Kotimatkalla tupareista ja tuplasynttäreiltä käytiin nappaamassa kuvat tämän päivän masuasusta. Jos ekan raskauden aikana käytin kyllästymiseen asti leggareita ja muutamaa lyhyttä mekkoa tai tuninkaa, taitaa tällä kerralla puhkikulutuksen kohteeksi joutua tämä pitkä harmaa trikoomekko.
Mutta onhan tää vaan ihan huippu vaatekappale! Ei kiristä eikä purista mistään, käy melkein joka tilanteeseen asusteita vaihtamalla, ja makkarankuorimaisuudestaan huolimatta on melko armollinen muutamalle ylimääräiselle raskauskilolle.
Raskausviikkoja on kasassa tänään 24+5, joten due date häämöttelee kaukana tuntuvan 15 viikon päässä. Tosin kuvittelen jotenkin, että tämäkin vauveli päättää syntyä jo viikolla 37 kuten veljensä, joten odotuksesta saattaa tulla tooosi pitkä jos tällä kertaa mennäänkin yliajalle!
Toistaiseksi olen säästynyt ensimmäisen raskauden tapaan lähes kaikenmoisilta vaivoilta, enkä onnekseni vieläkään tiedä miltä tuntuvat esimerkiksi harjoitussupistukset tai liitoskivut. (Tosin viikkojahan on reilusti vielä jäljellä…)
Maha on jo sen verran iso, että se on alkanut tuntumaan. Siis sen lisäksi, että alas vilkaistessa näyttää syöneensä rantapallon, niin kävellessä tuntee kantavansa edessään jotain normaalista poikkeavaa lastia. Anitan tukivyö oli samaan ”vaivaan” viime kerralla ihan ehdoton, ja sen käyttöä olen nytkin aloitellut mm. koiria lenkittäessä.
Tuleva isoveli odottelee vauvaa edelleen omalla innokkuudellaan ja nyt Veikko on alkanut puhua myös siitä, miten hän on ollut pienenä äitin masussa. Ja tänään pohti myös, että joutui pienenä äitin masuun, koska äiti söi hänet… Tätä samaa teoriaahan lapsi käytti jossain vaiheessa tulevaan vauvaan, ja samalla logiikalla on itsekin masuun aikanaan joutunut ;)
Farkkuliivi Only // Mekko Vero Moda // Laukku Michael Kors // Kengät Converse
Semmoinen asu tänään, onkos muita trikooputkiloiden suosijoita?
Ps. Vielä muutama tunti aikaa osallistua Nespresso kahvikoneen arvontaan! Linkki arvontaan löytyy blogin sivupalkista.
Edit. Mulla tökkii nyt joko blogger tai sitten ihan tää oma MacBook, enkä nyt onnistu vastaamaan kommentteihin… Palaan niihin kun homma taas pelittää! :)
ME KASVATETAAN! JA NETFLIX-ARVONNAN VOITTAJA
Joskus aikaisin keväällä, kun ensimmäiset siemenpussit tulivat kauppoihin, me ostettiin pussillinen porkkanan siemeniä jo valmiiksi kesän istutuspuuhia varten.
Kevään ja alkukesän viikonloput ollaan vaan saatu kulumaan kaikenlaisen muun kivan puuhastelun ja menojen parissa, ja vasta nyt keskikesällä ollaan ehditty kunnolla puutarhahommien pariin.
Lähtötilannehan meillä on piha, jossa on vasta nurmikko, joten puuhasteltavaa kyllä riittää! Tärkeimpänä ja ensimmäisenä tehtiin Veikolle oma hiekkalaatikko, josta tuli ehkäpä maailman isoin, mutta mahtuupas myös kaverit leikkimään ;)
Pensaille ja puille on kaivettu kuopat ja perjantaina meille tuli istutushommia varten pienen vuoren kokoinen multakasa, ja päästiin vihdoinkin Veikon kovasti odottamaan puuhaan, siemeniä kylvämään istutuslaatikoihin!
Niiden keväällä ostettujen porkkanan siemenien lisäksi me haettiin vähän muitakin siemeniä, sellaisia mitä nyt kaupassa sattui vielä olemaan jäljellä, ja sellaisia mistä vielä ehtisi jotain kasvaa.
