
Olen ostanut käsilaukun viimeksi 6 vuotta sitten. Jep. En todellakaan omista miljoonia käsilaukkuja, vaan vain kaksi ”oikeaa” käsilaukkua, joista toisen ostin 6 vuotta sitten ja toisen joskus ennen esikoisen syntymää, eli ainakin yli 8 vuotta sitten! Näiden lisäksi mulla on sellainen pikkuinen laukku, johon juuri ja juuri survomalla mahtuu lompakko ja kännykkä, sekä AINAKIN yli 10 vuotta sitten ostettu Marimekon Mini Peruskassi -laukku.
Mutta näillä laukuilla olen pärjännyt oikein hyvin. Käytän käsilaukkuja hurjan harvoin, sillä olen usein liikkeellä lasten kanssa, ja kaiken sen tavaramäärän kuljettamiseen ei usein pelkkä käsilaukku riitä, heh!
Nyt kun meidän lapset on jo aika isoja, ei jokaiselle lyhyelle piipahdukselle tarvitse pakata välttämättä mitään mukaan, mutta usein kun jonnekin lähdetään, löytyy laukusta kuitenkin lapsille esim. pussismoothieita tai jotain muuta pientä välipalaa. Kesäisin tavaraa onkin paljon enemmän kannettavana, sillä mukana on silloin aina lasten vesipullot, jotain pientä evästä, aurinkorasvaa ja muuta sellaista.
Jos mukana on meidän omien poikien lisäksi myös meille sijoitettuja lapsia, on tavaraa vieläkin enemmän mukana, sillä lasten iästä riippuen mukana täytyy kuljettaa esim. vaippoja, vauvanruokapurkkeja, vaihtovaatetta ja muuta.
Kuopuksen vauva-aikana käytin Elodie Detailsin hoitolaukkua, joka muistutti isoa mustaa käsilaukkua ja siihen laukkuun jumituin pitkäksi aikaa vielä senkin jälkeen, kun varsinaista hoitolaukkua ei enää tarvittu. Mutta jossain kohtaa hoksasin, että täydellinen ”laukku” kaikelle sille tavaralle, jota usein kannan mukanani on REPPU!

Niinpä olen pitänyt silmäni auki sen varalle, että sellainen täydellisen ihana reppu tulisi vastaan. Koska en noita laukkujakaan niin kovin usein vaihtele, olisi repunkin hyvä olla sellainen, jota haluaisin katsella usean vuoden ajan. (Mullekin tarjottiin sitä erään ruotsalaisen brändin THE somereppua, johon kukaan Instagramia selaava ei ole voinut välttyä törmäämästä, mutta se ei ollut sellainen jota etsin)
Onneksi katselin rauhassa, sillä SE OIKEA löytyi. Bongasin viime kesänä tämän Papun Kivi-repun, ja jäin kärkkymään sopivaa alekoodia. Joskus loppuvuodesta sopiva alekoodi osui kohdalle, ja tilasin repun, joka osoittautui livenä juuri niin ihanaksi, kuin toivoinkin! Plussaa tietenkin myös siitä, että reppu löytyi kotimaiselta merkiltä!
Reppua on kahta kokoa ja tämä mun reppu on se isompi, eli sellainen aikuisten normaalikokoinen reppu. Tänne siis mahtuu aivan loistavasti kaikki mitä ikinä mun tarviikaan mukanani kuskailla. Reppua olisi ollut myös söpömmällä värityksellä, mutta päädyin nopeasti mustaan, sillä tähän en ainakaan kyllästy.
Repussa on ihanan paljon kaikenlaisia sivutaskuja ja hauskimpana selkäpuolelle jäävä iso tasku, johon voi sujauttaa vaikka lompakon ja se pysyy siellä varmasti tallessa. Sieltä lompakko on myös helppo ja nopea ottaa tarvittaessa esille, kun sitä ei tarvitse kaivella tuolta repun pohjalta. Repun sivulla oleviin sivutaskuihin saa näppärästi ne lasten juomapullot ja sisäpuolelta löytyy iso tasku vaikka läppärille (jos sellaista tarvitsee joskus mukana kuskailla), sekä pienempi vetoketjutasku tärkeimmille aarteille.
Mutta repun lisäksi löysin jotain muutakin ihanaa…

