UUSI ARKI

14.8.2015

Heippa pitkästä aikaa! Täällä on aika hujahtanut taas ihan huomaamatta, enkä ole paljoa ehtinyt tänne bloginkaan puolelle. Meillä alkoi nyt uusi arki, kun Veikko aloitteli viime viikolla päiväkodissa, ja mä palasin taas kunnolla töiden ääreen, joita onnekseni saan tehdä täällä kotona ja hoitaa samalla vauvaa.

Veikolla on alkanut päiväkotitaival mukavasti, ainakin toistaiseksi hoitoon on ollut aina kiva lähteä, eikä sieltä juuri milloinkaan meinattaisi malttaa lähteä kesken päivää pois.

Mä täällä kotona hattaraisissa kuvitelmissani touhuan töiden kimpussa samaan aikaan, kun vauva nukkuu pitkiä päiväunia, ja hereillä ollessaan leikkii rauhassa ja omatoimisesti työhuoneessa omilla leluillaan. Todellisuus vaan taitaa ennemminkin olla työhuoneen kaappien kaivelua ja roskiksen levittämistä tai huoneesta toiseen pikavauhtia konttimista äiti kintereillään.

Vähän vielä on totuttelemista meillä kaikille tähän uuteen arkeen, mutta eiköhän me pian päästä rytmiin kiinni, ja opin paremmin ajankäytön hallintaa, haha! Oikeasti mun optimistinen luonne saa mut pulaan, kuvittelen ehtiväni kaikenlaista, ja lopulta teen hommia yömyöhään saakka, kun vuorokaudessa ei vaan meinaa tunnit riittää.

Tämmöiset pienet pikakuulumiset nyt vaan tähän väliin, palataan pian taas!

Mitenkäs teillä on lähtenyt uusi arki käyntiin, vai onko siihen tullut muutoksia?

Vauvan vaatteet saatu täältä, mun mekko täältä.

9 KK

31.7.2015

Meidän vauva alkaa olla jo lähempänä kymmentä, kuin yhdeksää kuukautta, joten otetaanpas tähän väliin vähän 9kk raporttia, ennen kuin siirrytään uusille kuukausille.

Yhdeksän kuukautta täytettyään vauva edelleen liikkui kierimällä paikasta toiseen, mutta ihan parasta oli, kun äiti nappasi kainaloista kiinni ja vauva sai sipsuttaa ympäri huushollia. Tätä huvia olisi jaksanut vaikka kuinka, ja turhaantui kun ei omin avuin päässyt yhtä hienosti viilettämään paikasta toiseen.

Ostettiin kokeeksi paikalliselta facebookkirppikseltä vaaleanpunainen kävelytuoli kympillä, ja johan aukesi uusi mielenkiintoinen maailma! Tottuneesti vauva purjehtii vekottimellaan pitkin kotia, ja ekaksi aina kurvaa katsomaan, olisiko isoveljen huoneen ovi auki, samalla olan yli iloinen virne kasvoillaan kuikuillen, että huhuu, huomaako kukaan mihin kielletyyn paikkaan olen menossa!

Mä oon pitänyt kävelytuoleja aikamoisina turhakkeina, mutta se olikin tosi kiva kapistus.

Nyt vauva nousee seisomaan tukea vasten ja osaa kontata. Ulkona konttaaminen on helpompaa, kuin sisällä liukkaalla laminaattilattialla, ja sisällä monesti vaihdetaankin lennosta vanhaan hyväksi havaittuun tyyliin ja edetään kierimällä, jolloin määrämpää tavoittuu nopskempaa. Ryömiminen meillä muuten skipattiin kokonaan!

Lempparihommia on taputtaminen. Alkuun aplodeja ei koskaan jaeltu pyydettäessä, vaan ainoastaan harkitusti kun siihen oli aihetta, kuten ruokailun jälkeen, tai silloin kun vauva sai jonkin tahtomansa asian läpi. Nykyään innostuu taputtamaan pyydettäessä, tai nähdessään muidenkin taputtavan, ja samalla taputusta tahditetaan ”ta ta ta” tai ”pa pa pa”.

Ei ole saanut vielä yhtään hammasta ja hiuksiakin on vähemmän puoleisesti, mutta taakse on alkanut kasvaa ihanaa valkoista haiventa hassuun pappatyyliin.

