En ole koskaan ollut mikään rantalomailija. En suuremmin pidä altaan reunalla makoilusta tai meressä kahlailusta. Mutta matkustelua rakastan! Auringon sijaan kaipaan matkoiltani nähtävää ja koettavaa. Tykkään lomailla kaupungeissa ja toisaalta tutustua sivukyliin. Rakastan vaellella pitkin katuja ja kujia, pysähtyä kahviloihin katselemaan ihmisvilinää, käydä museoissa ja kierrellä nähtävyyksiä. Mutta tiedättekö mikä parikymppisen Annikan mielestä matkustamisessa oli noiden edellä mainittujen asioiden lisäksi aivan parasta? Shoppailu!

Käytiin joskus miehen kanssa usein Lontoossa ja Oxford Street kauppoineen tuli noiden reissujen aikana koluttua tarkasti läpi. Parasta oli tietenkin matkustaa alennusmyyntien aikaan ja kiikuttaa kassoille mahtavia alelöytöjä. Haahuiltiin Covent Gardenin ja Camdenin markkinoilla (näissä on kyllä ihana tunnelma ilman shoppailuaikeitakin!), ajeltiin junalla ja bussilla Kentiin vain päästäksemme jättimäiseen Bluewater ostoskeskukseen. Ollaan ajeltu vuokra-autolla Bicester Village outletkylään edullisten löytöjen perässä. Miten ihanaa oli ostaa vaatteita!

Kun eräällä Lontoon reissulla (ehkä 12 vuotta sitten) huomasin Oxford Streetin päähän auenneen uuden suuren vaatekaupan, astelin uteliaana sisään. Mitä ihmettä, rekeittäin vaatteita vain muutamalla punnalla! Eikä nuo superhalvat vaatteet olleet vain sisääntuloon sijoitettuna, vaan koko suuri monikerroksinen kauppa oli täynnä käsittämättömän halpoja vaatteita. Kauniita, trendikkäitä vaatteita. Ihanaa! Pyörittelin erivärisin neuletakein täytettyä rekkiä ja mietin, mitkä värit noista neljän punnan neuletakeista ostaisin itselleni. Lopulta vietin tuossa kaupassa neljä tuntia ja käsivarret täristen kannoin täyteen ahdettuja paperikasseja hotelliin. Miten käsittämättömän hyviä löytöjä olin juuri tehnyt! Mielettömän halpoja, trendikkäitä vaatteita.

Paljon on vuosien varrella tapahtunut ja oma ostoskäyttäytymiseni muuttunut aivan täysin!

En ostaisi enää mitään tuosta samasta liikkeestä, jossa tyytyväisenä hykerrellen kiskoin vaatteita henkareista ostoskoriini. En myöskään malttaisi tuhlata aikaa (ja rahaa) ulkomailla kaupoissa tuntikausia kierrellen.

Ei tuolloin juurikaan puhuttu vaatteiden ekologisuudesta, eettisyydestä kyllä jonkin verran. Tai ehkä muut puhuivat, mutta mun korviin nämä puheet eivät olleet kantautuneet.

Tykkään kyllä edelleen vaatteista, kuten tämän blogin sisällöstäkin voi päätellä, mutta oma kulutuskäyttäytymiseni on aivan täysin erilaista nykyään, kuin vuosia sitten!

Jo pitkään olen suosinut kotimaisia ekologisia ja eettisiä vaatemerkkejä, joita nykyään on ilahduttavan helppo löytää! Ostan vaatteita paljon aikaisempaa harvemmin ja vähemmän. En silti voi sanoa, että ostaisin vaatteita vain tarpeeseen, sillä tuskin tarvitsisin uusia vaatteita vuosiin! Ostan edelleen vaatteita, koska kaipaan vaihtelua ja tykkään niistä, mutta paljon aikaisempaa harkiten ja vähemmän.

Edelleen innostun alennusmyynneistä ja bongailen alekoodeja, mutta en osta mitään vain siksi, että se on alennuksessa! Juuri viime viikolla hyvillä mielin lähes pompin innosta, kun bongasin loistavan alekoodin. Sain vihdoin ostettu kotimaisen eettisen ja ekologisen merkin repun, josta olin haaveillut kuukausia!

Kurkkasin juuri makuuhuoneen vaaterekkiin, jonka henkareissa roikkuu mun tämän hetken käytetyimmät vaatteet. Siinä oli seitsemän mekkoa, joista neljä kotimaisilta merkeiltä ja kolme pikamuotiketjuilta. Ostan siis näköjään edelleen myös epäeettisiä ja epäekologisia halppisvaatteita! Sujuvasti sekakäytän niin vastuullista, kuin pikamuotiakin.

Mun mielestä tärkeintä onkin, että tekee parhaansa mukaan niitä parempia valintoja.

Jaa että mistä tämä kaikki nyt justiin tuli mieleen? No siitä, että Suomeen ilmeisesti kaikesta hehkutuksesta päätellen rantautui juuri uusia superhalpoja vaatteita myyviä pikamuotiliikkeitä. Ehkäpä siellä nyt joku Annika 20-v on samanlailla sekoilemassa halpojen rekkien seassa, kuin minä aikoinani. Jotenkin vaan luulin, että sellainen olisi nykyään jo tosi noloa!

Ps. Tuo kuvassa vilahtava mekko on kotimaisen Neulomon.

Onko muita, joilla on samanlainen synkeä shoppailutausta, mutta nykyään vastuullisesti tuotetut vaatteet kiinnostavat enemmän?