Niistä mun käsilaukuista olen viime aikoina käyttänyt eniten sitä sata vuotta sitten ostettua Marimekon pientä Peruskassi-laukkua, joka on muuten ihan kiva, mutta aivan liian pieni vähän kaikkeen. Sinne mahtuu juuri ja juuri kalenteri, lompakko ja kännykkä, mutta laukku saisi olla vähän isompi, että se olisi kätevämpi.
Ja tadaa! Papullahan oli aivan vastaava kassi, mutta juuri pikkuisen isompana! Koska olen tykännyt tuosta repusta tosi paljon ja bongasin kassin joulun alla sopivalla alella, tilasin kassin hurjan laukkukokoelmani täytteeksi. Tätä kassia on kahta kokoa ja tämä mun kassi on niistä se pienempi koko.
Tästä kassistakin olen tykännyt tosi paljon, sillä se on nyt oikean kokoinen niihin juttuihin, mihin mä tämmöistä kassia tarvisen. Ainut mitä toivoisin, olisi vetoketju, tai edes yksi neppari, jolla kassin saisi kiinni. Nyt kassi on aina ihan apposen auki, ja tuntuisi mukavalta, jos kassin saisi laitettua jotenkin kiinni.
Sellaisia reppu- ja kassijuttuja tällä kertaa!
Ja sitten vielä vinkki kaikille niille, jotka ovat tuosta meidän IHANASTA pupulampusta* kyselleet. Tuo lamppu on siis Ellokselta*, josta se on ollut pitkään loppuunmyyty, mutta nyt näitä söpöjä lamppuja näytti taas olevan. Nytkin kyllä tuotteen kohdalla luki, että lamppuja on enää muutama jäljellä, joten kannattaa kiiruhtaa, jos tuo lamppu on ollut haavelistalla.
Elloksella on myös vielä voimassa lisäalekoodi: 415705, jolla saa -33% lisäalen jo alennetuista tuotteista. Kantsii siis kurkata alejutut samalla, löydät ne täältä*!
Ai niin, jos joku innostui näistä Papun repuista ja kasseista, niin niitä tuota pientä kassia löytyy ainakin vielä Weecosilta* ja isoa reppua Papun omasta kaupata.
*mainoslinkki // lamppu saatu Ellokselta

Tykkäättekö käyttää mieluummin laukkuja vai reppuja?
LAISKAN SISUSTAJAN SEINÄN UUDISTUS