Tää tuntuu taas mun mielestä ihan parhaalta iältä, vauva osaa jo olla hienosti touhuissa mukana, mutta toisaalta on edelleen ihana pieni vauva.

Jos edellisellä vauvakierroksella kaikki oli uutta ja kaiken sai kokea ensimmäistä kertaa, on nyt kaikessa mukana pieni haikeus. Saan viimeistä kertaa imettää, tai nukkua pieni tuhiseva pötkäle kainalossa. Ajoittain mulle iskee kamala vauvakuume, jonka ymmärrän olevan vain haikeutta siitä, että tämä kaikki tapahtuu meille nyt viimeistä kertaa.

Ehkä sen takia en ole vielä edes miettinyt imetyksen lopettamista tai vauvan siirtämistä omaan pinnasänkyyn.

Aion nauttia tästä vauvavuodesta niin kauan kuin sitä kestää, ja pikkupötkylä (tai pökäle, kuten isoveljensä on sanonut, haha) saa nukkua meidän vanhempien välissä vielä pitkään. Siitäkin huolimatta, että välillä viereiseltä tyynyltä löytyy pienen nassun sijaan pikkuiset varpaat, ja toisinaan suurinta osaa sänkyä valloittaa poikittain keskellä parisänkyä tuhiseva vauva, samaan aikaan, kun itse koittaa mahtua johonki pieneen koloseen sängyn reunalle.

Mitäs teidän vauvoille kuuluu?

Aikaisemmat kuukausipostaukset löydät: 1kk, 2kk, 3kk, 4kk, 5kk, 6kk, 7kk, 8kk

Ps. Kurkkaa edellisestä postauksesta lisäalekoodi Reiman jo alennetuille tuotteille! Nyt voit tehdä todellisia löytöjä välikauteen ja tulevaan talveen pilkkahinnoin.

VIIKONLOPPUNA…

27.7.2015

…Olen toiminut vain yhden lapsen (ja neljän koiran) ohjelmatoimistona, kun isoveli ja issee suuntasivat viikonlopun viettoon mumman luo (lapsi muuten oli niin onnellinen ja innoissaan tuosta reissusta, ettei ollut malttanut pysähtyä edes matkalla jätskille, haha! Joskus sitä kyllä toivoo, että me asuttaisiin lähempänä isovanhempia).

Olen ehtinyt ajatella. Ja saanut niin loistavia ideoita, että aivan tärisen innosta, kun haluaisin jo päästä niitä toteuttamaan, haha!

Haikeillut sitä, että äitiysloma loppuu aivan pian, ja isompi pojista aloittaa päiväkodissa. Toisaalta olen jo malttamattomana miettinyt uutta arkea ja työkuvioita.

Olen kokannut, syönyt, syöttänyt ja ruokkinut. Imettänyt, nukuttanut, leikkinyt ja lenkittänyt. Imuroinut ja mopannut kolmesti, pyörittänyt pyykin- ja astianpesukoneita. Kantanut tavaroita paikoilleen ja samalla miettinyt, miten niille suunnitelluille rästihommille ei tuntunutkaan löytyvän aikaa.

Tehnyt jäätelöä ekaa kertaa. Ja taas tietty superhelposti ja supernopeasti, taattuun Karkkipurkki-tyyliin siis, hah. (Ja tulipa siitä muuten niin superhyvääkin, että tämä ansaitsee ihan oman postauksen!)

Kärsinyt pienistä viekkareista, kun en voinut katsoa Netflixistä House of Cardsia, koska sitä seurataan miehen kanssa yhdessä.

Opetellut käyttämään uutta kameraa, ja oon jo nyt ihan rakastunut siihen, vaikka en vielä sitä osaakaan kunnolla käyttää, hah.

Tyhjännyt vaatehuoneen sisällön makuuhuoneen sängylle ja tuskastellut, kun into (ja aika) hommaan loppui kesken.

Miettinyt jo innolla seuraavaa viikonloppua, jolloin saadaan ottaa lähtö lämpöön palmujen alle. Luvassa siis takuuvarmat uimakelit Hotelli Caribiassa, hoho.

Mitenkäs teidän viikonloppu sujui?

Ihanaa uutta viikkoa!