Just nyt sataa LUNTA, mutta oon silti aika kevätfiiliksissä. Näistä merkeistä ei voi erehtyä, kevät on nyt täällä!
1. Haluan pastellivärejä! Haluan maalata meidän huonekalut pastellisävyillä (yksi vaatekaappi jo odottelee lämpöisempiä maalauskelejä) ja haluan kuorruttaa itseni pastellisävyisillä vaatteilla. Onkin melko loogista, että ensimmäinen mekko jonka olen tulevalle kesälle ostanut on… MUSTA!
2. HARKITSEN ottavani joulutähdet ikkunoista pois. Ne on vaaleanpunaiset ja siksi ihanat, mutta ehkä nyt on aika pakata ne kaappiin odottamaan ensi joulua (siis syksyä!).
3. Haluan pukeutua muuhunkin kuin nilkkamittaiseen untuvatakkiin. Mutta miksi ulkona on noin jäätävän kylmä? Olisi ihana jo pukea oikea kevättakki, mutta toistaiseksi olen vasta pystynyt vaihtamaan paksun toppatakin vähän ohuempaan toppatakkiin.
4. Haluan tehdä kesälomasuunnitelmia! Kahden matkattoman kesän jälkeen en muistanutkaan miten IHANAA matkasuunnitelmien tekeminen on! On ollut ihanaa tehdä varauksia, suunnitelmia, googletella kivoja käyntikohteita ja miettiä jo jopa sitä mitä pakataan mukaan, hah!
5. Olo on levoton ja malttamaton. Haluan tehdä kaikenlaista ja mennä joka paikkaan! Onneksi aivan pian on tiedossa pieni pääsiäisreissu lasten mummin (ja varmaan myös muiden sukulaisten) luo. Kaikenlainen vaihtelu arkeen tuntuu nyt superihanalle!
6. Pyöräilykausi korkattu. Huuh miten jäätävän KYLMÄ viikonloppuna oli pyöräillä, mutta silti ihanaa. Ihanaa, vaikka reidet tuntuivat pitkän pyöräilytauon jälkeen ylikypsäksi keitetyiltä spageteilta ja takapuoli puutui kovalla satulalla.
7. Täyttyvä kalenteri. Sanoinko jo, että olo on levoton? Olen täyttänyt kalenteria kaikenlaisilla piristävillä menoilla. Ihan siis koko perheen tunnin kestävistä uima-allasvuoroista esikoisen kanssa tehtävään kahdenkeskiseen teatterireissuun toiseen kaupunkiin. Just nyt tuntuu ihanalle, että viikonlopuille on suunniteltu jotain spessua, jota odottaa.
8. Pihasuunnitelmat. Olisi ihana toteuttaa haave isommasta uima-altaasta, mutta järkevämpää (kai) on tänä kesänä tehdä jotain freesausta meidän melko tylsälle etupihalle. Haluaisin myös kasvihuoneen, mutta en kuitenkaan oikeasti, sillä tiedän jo valmiiksi, etten jaksa kuitenkaan hoitaa niitä kasveja niin usein kuin kuuluisi. Mutta odotan jo kovasti, että saadaan ottaa terassikalusteet esille ja paistaa pizzaa ulkona!
Mukavaa uutta (keväistä) viikkoa!
VIIKONLOPUN PARHAAT
Viikonlopun paras…
…LEFFABRUNSSI
Me käytiin lauantaina Tuulensuun Palatsissa leffabrunssilla (*leffabrunssi saatu) ja olipa aivan ihana tapa viettää lauantaipäivää! Tuulensuun Palatsi on tilana aivan mykistävän upea, joten todella juhlavat ja upeat puitteet tällaiselle (kuitenkin rennolle) tapahtumalle. En ollutkaan tuossa paikassa käynyt vuosiin, sillä viimeksi ollaan käyty siellä Musiikkiteatteri Palatsin aikoihin. Aika ihanaa, että tuossa tilassa on taas mukavaa tapahtumaa.
Tällä kertaa leffana nähtiin yksi mun kaikkien aikojen lemppareista, Tim Burtonin Liisa ihmemaassa. Buffetina tarjoiltu brunssi oli ihanan monipuolinen ja raikas, tarjolla oli mm. erilaisia salaatteja, suolaisia piirakoita, croissantteja, amerikkalaisia pannukakkuja (näistä etenkin lapset pitivät kovasti), jugurttia marjoilla ja granolalla ja vaikka mitä. Jälkkäripöydästä löytyi erilaisia makeita piirakoita ja kakkuja, rocky roadia, sekä ihana juustolajitelma hillolla. Nam.