Mulla on omat lempparisävyt, joilla tykkään sisustaa meidän kotia. Meillä on paljon harmaata, pastellisävyjä (mun lemppareita!!), valkoista ja vähän mustaakin joissain pienissä yksityiskohdissa. Aina välillä kyllä ihastun joihinkin trendisävyihin, mutta ihastelen niitä mieluummin kuitenkin muiden kodeissa, sillä kyllästyn niihin helposti.
PAITSI! Pari vuotta sitten haksahdin kahteen sen hetkiseen trendisävyyn (Tikkurilan Serpentiini ja Nefriitti), joilla maalattiin meidän kodissa pari seinää. Aaargh!
Toinen sävy tuli osaksi koululaisen huonetta ja toisella maalattiin meidän vanhempien makuuhuoneen yksi seinä. Jep. Kyllästyin kumpaankin sävyyn ehkä sekunnissa. Koululaisen huoneesta tuo sävy maalattiinkin jo aikaa sitten piiloon, mutta toiseen huoneeseen se edelleen jäi.
Muutettiin jossain vaiheessa meidän vanhempien makuuhuone toiseen huoneeseen ja tuosta aikaisemmasta makkarista huoneesta tuli mun työhuone. Sitten luovuin työhuoneesta kokonaan ja huoneesta tuli meidän kolmas lastenhuone, eli sellainen, jonka meille sijoitetut lapset saavat käyttöönsä.
Loppuvuodesta päätin, että pitkän sijoituksen päätyttyä freesataan vähän huoneen ilmettä ja maalataan vihdoin se vihreä (Tikkurilan Serpentiini) seinä jollain meidän tyylisellä sävyllä. (Näissä kuvissa tuo sävy ei nyt harmillisesti näytä aivan samanlaiselle, millainen se oikeasti on, vaan kuvissa sävy on luonnollista pastellisempi. Ehkä tuossa alimmassa kuvassa sävy on lähinnä oikeaa.)
Mutta sitten muhun iski jokin kumma laiskotus, eikä mua huvittanut yhtään alkaa mihinkään maalauspuuhiin. Periaatteessahan yhden seinän maalaus on ihan helppo nakki, mutta kaikki se maalausta edeltävä työ, eli kaikenlainen listojen ja nurkkien teippaaminen, reikien kittaaminen ja ison vaatekaapin paikalta pois kiskominen ei nyt kiinnostanutkaan.
Niinpä päätin piristää huoneen ilmettä aivan älyttömän helpolla keinolla, ja tilasin huoneeseen seinätarroja!



Ja voi apua miten SÖPÖ tästä seinästä tuli!
Onhan se toki edelleen samaa vihreää sävyä, josta en niin tykkää, mutta nyt kun seinä on täynnä suloisia eri värisiä palleroita, on seinä mun mielestä aivan ihanan herkullisen näköinen.
Koko tähän muutokseen kului aikaa ehkä kymmenen minuuttia ja muutos tuli maksamaan noin 30 euroa. Ihanan helppoa, nopeaa ja halpaa!
Seinässä oli pari naulanreikää ja pari rumaa proppua ja nämäkin saatiin kätevästi tarroilla piiloon. Proput vain irroitettiin ja laitettiin tarrat niiden jättämien reikien päälle. Ehkä joskus irroitetaan nuo tarrat, kitataan reijät ja maalataan koko seinä jollain aivan muulla sävyllä, mutta justiin nyt tämä on ihana juuri näin.
Kyseessä on nämä polka dot tarrat ja tähän yhteen seinään käytin kaksi settiä tarroja (näytti olevan parhaillaan alessakin!). Olin ajatellut käyttää mahdollisesti yli jäävät tarrat yhden samassa huoneessa olevan lipaston tuunaukseen, mutta kaikki tarrat kuluivat tuohon seinään.Ja loppuun vielä yksi loistava alevinkki! Koodilla: 415705 saa -33% LISÄALEN Elloksen aletuotteista* ja koodi koskee myös huonekaluja ja merkkituotteita! Kurkkaa alevalikoima täältä*. Aleprosentit on jo muutenkin kohdillaan (tuotteita on jopa -70% alessa), joten kantsii käydä kurkkaamassa!
*mainoslinkki



Kivaa päivää!
TOM TITS EXPERIMENT – MENOVINKKI TUKHOLMAN REISSUILLE




Meille osui sopivasti lasten joululoman aikana muutama koko perheen yhteinen vapaapäivä putkeen, joten pakattiin laukut ja seilattiin minilomalle Ruotsin puolelle.
Meillä oli tällä kerralla oma auto mukana, ja sen takia päätettiin etsiä joku kiva ja meille uusi kohde Tukholman ydinkeskustan ulkopuolelta. Siihen keskustaan kun ehtii hyvin niillä päiväristeilyilläkin, jolloin ei ole kauaa aikaa käytössä!
Aika nopsaa löydettiinkin tosi kiinnostavan kuuloinen paikka, jossa ei oltu koskaan aikaisemmin käyty, Tom Tits Experiment -lasten tiedekeskus!
Tom Tits Experiment löytyy Södertäljestä, jonne hurauttaa helposti autolla Tukholman keskustasta reilussa puolessa tunnissa. Perille pääsee myös julkisilla, ja luulen, että tänne ehtii myös päiväristeilyn aikana piipahtamaan (paikan nettisivuilla tarkemmat ohjeet).
Aivan parin tunnin takia paikalle ei kannata lähteä, sillä puuhaa ja tutkittavaa riittää useammaksi tunniksi, vaikka koko päiväksi! Tom Tits Experiment on rakennettu vanhaan tehdasrakennukseen ja tekemistä löytyy neljästä kerroksesta. Lisäksi kesäisin on auki piha-alue, josta löytyy lisää puuhaa.



