Aika usein kuulee, ettei kaupunkilomailu onnistu pienten lasten kanssa. Ja joo, onhan rantalomailu varmasti helpompaa (ja rentouttavampaa) ja sellaisesta usein itsekin haaveilen. Mutta tiedättekös, ihan aina kun on se hetki, jolloin niitä lentolippuja sitten ollaan ostamassa, ei mua ne rantakohteet niin kauheasti kiinnostakaan, vaan päädyn johonkin ihan muuhun. Viimeksi päädyttiin Amsterdamiin lyhyen lentoajan ja edullisten lentolippujen takia, mutta myös siksi, että siellä me ei oltu vielä koskaan käyty.

Meidän oli tarkoitus vuokrata auto kentältä ja porhaltaa siitä eteenpäin, mutta myöhään iltaan siirtyneen lennon vuoksi päätettiinkin jäädä koko ajaksi Amsterdamiin, ja tehtiin sitten päiväretki junalla satumaiseen (ja muutama vuosi sitten Euroopan hienoimmaksi valittuun) Eftelingin teemapuistoon.

Mutta miten kaupunkilomailu lasten kanssa sujuu, ja mitä me siellä Amsterdamissa sitten tehtiin?

No, mun mielestä lasten kanssa kaupunkilomailu sujuu siinä missä matkat muihinkin kohteisiin, kunhan vain muistaa ottaa lapset huomioon. Matkaan kannattaa lähteä rennolla asenteella, valmiina joustamaan tavallisista arkirutiineista (matkalla saa pelata padilla ja syödä aamupalaksi suklaamuroja) ja unohtaa tiukasti aikataulutettu matkaohjelma.

Vaikka Amsterdamissa olisi ollut eläintarha ja monta mielenkiintoista museota, ja vaikka kuusivuotias onkin innokas museoissa kävijä (alle kolmevuotias puolestaan taitaa olla vielä kävelevä katastrofi museoesineiden seassa), päätettiin me kuitenkin skipata nämä kohteet ja keskittyä vain rentoon oleskeluun, varsinkin, kun tiedossa oli jo se yksi koko päivän kestävä huvipuistoretki toiseen kaupunkiin.

Niinpä porhallettiin pyörävuokraamoon ja päätettiin tutustua kaupunkiin polkupyörillä viiletellen. Polkupyöräliikenne on Amsterdamissa aika hurjaa ja vilkkaasti liikennöidyillä pyöräteillä ajavat myös skootterit. Alle kouluikäistä en uskaltaisi tuonne liikenteen sekaan päästää itse ajamaan (toki ydinkeskustan ulkopuolella on paljon rauhallisempaa), mutta onneksi vuokraamoissa on tarjolla myös tandemeita ja laatikkopyöriä, ja arvatkaapas oliko laatikkopyörän kyydissä istuminen lasten mielestä ihan superhauskaa!

Me pyöräiltiinkin Amsterdamissa varmasti enemmän, kuin koko kesän aikana yhteensä! Pyöräiltiin Amsterdamin isoimpaan puistoon Vondelparkiin, pysähdyttiin välillä leikkipuistoihin, jatkettiin matkaa toiseen isoon puistoon Oosterparkiin, ja käytiin välillä hotellihuoneessa huilaamassa. Tehtiin lenkki KNSM-saaren halki ja pyöräiltiin myös eläintarhan edustalle katselemaan flamingoja. Hoidettiin pyöräillen myös tärkeät leluostokset jossain sivukadun pikkuisessa lelukaupassa ja jatkettiin kaupunkiin tutustumista pyörien päällä istuen.

Keskustasta löytyy Albert Heijn -ruokakauppoja, joissa on tosi kiva valikoima kaikenlaista piknikevääksi sopivaa valmista pientä purtavaa, joten nälän yllättäessä käytiin hakemassa repullinen eväitä ja poljettiin jonnekkin puistoista pitämään evästaukoa.

Mulla jäi tällä kertaa majoituksen varaaminen ihan viimetippaan, ja keskellä elokuun lomakautta ei mitään järkeviä airbnb vaihtoehtoja ollut jäljellä, ja hotellitkin oli aika loppuun varattuja. Onnekseni löysin meille kuitenkin aivan loistavan vaihtoehdon, ihanan hotellihuoneen Yays-hotellista.