Näitä leffabrunsseja on tulossa vielä kevään aikana lisääkin, ja lisätietoa näistä löytyy täältä. Suosittelen, meillä oli tosi mukavaa (esikoinen kysyi ehkä 15 kertaa leffan aikana, että voidaanhan tulla tänne uudestaankin, heh)!
…KEVÄÄN MERKKI
Takuuvarma kevään merkki on polkupyörien testailu! Otettiin viikonloppuna pyörät hetkeksi varastosta ja kokeiltiin miten kenellekin pyörät sopii. 4/6 pyöristä oli juuri hyvät sellaisenaan ja kahdelle laitettiin sopivammat pyörät tilaukseen. Nyt vaan odotellaan niitä pyöräilykelejä ja kevään ja kesän pyöräretkiä. Parasta. Niin ja ihmetellään mikä tuo kumma lumisade nyt on?!
…SARJASUOSIKKI
Olenkin odotellut milloin tulisi taas jokin kiva sarja, jota voisin katsoa ja nyt Netflixiin oli tullut Bridgertonin uusin tuotantokausi! Tää ei ole yhtään sellaista mitä yleensä katson ja silti olen tähän sarjaan ihan koukussa.
…NEULOMISINNOSTUS
Innostuin oikeastaan jo aikaisemmin viime viikolla jälleen neulomaan, kun sain (mielestäni) taas hyvän idean! Hain muutaman kerän söpön värisiä lankoja ja laitoin puikot heilumaan. Vaikka en vieläkään osaa neuloa kuin tosi yksinkertaisia ja helppoja juttuja, oon silti edelleen ihmeissäni siitä, että osaan ylipäätään neuloa yhtään mitään! Siis että saan jostain villalangasta aikaan ihan oikeita vaatekappaleita, uskomatonta!
…VAATELÖYTÖ
Voisin skipata tämän kevättalven ja kevään ja siirtyä suoraan lämpöiseen kesään ja mekkokeleihin. Löysin nimittäin jo yhden aika ihanan mekon kesäksi. Olen etsinyt pitkään sellaista täydellistä maximekkoa, ja luulen, että tämä mekko on juuri sellainen. En malttaisi odottaa, että mekko tulee ja vilautan sitä kyllä täälläkin, jos se on niin ihana kuin arvelen. (No on se!)
…KETUTUS
Siis oikeasti. Miksi ihmeessä vielä näin vuonna 2022 täytyy venkslailla kelloja edestakaisin? Pysyttelisin enemmän kuin mielelläni jatkuvasti samassa ajassa, enkä siirtelisi kelloja mihinkään suuntaan. Matkustushommat on sitten eri asia, mutta näin samassa maassa pysytellessä en ymmärrä yhtään tätä aikojen vaihtelua. Maanantaiaamu alkoi melko tahmeasti, kun sisäinen kello näytti 5.45 herätyskellon soidessa. Krooh pyyh…
Mekko Pieces (vastaavia täällä) // Kengät Vagabond (vastaavat täällä)
Mukavaa viikkoa!
ENSIKERTALAISET OOPPERASSA
Olin varannut lapsille hiihtolomaylläriksi hotellihuoneen yhdeksi yöksi Tampereen keskustasta. Esikoinen aina välillä toivoo, että yövyttäisiin jossain hotellissa Tampereella ja koska miehellä ei ole samaan aikaan lasten kanssa lomaa, tuntui hotelliyö Tampereella lähes nerokkaalta idealta. Saataisiin vähän vaihtelua meidän tavalliseen arkeen ja myös mies voisi osallistua meidän minilomalle töidensä lomassa.
Meillä ei alunperin ollut mitään sen kummempia suunnitelmia tuolle hotellireissulle. Käytäisiin jossain syömässä, haahuiltaisiin ehkä kaupungilla ja saatettaisiin illalla pulahtaa hotellin uima-altaalle.
Sain kuitenkin sattumalta juuri tuolle samalle illalle kutsun Tampere-talossa esitettävään Taikahuilu-oopperan ennakkonäytökseen. Miten mukavaa, tästähän tulikin sitten oopperamatka! En ollut KOSKAAN aikaisemmin käynyt oopperassa! Seurakseni sain toisen ensikertalaisen, 10-vuotiaan esikoiseni.