Multaa kärräiltiin yhdessä laatikoihin, leviteltiin haravalla ja laitettiin siemenet kasvamaan, kasteltiin ja sitten alettiin odottamaan, että jotain kasvaisi. Vähän oli jopa pienoista alakuloa ilmassa, kun mullan alta ei samantien alkanutkaan mitään nousemaan, vaan lapselle selvisi, että satoa joutuu odottelemaan useita päiviä ja viikkoja. Pettymyksestä kuitenkin toivuttiin pian, ja kaikille on muistettu kertoa, että me kasvatetaan!
Haluttiin laittaa vielä pienet nimikyltit, että me sitten muistetaan mitä missäkin kohtaa kasvaa. En ollut muistanut ostaa mitään kylttejä varten, mutta äkkiäkös ne valmistui vanhoista skumppapullonkorkeista, grillaustikuista ja vedenpitävästä tussista :D
Onkos muita mattimyöhäisiä näissä puuhissa, vai joko siellä kerätään satoa?
Netflix arvonnan voitti Nina Hautala, voittajaa on infottu mailitse!
ÄITIN NEUVOLAKUULUMISIA
Tänään pääsi taas pitkästä aikaa kuulemaan vauvan sydänääniä, ja joutui astelemaan vaa’alle katselemaan uusia painolukemia… Se oli siis neuvola taas tänään, raskausviikolla 23+2.
Perusneuvolassa katseltiin perusasioita, painoa, hemoglobiinia, verenpainetta, kuunneltiin ne sydänäänet ja sain mukaani Kelan paprut täytettäväksi. Kaikki oli juuri niinkuin pitääkin, mitä nyt paino nousee edellisestä raskaudesta tuttuun tapaan kohisten, yhyy…Tällä hetkellä painoa on kertynyt 7,5kg ensimmäisestä neuvolasta, mikä on tietty melkoisesti jos ajattelee, että vauva painaa tällä hetkellä sen puolisen kiloa.
Sokerirasitukseen en onnekseni joudu tälläkään kertaa! Hassua, kun tuntuu että toisissa paikoissa sinne lähetetään kaikki, mutta en kyllä valita ;)
Verenpaine oli noussut nippanappa sadan yläpuolelle, eli melko matalalla mennään, mutta kuulema ihan normaalia tässä vaiheessa. Sunnuntaina sain ihme pyörrytysolon, joka vei muutamaksi tunniksi sängynpohjalle, saattoi johtua tuosta verenpaineesta, tai sitten vauva kuulema saattoi painaa masussa jotain valtimoita tms, mutta ihan normaalia sekin. Muuten oma olo on ollut mitä parhain!
Päällä oli taas melkoinen rentoiluasu, Mamaliciouksen mammafarkut, Vansin rento college ja jaloissa Converset. Tällä hetkellä, kun löysemmät paidat vielä mahtuu, mutta pituus niissä alkaa käydä lyhyeksi, on pelastus Vero Modan pitkät perustopit! Tänään vaan kaikki olivat pesussa, mutta onneksi edes tuommoinen pitsireunatoppi löytyi kaapista.
Nämä kuvat tulivat nyt jotenkin hassusta kuvakulmasta tai ehkä tuo löysä paita hämää, koska maha ei kyllä ole mitenkään kutistunut viime näkemästä, vaan ihan yhtä valtava se on livenä edelleen :D
Aivan i-h-a-n-a-a muuten, että tänään paistoi aurinko! Monta päivää kestäneiden sateiden jälkeen en kaipaa edes hellettä, vaan ihan jo aurinko ja muutama lämpöaste enemmän riittää saamaan superhyvälle mielelle!
Loppuun vielä parempi kuva korviksista, jotka osassa kuvissa vähän näkyykin. Bongasin nuo Ted Bakerin rusettikorvikset viime kesänä laivalta, mutta en ostanut niitä koska olin jo samaiselta reissulta ostanut toisenlaiset korvikset. Nyt pari viikkoa sitten näin nämä taas laivalla, joten ostopäätöstä ei tarvinnut miettiä sekuntiakaan! Rrrakastan kaikenlaisia rusetteja, ja nuo on kyllä niiin söpöt!