Eri kerroksista löytyy puuhaa ja tutkittavaa teemoittain. Meidän lapset taisivat tykätä ihan kaikesta, mutta lemppareita oli ainakin saippuakuplahuone, jossa sai tehdä mm. jättimäisiä saippukuplia hulavanteen avulla! Myös aivan yläkerrasta löytyvä anatomiaosasto oli hurjan kiinnostava, varsinkin viisivuotiasta kiinnosti kovasti päästä kurkkaamaan aivoihin ja tutkia, miten vauva kasvaa äidin mahassa.
Rakennuksesta löytyy myös hissi, joten paikka sopii myös lastenvaunujen tai pyörätuolin kanssa liikkuville. Ja jos jalkoja muuten vain rasittaa rappusten kapuaminen, pääsee aivan ylimmästä kerroksesta hyppäämään jättimäisenä ammottavan suun sisään, josta lähtee hurja liukumäki, joka kiidättää kaksi kerrosta alaspäin! Niin hauskan näköinen, mutta samalla niin hurjan kuuloinen, että reiluna tuuppasin mäkeen miehen ja lapset ja kipitin itse alakertaan rappuja pitkin. Hups.
Yksi kuopuksen lemppareista oli pimeä tunneli. Kyseessä oli siis nimensä mukaisesti pilkkosen pimeä tunneli, josta oli tarkoitus suunnistaa ulos muita aisteja, kuin näköaistia käyttäen. Tunnelissa sai siis tunnustella seinistä ja kuunnella äänistä mihin suuntaan kuuluisi mennä. MUN mielestä pimeässä tunnelissa suriseva ampiaisen ääni oli kyllä vähän karmiva, ja siinä vaiheessa kun luulin meidän eksyneen (ehkä viisi metriä) pitkään tunneliin, meinasin jo kaivaa kännykän taskusta ja soittaa miehelle, että tulee hakemaan meidät sieltä pois, kääk. Lapsi olisi halunnut tunneliin uudestaankin (tietenkin), mutta koska sinne pääsi vain kaksi ihmistä kerrallaan, oli sinne onneksi jatkuvasti pitkä jono, heh.



Me oltiin Tom Tits Experimentissä reilut neljä tuntia, ja aikaa olisi saanut kyllä kulumaan vaikka koko päivän! Täytyy lähteä sinne vielä joskus uudestaankin, ehkäpä joskus kesällä, kun paikan piha-aluekin on auki.
Me käytiin tiedepuuhien lomassa kolmoskerroksen kahvilassa, mutta toisesta kerroksesta olisi löytynyt myös lounasbuffetravintola ja ihan alakerrasta olisi löytynyt myös omien eväiden syöntiin varattu tila.
Luulen, että kaikkein eniten paikasta saa irti eskari- ja kouluikäiset, mutta varmasti pienempienkin kanssa saa ajan kulumaan. Meidän lapset ovat 5- ja 8-vuotiaat, ja ainakin tämän ikäisille paikka oli juuri sopiva!






Onko Tom Tits Experiment tuttu paikka?
Vaikka meille tämä oli aivan uusi paikka, niin mikään uutuushan tämä ei ole, sillä paikka on avattu jo 80-luvulla!