Täällä meillä päin (niinkuin varmaan monessa muussakin paikassa) tavataan käydä virpomassa palmusunnuntaina, eli viikkoa ennen pääsiäistä. Mun on ollut jotenkin vaikea oppia tuota päivää, kun Etelä-Pohjanmaalla, mistä olen kotoisin, käytiin aina vasta pääsiäisenä trullittamassa. Niin, meillä tosiaan virpomista kutsuttiin trullittamiseksi, ja pieniä virpojia trulleiksi, eli pääsiäisnoidiksi.

Vissiin kai edelleenkin on useimmilla tapana pukeutua noidiksi tai vaikka pääsiäispupuiksi, mutta meiltä lähti viime vuonna elämänsä ekalle virpomiskierrokselle pieni pääsiäis-Batman, ei kai se ole niin tarkkaa, hah!

Tänään meillä onkin vielä edessä oksien koristelu ja huomenna sitten pääsee pikkuvelikin ekaa kertaa kiertämään muutaman naapurin ovelle pääsiäispuuhissa. Arvatkaapas muuten odotetaanko meillä jo malttamattomana huomista, saa nähdä mahtaako tämä kaksikko malttaa edes nukkua jännitykseltään.

Myös omat karkkivarastot on täytetty, joten toivottavasti saadaan muutama pieni virpoja myös meidän ovelle!

Mukavaa lauantaita!

Veikko ehdotti viikonloppuna, että pakattaisiin vähän eväitä mukaan ja lähdettäisiin pienelle retkelle hakemaan pajunkissoja. No, eipä ollenkaan pöllömpi ajatus ajattelin, ja niinpä me oltiin kohta pyöräilemässä reput selässä pikkuiselle retkelle.

Koska vähän arvelin, että takaisinpäin saan sitten kantaa pienimmän retkeilijän potkupyörä ja paluumatka taitetaan jalkaisin, pysähdyttiin jo ekan pellon kohdalle, josta bongattiin pajunkissoja. Saksittiin muutamat pajunkissat mukaan ja asetuttiin pellolle evästauolle.

Kotona tökättiin pajunkissanoksat tulppaanien joukkoon maljakkoon, ja tulipas aika pääsiäisfiilis! Nyt Veikko jo kovasti odottaa, että tehdään uusi pajunkissojenhakureissu, että päästäisiin virpomisoksia askartelemaan.

Viljami katseli seuraavana päivänä maljakossa töröttäviä pajunkissoja, ja tuumasi, ”Lähdetään taas retkelle, hakemaan kissanpentuja!”

Joten ei kai tässä muu auta, kuin pakata taas pikkuiset eväät ja lähteä uudelle kissaretkelle, hih!

Mukavaa päivää!