Yays oli aika sivussa keskustasta, mutta lasten kanssa oli kivakin päästä ydinkeskustan hälinästä rauhallisemmalle alueelle, jossa oli leikkipuistokin aivan pienen kävelymatkan päässä. Myös tram- ja bussipysäkit löytyi ihan läheltä, joten keskustaan pääsi kulkemaan tosi näppärästi. Mutta itse se hotellihuone oli kyllä superkiva, sillä sieltä löytyi mukavan kokoinen oleskelutila, jossa oli myös oma keittiö. Vaikka rakastankin valmiita aamiaisia, on ulkomailla kaupassa käyminenkin hauskaa, ja on mukavaa, kun aamulla voi syödä omassa keittiössä kiireettömästi ihan omaan tahtiinsa. Korkeaan huoneeseen oli rakennettu erillinen nukkumaparvi, josta löytyi iso parivuode ja myös yhden hengen sänky, joten mahduttiin hyvin koko porukka nukkumaan yläkerrassa, eikä alakerran vuodesohvaa tarvinnut levittää sängyksi. Lasten kanssa matkustaessa on kivaa, että huoneessa on myös leikkitilaa, ja tuolla kyllä mahtui hyvin touhuamaan kaikenlaista, kun sängyt olivat siellä parvella.

Viimeiselle päivälle me vähän suunniteltiin jotain rentoa kanaaliristeilyä, mutta lapset toivoivat kovasti vielä pyöräretkeä, joten päätettiin viettää viimeinen lomapäivä lasten toiveiden mukaan. Veikon toiveina oli tandempyörä ja Albert Heijnistä susheja evääksi, kun kuopus toivoi pääsevänsä laatikkopyörän kyydissä leikkipuistoon. Harmillisesti sellaiset tandemit, joita voi ajaa aikuinen ja lapsi, olivat kaikki varattuja, mutta saatiin kuitenkin laatikkopyörä, sushit ja päästiin sinne leikkipuistoonkin. Justiin mukavan rentoa viimeselle päivälle.

Tämän ekan Amsterdam-visiitin perusteella en tiedä mitään kaupungin parhaista shoppailupaikoista, punaisten lyhtyjen alueesta tai suosituimmista ravintoloista, mutta sen sijaan matkamuistoihin kertyi monta kivaa puistohetkeä, useita pyöräiltyjä kilometrejä kaupungin kaduilla ja superkiva päivä ihanassa Efgelingissä. Matkasta jäi kaikille hyvä mieli, ja Veikko jo toivoikin, että voisiko seuraavakin matka olla Hollantiin, hih!

Ai niin, vinkkaanpa vielä, että Karkkipurkin Instagramissa ja Facebookissa on käynnissä kivat arvonnat, käykäähän osallistumassa!

Tykkäättekö te kaupunkilomailla lasten kanssa?

Kun varasin meille alkukesästä lentoliput Amsterdamiin, oli meillä suunnitelmissa napata auto kentältä ja huristella siitä sitten samantien eteenpäin vähän etelämmäksi Kaatsheuvelin suuntaan, josta löytyy Eftelingin teemapuisto. Ajateltiin, että oltaisiin pari päivää siellä päin, käytäisiin toisena päivänä huvipuistossa ja sen jälkeen lähdettäisiin pariksi päiväksi Amsterdamiin. Mutta kun meidän lento siirtyikin ihan hassuun aikaan illalle, ei me haluttukaan lähteä lasten kanssa ajelemaan yötä vasten (vaikka ajomatkaa olisikin ollut vain reilu tunti), vaan ajateltiin, että kätevintä olisi vain päästä kentältä suoraan hotelliin nukkumaan. Niinpä unohdettiin pieni road trip ja päätettiin jäädä vain Amsterdamiin. Mutta se Efteling houkutteli kuitenkin sen verran, ettei maltettukaan jättää sitä meidän reissusuunnitelmista, vaan tehtiin sinne yhtenä päivänä hauska päiväretki junalla.

Tuonne vuonna 2012 Euroopan hienoimmaksi valittuun teemapuistoon pääsee helpoiten Amsterdamista, kun hyppää s-Hertogenboschiin vievään junaan, ja vaihtaa siellä sitten bussiin, joka huristelee suoraan teemapuiston portille. Matka-aikaa kannattaa varata parisen tuntia, joten junalle kannattaa suunnata jo hyvissä ajoin aamulla.

Alle neljävuotiailta ei peritä teemapuistoon sisäänpääsymaksua, yli 4 vuotiaat lapset ja aikuiset saavat pulittaa portilla näin sesonkiaikaan 39,50 euroa (puisto on auki ympäri vuoden). Lisäksi myydään kaikenlaisia erikoislippuja, jolloin lisähinnalla pääsee esimerkiksi huvipuistoon jo ennen porttien aukeamista. Me ostettiin ihan tavalliset liput, ja valtavan kokoisessa Eftelingissä sai todellakin rahoilleen vastinetta!

Efteling on jaettu viiteen eri osaan, ja me suunnattiin ihan ekaksi Marerijk’iin, josta löytyy satumainen Fairytale Forest. Tuo Fairytale Forest on muuten juuri se puiston osa, josta koko Efteling on saanut alkunsa 65 vuotta sitten. Silloin puistossa on ollut viisitoista työntekijää, kun se tällä hetkellä työllistää yli 2500 ihmistä, joten puisto on todellakin ”hieman” kasvanut tässä vuosien varrella.