Koska mulla ei oikein ollut juuri minkäänlaista käsitystä oopperasta, googlailin vähän etukäteen mitä meillä mahdollisesti olisi edessä. Opin muun muassa, että oopperat tekstitetään, eli oopperan sanat kulkevat koko esityksen ajan näyttämön ylälaidassa. Opin myös, että juuri Taikahuilu on sopiva teos myös meille ensikertalaisille. Taikahuilu ei ollut mulle millään tavalla tuttu etukäteen, joten tutustuin myös hieman oopperan juoneen. Ehkäpä siitä olisi hyötyä oopperaa seuratessa. Kaikesta tästä etukäteen googlettelusta huolimatta en oikein siltikään tiennyt mitä illalta odottaa. Ensimmäinen kerta oopperassa vähän jännittikin, mutta samaan aikaan odotin innolla mitä tuleman pitää.
Niinpä sitten illalla hotellihuoneessa muiden kaivellessa uikkareitaan matkatavaroiden seasta valmistauduttiin me esikoisen kanssa lähtemään oopperaan.
Pikkuveli oli hieman huolissaan, ettei isoveljelle käy samoin kuin Aku Ankalle, joka aina nukahtaa oopperaan, heh. Toki itsekin mietin onko 10-vuotias poika varsinaista kohderyhmää, mutta toisaalta juuri tämä lapsi on aina innoissaan lähdössä kaikenlaisiin kulttuuririentoihin, oli sitten kyseessä puistokonsertti, teatteriesitys tai museovierailu. Tai vaikka sitten ooppera!
Tampere-taloon perille päästyämme kilistelimme Haru-baarissa kuohuvalla ja pillimehulla ja kuultiin, että moni muukin oli tullut oopperaan ensimmäistä kertaa ikinä. Huh, ei oltukaan ainoita ensikertalaisia!
Etsimme Isosta salista paikkamme ja pian oopperan ensisävelet kajahtivatkin ilmoille. Oltiin juteltu esikoisen kanssa etukäteen siitä millaista oopperassa olisi (siis täysin sen perusteella, mitä olin juuri hetki sitten googletellut), mutta sitä en ollut hoksannut kertoa, että oopperassa soittaa oikea orkesteri. Tämä yllättikin lapsen, ”noin paljon soittajia, wau!”.
Ehkä juuri omasta oopperakokemattomuudesta johtuen esitystä oli mun mielestä ensimmäisen näytöksen aikana välillä vähän vaikea seurata, enkä aivan koko aikaa pysynyt kärryillä siitä mitä oopperassa tapahtuu. Orkesterin soittama musiikki oli kuitenkin lumoavaa ja esiintyjät lavalla todella taitavia.
Toinen näytös veikin mukanaan aivan toisella tavalla! Välillä saatiin nauraa, välillä lumouduttiin upeasta lavastuksesta ja tietenkin kauniista musiikista. Tuon kolmetuntisen aikana nähtiin lavalla vaikka mitä! Kuultiin upeaa musiikkia, nähtiin huikea määrä todella taitavia esiintyjiä, lavastus oli välillä aivan lumoavan kaunis, oli kimallusta, ihania värejä, taikuutta, huumoria ja lohikäärmekin nähtiin lavalla aivan oopperan alussa.
Esityksen jälkeen yritin kysellä seuralaiseltani kommentteja, mutta en saanut oikein mitään irti. Kerroin, että sekin on ihan ok, jos oopperassa oli tylsää, mutta ei kuulemma ollut. Saisin kuulemma joskus muulloinkin lapsesta oopperaseuraa!
Olihan tuo kolme tuntia (väliajan kanssa) pitkä aika istua oopperan katsomossa, mutta hienosti lapsi jaksoi. Välillä esitys vei lapsen mukanaan, mutta pari kertaa lapsi kysyi koska ooppera loppuu. Mozartin Taikahuilu-satuooppera sopii koko perheelle ja suositusikä tälle on 5 vuotta. On varmaan paljon lapsesta kiinni minkä ikäisen lapsen kanssa oopperaa voi mennä katsomaan. En usko, että meidän 7-vuotias kuopus olisi tätä välttämättä jaksanut seurata, mutta moni muu saman ikäinen varmasti jaksaisikin. 10-vuotiaan kanssa tämä oli mukava yhteinen uusi kokemus ja olipa mukava viettää välillä aikaa lapsen kanssa aivan kahdestaan. Tämän kokemuksen jälkeen lähtisin kyllä itsekin mielelläni toisenkin kerran oopperaan!
Taikahuilu-oopperan ensi-ilta Tampere-talon Isossa salissa on huomenna keskiviikkona, lisätietoja löytyy täältä.
Kiitos Tampere-talo kutsusta ja lipuista!