Aihearkisto: Yleinen

ASUVIIKKO: KESÄKAMPPEIDEN SOVITTELUA

28.1.2016
8

Heippa täältä ruuhkavuosien keskeltä! Arki on meillä aika hektistä, mikä on varmaan tuttu juttu muillekin pienten lasten vanhemmille. Mä oon siirtynyt tekemään töitä kotoa käsin, kun odotin esikoista, ja tällä hetkellä teen töitä samalla kun hoidan pienempää lasta kotona. Tää on ollut mulle tosi kiva ratkaisu, mun mielestä on ollut ihan huippua, että mulla on ollut mahdollisuus olla lasten kanssa kotona, mutta samalla tehdä kuitenkin töitä.

Mutta vaikka arki olisi kuinka kivaa, voi se olla myös väsyttävää. Mun ongelma on se, että jaksan tehdä kivoja asioita vähän liiankin hyvin, enkä malta lopettaa, jos on mukavia hommia meneillään. Ja ihan superhauskoja työjuttuja oonkin viime aikoina (eli öinä) puuhastellut, aina aamuyön pikkutunneille saakka. Mutta kun tarpeeksi nipistää yöunistaan, eikä oikein päivisinkään ehdi levähtää, laittaa kroppa jossain vaiheessa pisteen hommalle, ja on ihan pakko ottaa aikalisä. Mä oon nyt pari iltaa nukkunut melkein kellonympäri lasten kanssa samaan aikaan, ja ottanut jopa päikkärit pienimmän kanssa, mitä en tee koskaan, haha! 

Niin että tästä syystä täälläkin on ollut pari päivää vähän hiljaista, oon koomaillut päivät ja nukkunut yöt, mutta nyt akut täynnä oli ihana tulla päivittämään blogiakin. Niin ja vastailen edellisten postausten kommentit ajantasalle ihan pian, kiitos niistä!

Ja koska tämän piti olla asuviikko, niin vilautetaan tähän väliin erästä Bobo Chosesin kesäistä asua, jota me soviteltiin tällä viikolla. 

Bobo on aika naftia kooltaan, ja otinkin pian 16kk lapselle koon 18-24kk, ja aika sopivathan nämä on jo nyt heti. Leggarit päätyykin heti käyttöön, mutta kesätoppi saa jäädä vielä odottamaan hellekelejä, toivotaan vaan, että se myös mahtuu silloin vielä päälle.

Mitä mieltä muuten olette, onko ihan hassua alkaa tammikuussa höpisemään kesävaatteista? Mun mielestä on kiva täyttää vaatekaappia kesäkamppeilla pikkuhiljaa, aina kun jotain kivaa osuu kohdalle, ettei sitten ensimmäisten helteiden yllättäessä joudu ryntäämään vaatekaupoille, kun kaapista ei löydy mitään kesäistä.

Jokos teillä on alettu hankkimaan kesävaatteita?

ASUVIIKKO: PAKKASPÄIVIEN MUKAVUUSNEULE

25.1.2016
4

Kelit lauhtui heti kerrasta melkein kolmekymmentä astetta, joten johan tässä sai nakata takin pois, hoho. No ainakin tarkenee muutamaksi minuutiksi heittää päällysvaatteet pois, ja ottaa ulkona asukuvia. Ja arvatkaapas mitä, ajattelinkin tästä lauhasta kelistä ja kevään uutuuksista innostuneena pitää blogissani kokonaisen asuviikon! Tällä viikolla siis vain vaatehommia, palataan taas ensi viikolla muihin vakavampiin aiheisiin, kuten vaikka pohtimaan minkälaiset tuolit olisivat hyvät tulevan keittiönpöydän kaveriksi, hah.

Lupasin myös sitä lasten makuuhuonetta vielä esitellä, mutta aloin miettimään, että jokohan teitä ihan kyllästyttää koko makkari, kun siitä on jauhettu jo aika paljon? Jos vaikka pidetään pieni tauko ja palataan siihen ensi viikon loppupuolella. Ensi viikolla voidaan kurkata meidän vanhempienkin makkariin, että miltä siellä näyttää nyt ilman vauvansänkyä (ja jotain uuttakin siellä taitaa olla).

Mutta tänään aloitetaan asuviikko yhdellä supermukavalla asulla (ei kai mulla taida muita ollakaan!).

