KOUKUTTAVA KANAPIIRAKKA (GLUTEENITON)

7.1.2018

Olen ollut viime viikot ihan koukussa lämmitettyihin gluteenittomiin kaurasämpylöihin, joiden päällä on paholaisenhilloa ja juustoa. Tai tarkemmin ajatellen taidan olla koukussa vain siihen makeantuliseen hilloon, ja siksi päätin testata sitä tänään myös suolaiseen piirakkaan.

Tähän piirakkaan tuli:

Vuohelan herkun piirakkataikina (gluteeniton)
Paholaisen hilloa
Kanafileesuikaleita 250-300g
3 kananmunaa
3 dl kerman ja maidon sekoitusta
n. 150g juustoraastetta

Kätevä emäntä toki pyöräyttää tuon taikinan ja hillonkin itse, mutta koska mun motto on ”helppoa ja nopeaa”, turvauduin noihin hyväksi havaittuihin valmiisiin versioihin. Tuo Vuohelan herkun gluteeniton piirakkataikina on ihan mun lemppari suolaisiin piirakoihin, kannattaa testata! Piirakan voi toki tehdä myös tavalliseen pohjaan, jos sen ei tarvitse olla gluteeniton.

Superhelppo piirakka valmistetaan painelemalla sulanut taikina piirakkavuokaan. Sitten levitetään sopiva (eli reilu) kerros paholaisen hilloa pohjan päälle, lisätään paistetut kanafileesuikaleet ja lopuksi kipataan kananmunista, maidosta, kermasta ja juustoraastetta sekoitettu kuorrutus piirakan päälle. 200 asteiseen uuniin reiluksi puoleksi tunniksi, ja sitten voikin haarukoida ääntä kohti!

Nam, oli muuten justiin niin hyvää, kun arvelinkin! Ja ihanan helppoa, hah!

Tämä sopii mun mielestä parhaiten vaikka lounaalle ruokaisaksi piirakaksi raikkaan salaatin kanssa, mutta toimii varmasti myös tuhdimpana suolaisena herkkuna kahvipöydässä.

Leppoisaa sunnuntaita!

KUUSIVUOTIAAN KIRJAHURAHDUS

4.1.2018

Vastaa

Tiedätte varmaan, miten lapset usein haluavat kuulla niitä samoja suosikkisatuja illasta toiseen. Siksi olinkin tosi iloinen, kun lasten joulupaketeista paljastui mukava pino uutta luettavaa iltoihin. Tykkään kyllä itsekin Tatun ja Patun hauskoista jutuista (ja uusin Tatu ja Patu olikin myös isomman pojan joululahjatoivelistalla), mutta tiedättekö, kun kolmevuotias haluaa joka ilta lukea samasta (sataan kertaa luetusta) Tatu ja Patu kirjasta samat jutut, niin vaihtelu iltalukemisiin tuli todellakin tarpeeseen, hah!

Vaikka lähes kaikki kirjat löytyi sukulaisten ostamista paketeista, niin yhden kirjan olin kuitenkin sujauttanut itsekin joulupakettiin. Nyt kun kuusivuotias sai oman huoneen, ajattelin, että olisi hauska alkaa lukemaan iltaisin lapsen kanssa kahdestaan jotain vähän jännempää ja isommille tarkoitettua kirjaa, sellaista josta riittäisi luettavaa useammaksi illaksi.

Ajattelin, että Harry Potter voisi olla sopivan jännä ja mielenkiintoinen kuvattomana ja pitkänä tarinana, ja valitsin sarjan ensimmäisen osan joulupakettiin. Lähdin ostamaan sellaista ihan tavallista pientä kovakantista kirjaa, kun törmäsin kirjakaupan hyllyllä isoon kuvitettuun Harry Potter ja viisasten kivi -kirjaan. Miten täydellistä! Kirjassa on justiin sopivasti kuvia, ei aivan joka aukeamalla, mutta melko usealla sivulla on kuvia, joita kuusivuotias innoissaan tarinaa kuunnellessaan tutkiin.

Tarina imaisi lapsen mukaansa heti ensimmäisiltä sivuilta, ja nyt joka ilta odotellaankin, että pikkuveljen satu on luettu, niin saadaan uppoutua kaksin jännittävään velhomaailmaan.

Yhdessä ollaan myös muisteltu muutaman vuoden takaista matkaa Orlandon Harry Potter maailmaan ja nyt lapsi tietenkin alkoi haaveilla uudesta reissusta tuohon yhteen ihanimmista teemapuistoista. Joo, ei hullumpi haave ollenkaan. Me vanhemmat kun ollaan vähän salaa haaveiltu sellaisesta reissusta itsekin, joten varovaisesti jo merkkailtiinkin reissua loppuvuodelle kalenteriin, katsotaan päästäänkö vielä tänä vuonna Ollivandersille ostoksille tai vilvoittelemaan kylmän kermakaljan ääreen, hih!

Onkos muita pikkuisia Harry Potteriin hurahtaneita?

KURKISTUS KUUSIVUOTIAAN UUTEEN HUONEESEEN

2.1.2018

Vastaa

Niin kuin tiedättekin, me ollaan puuhailtu sisustusjuttujen parissa viime aikoina. Kuusivuotias toivoi omaa huonetta, ja niin me sisustettiin lasten yhteisestä pikkuisesta unihuoneesta meille vanhemmille makuuhuone, ja eskarilainen sai sitten tuon meidän vanhan isomman makkarin omaan käyttöönsä. Seuraavaksi aletaan sitten laittamaan poikien aikaisemmasta yhteisestä leikkihuoneesta kolmevuotiaalle omaa huonetta, aika kivaa!

Vaikka tämä huone onkin vielä vähän kesken, en malttanut olla tulematta näyttämään muutamaa kuvaa tästä huoneesta! Värejä rakastava lapsi halusi huoneeseensa kolmea eri vihreän sävyä, ja seinille päätyi Tikkurilan Spa, Aalto ja Nefriitti. Näitä kolmea sävyä laitettiin tuohon seinälle, jossa on kolme kolmiota, ja viereinen seinä maalattiin kokonaan Spalla. Tuosta kolmioseinästä tuli mun mielestä (ja onneksi myös lapsen mielestä, heh) tosi kiva, eikä maltettukaan siihen ainakaan vielä kiinnittää mitään hyllyjä.

Vielä täytyisi laittaa lattialistat, hommata jokin kiva kattovalaisin ja tuoli tuohon pöydän ääreen. Maton ehdin jo tilata, ja jonkinlaiset verhotkin olisi kiva löytää. Että vielä riittää puuhaa tämänkin huoneen kanssa, mutta asukas itse on jo kovin tyytyväinen omaan huoneeseensa ja onhan tuolla ihan omassa huoneessa tietty ollutkin tosi kiva lapsen touhuilla.

Mitäs tykkäsitte huoneesta?