Fairytale Forest oli nimensä mukaisesti täynnä palasia eri saduista, joista osa oli meille tuttuja, osa taas vähän tuntemattomampia. Satumetsässä ei ollut laitteita, vaan sitäkin enemmän katseltavaa ja ihmeteltävää (ja hollantia taitaville myös kuunneltavaa), ja tuolla metsässäkin jo sai kulumaan aikaa paljon. Päivän hassuimpiin juttuihin törmättiin, kun putkahdettiin satumetsästä ulos, sillä aukealla oli kultakolioita kakkaava aasipatsas. Eipä meinannut tulla isomman pojan kikatukselta loppua, kun aasin takapuolesta putkahteli kolikoita samaa tahtia, kun lapset syöttivät viidenkymmenen sentin rahoja kolikkolippaaseen. Ja joo, nyt on meilläkin matkamuistona pari aasin kakkaamaa kultaroposta.

Satumetsästä lähdettiin hiljalleen kiertämään puistoa myötäpäivää kartta apuna. Poikettiin välillä syömään yhteen puiston lukuisista ravintoloista, kaivettiin pelikujalla kolikoita taskunpohjalta hauskaan lahjakassiongintaan, jonotettiin huvilaitteisiin ja levähdettiin välillä leikkipuistoissa.

En yhtään ihmettele, että puisto on joskus valittu Euroopan hienoimmaksi, sillä siellä oli todellakin jokainen yksityiskohta tarkkaan mietitty. Jo parkkipaikalta puistoon kävellessä soi satumainen tunnelmaa nostattava teemapuistomusiikki, joka paikassa oli siistiä ja viimeisteltyä ja paikka oli täynnä hauskoja yksityiskohtia, kuten erikoisia roskia imeviä roska-astioita. Yksi hauskoimmista roskiksista oli merirosvo, joka ilmeisesti kehoitti hollanninkielellä tiputtamaan roskia tykkiin, ja merirosvon vieressä ollut tykinsuu imaisi sinne laitetut roskat sisäänsä. Alle kolmevuotias oli tuosta roskia imevästä tykistä niin innoissaan, että tyhjättiin siinä samalla laukut ja taskut roskista, että lapsi sai syöttää paperia tykkiin, hah.

Vaikka me oltiin puistossa monta tuntia, siis melkein koko päivä, ei me ehditty kuin muutamaan laitteeseen, koska puistossa oli niin paljon muutakin tekemistä ja nähtävää. Ihanan satumetsän lisäksi puistosta löytyi tavalllisia leikkipuistoja, oli erilaisia esityksiä ja monenlaisia huvilaitteita. Me skipattiin kokonaan perinteiset karusellit ja muut tavalliset laitteet, ja keskityttiin vain sellaisiin koko perheelle sopiviin laitteisiin, joihin Disney-puistojen tyyliin ei menneessään oikein tiennyt mitä on tulossa, eli laitteista näki vain jonon pään ja itse ajelu tapahtui rakennuksen sisällä.

Eftelingissä ei kannata säntäillä suinpäin mihin sattuu, vaan portilta kannattaa napata mukaan kartta, ja sen kanssa suunnitella reitti, jota pitkin puistossa etenee. Me ehdittiin päivän aikana kiertää puisto kerran ympäri, mutta silti meillä jäi paljon paikkoja näkemättäkin, kun ei joka paikkaan ehditty poikeita. Juuri ennen pääporteille takaisin saapumista on iso lampi, jossa on iltaisin Euroopan suurin suihkulähdeshow, mutta meillä oli sen verran pitkä matka edessä takaisin hotellille Amsterdamiin, ettei tällä kertaa jääty tuota showta katsomaan. Niin, tällä kertaa, koska onhan tällaisen teemapuistoihin hurahtaneen pakko palata tuonne joskus uudelleen!

Mä oon kävellyt tuolla teemapuistossa silmät ihastuksesta pyöreinä (ja varmaan suu hämmästyksestä auki, hah), ja muistin kaivaa kameran esiin aina jossain rauhallisemmissa paikoissa, lasten leikkipuistoissa tai kun siirryttiin puiston osasta toiseen. Niinpä mulla ei kovinkaan montaa kuvaa tuolta ole, mutta kurkatkaa vaikka Eftelingin omilta sivuilta lisää kuvia ja videoita!

Teemapuistoelämys ei muuten suinkaan rajoitu pelkkään valtavan kokoiseen Eftelingin teemapuistoon, vaan ympärille on luotu jos jonkinlaista oheisjuttua aina hotellista teatteriin ja golfkentästä televisiosarjoihin ja lasten omaan radiokanavaan. Vaikka suomalaisille tuo Efteling taitaakin olla vähän vieraampi moniin muihin eurooppalaisiin teemapuistoihin verrattuna, on se hollantilaisille tosi iso juttu, ja Efteling onkin Benelux-maiden suosituin matkakohde!

Tykkäättekö te käydä teemapuistoissa reissuilla?