Pipo Pieces // Neuletakki Selected Femme // Mekko Vila // Leggarit Vila // Kengät UGG

No niin, eli taaaas leggareita ja pitkää neuletta, haha! Eli siis ihan parasta. Oon ihan rakastunut noihin Vilan edullisiin mekkoihin, joka tässä asussa on ihan yksivärisenä mustana (näitähän löytyy ihania raidallisia myös). Mekko nyt ei tässä asussa erotu juurikaan, mutta on siis ihan perus perus, eli justiin siksi tosi monikäyttöinen ja kiva. Voisi melkein pitää oman asuviikon ihan vain tuota mekko käyttäen, sillä sen voi asustaa kyllä tsiljoonalla eri tavalla, arkisesti vai vähän siistimpäänkin menoon.

Tuo superihana Selectedin neuletakki on saatu House of Brandonilta, jonne onkin tullut nyt kivasti uutuuksia (mm. kevättakkeja oli ihana valikoima!). Neuletakki on 34% mohairia ja 34% villaa, ihanat matskut, jotka tekee neuletakista ihan oikeasti lämpöisen kylmiä pakkaspäiviä ajatellen. 

Kaivoin muuten viikonloppuna ekaa kertaa UGGit esille tänä talvena, enkä muistanutkaan kuinka ihanat nämä on! Oon vähän tämmöinen jumittuja, että käytän lemppareitani pitkään putkeen, joten katsotaan koska maltan luopua taas näistä kengistä.

Tämmöinen oli asuviikon eka asu, yksinkertainen, supermukava ja ihanan pehmoisella ja lämpöisellä neuletakilla kuorrutettu. Ja ihan mun lemppari!

Mitäs tykkäätte asusta?

Sis. mainoslinkkeja

TÄÄ HETKI

24.1.2016
Vastaa

Kun me päätettiin siirtää kuopus poikien yhteiseen makuuhuoneeseen nukkumaan, oli käsinkosketeltavaa jännitystä ilmassa. Esikoinen viuhtoi malttamattomana huoneesta toiseen, ja puhua pälpätti kuin jääkiekkoselostaja jännitystään. Nyt vihdoin, pitkän odottelun jälkeen hän saisi oman pikkuveljen samaan huoneeseen nukkumaan. Olihan tuota hetkeä odotettu ihan vauvan syntymästä saakka. Vihdoin oma pikkuveli oli tarpeeksi iso.

Meidän vanhempien makuuhuone näytti ihanan avaralle ilman pinnasänkyä parisängyn reunassa kiinni. Mutta myös tosi tyhjälle. Ihan liian tyhjälle. Valtava haikeus vyöryi päälle sängyssä maatessa, kun mietin, ettei tuossa tyhjässä kohdassa tule enää koskaan olemaan vauvansänkyä. Samalla kun kyyneleet kohosivat silmiin, purskahdin nauruun. Nyt ymmärsin ihan täysin, miltä anopista on tuntunut, kun hän on kertomansa mukaan hakenut omaan huoneeseen muuttaneen kolmevuotiaan kuopuksensa aikanaan takaisin vanhempien makuuhuoneeseen nukkumaan. Kyynelten seasta kikatin miehelle, että ihan varmasti mäkin pian raahaan pinnasängyn takaisin omalle paikalleen.

Aika monesti mä mietin, että tää hetki mun elämässä taitaa olla kaikkein parasta ja onnellisinta aikaa, ja haikeudella mietin, etteivät mun pienet pojat oo aina näin pieniä. Ja tuona iltana taas muistin, että lapset todellakin kasvavat nopeammin, kun itse ehtii huomatakaan.
Ja vaikka mua välillä vähän turhauttaakin istua iltaisin nukuttamassa lapsia käsi kädestä kiinni pitäen, en malta olla nukuttamattakaan, sillä tiedän jo nyt, että jonain iltana en enää saa pitää pientä kättä omassani. Tulee aamut, jolloin kukaan ei halua kömpiä syliini, kun yritän juoda kahviani kuumana, ja yöt, jolloin pienet jalat eivät sipsuttele meidän vanhempien makuuhuoneeseen, eivätkä kylmät pikkuruiset varpaat kutittele peiton alla.

Tää hetki, voisinpa pysäyttää ajan ja jäädä vähäksi aikaa vain tähän. ♡