄÄN enempää säilytystilaa, vaan päätin käydä kaappeja läpi ja katsoa onko niihin jemmattu jotain sellaista, jota me ei enää tarvittaisi. Luulin, että löytäisin muutamia turhia juttuja, mutta luulin aivan väärin! Olen karsinut varmasti yli 100 asiaa, ja olen vasta päässyt alkuun. Huh!

Meille on kertynyt aivan hurja määrä tavaraa päivystysperhetyön myötä. Pihavarastossa ja sisällä olevassa vaatehuoneessa on ollut muun muassa kokoontaitettava hoitopöytä, pari taaperolle sopivaa leikkitelttaa, matkarattaat, sänky, PALLOMERI, vauvan hoitoalusta x 2, leikkikehä, kantoreppu, MONTA laatikollista eri kokoisia vaatteita, leluja eri ikäisille lapsille, vaippoja JOKA koossa ja vaikka mitä!

Sellaiset lapsille ostetut henkilökohtaiset tavarat, kuten vaatteet ja lelut ollaan aina laitettu lasten mukaan, kun ovat meiltä jatkaneet matkaa, mutta silti niitä vaatteita, tarvikkeita ja lelujakin on kertynyt useita laatikollisia. Olisi aivan hölmöä luopua tavaroista, joita ehkä myöhemmin joutuu ostamaan uudelleen. Mutta on myös täysin JÄRJETÖNTÄ jemmata varastollista tavaraa, joista ei ole täysin varma, että niille tulee koskaan (tai ainakaan moneen kuukauteen tai vuoteen) tarvetta.

Niinpä kävin näitä tavaroita nyt aika armottomasti läpi ja laitoin suurimman osan tavaroista kiertoon. Saatiin aivan hurjan paljon lisää säilytystilaa pelkästään pihavarastoon ja sisällä olevaan vaatehuoneeseen, enkä ole muita kaappeja tai laatikoita käynyt vielä edes läpi.

Ehkä joudun joskus ostamaan vauvan hoitoalustan tai kantorepun uudestaan, mutta voihan olla, ettei tällaisille tulekaan enää koskaan käyttöä. Ainakin meillä on nyt paljon tyhjää tilaa ja saadaan kaikki ne tavarat, joita tällä hetkellä tarvitaan, mahtumaan kaappeihin hyvin.

Ei musta varmasti minimalistia tule tämänkään raivaushomman myötä, mutta ainakin jatkossa olen todella tarkka siitä mitä tänne kotiin ostan. Enkä todellakaan aio jatkossa hillota kaappeihin tai varastoon mitään sellaisia tavaroita, joita EHKÄ joskus tarvitaan. (Tai vaikka rikkinäistä dvd-soitinta. Sellainenkin varastosta löytyi). Päivystysperhetyöhön liittyen säilytin mm. vauvan turvakaukalon (tällaista ei voi ostaa myöhemmin, vaan se on oltava autossa silloin, jos vauvaa joskus lähdettäisiin hakemaan), säilytin myös vaatteita joka koossa, mutta vain muutamia vaatekertoja. Muutama vaippa joka koossa, tuttipullot ja pieni laatikollinen leluja eivät vie paljon tilaa, mutta kokonaisen hyllylevyllisen vallannut pahvilaatikko, jonka sisällä oli pallomeri, sai nyt lähteä sellaiseen kotiin, jossa sille on heti käyttöä. Muutamia tärkeimpiä juttuja säilytettiin, mutta todella paljon karsittiin pois.

Siitä olen kuitenkin iloinen, ettei näissä nyt karsituissa tavaroissa ollut oikeastaan mitään turhuuksia. Siis sellaista krääsää, jonka olisi voinut alunperin jättää ostamatta kokonaan (no ehkä se pallomeri ei ole ollut välttämättömyys)! Suurin osa oli sellaisia tavaroita, että niitä on aikanaan aivan oikeasti tarvittu. Lastenhoitotarvikkeita, vaatteita ja leluja.

Karsiminenhan on itsessään aika helppoa. Sen kuin vain nakkelee kaapista turhat tavarat ulos ja latoo takaisin vain ne, jotka aikoo säästää. Vaikeaa (ja todella työlästä) sen sijaan on kaiken sen turhaksi jääneen tavaran jatkokäsittely! Ensin karsimisesta seuraa aivan tajuton kaaos (ainakin jos tätä tekee mun tyyliin) ja pieni epätoivo siitä, että MIHIN ihmeeseen sen kaiken karsitun tavaran saa tuupattua. Ehjiä ja toimivia tavaroita ei voi heittää poiskaan, joten seuraavaksi täytyy kierrättää tavarat eteenpäin. HIRVEÄ homma! Sormet ja kännykkä sauhuten olen kuvannut ja nakutellut tavaroita ja vaatteita nettikirppikselle ja samaa tahtia pakkaillut myytyjä tuotteita pusseihin ja kiikuttanut autokatokseen noudettavaksi.

Sellaista hommaa siis täällä meillä näin uuden arjen ekoina päivinä. Ehkäpä kohta ehdin puuhailla vähän muutakin, hah! Nyt ihastelen hetken vaatehuoneeseen ja varastoon ilmestynyttä tyhjää tilaa ja siirryn kohta seuraavien kaappien kimppuun.

Kivaa viikkoa!