Meidän kodin laajennus on vähän kuin tämä kevät. Ensin näyttää siltä, että se on ihan muutamassa viikossa valmis ja sitten muutaman viikon päästä huomaa, että ollaan melkein samassa pisteessä edelleen.
Kun rakennusprojekti aloitettiin puoli vuotta sitten lokakuussa, ei meillä oikeastaan ollut mitään tiettyä aikataulua milloin laajennuksen täytyisi olla valmis. Vähän kyllä laskettiin eri työvaiheita mielessämme ja mietittiin, että ehkä joskus alkukeväällä päästäisiin ”muuttamaan” uudelle puolelle. Että ehkä joku viisi kuukautta siihen muuttoon menisi siitä, kun kaivuri iskisi ensin kauhansa meidän etupihalle.
No, nyt on mennyt kuusi kuukautta, eikä me vieläkään asuta siellä. Mutta KOHTA! Näin ollaan ajateltu kyllä jo viikkojen ajan.
Rakennusprojekti on sujunut aika hyvin, eikä matkan varrelle ole sattunut kovin montaa ylläriä (aina niitä kai jonkin verran sattuu?). Ensimmäinen ylläri tosin tuli heti alkumetreillä, kun maatyöt veivätkin paljon odotettua enemmän aikaa (ja euroja) hankalan viemäriliitoksen takia. Tuo viemäriliitos tehtiin siksi, että saadaan laajennuksen puolelle meidän vanhempien uuteen makuuhuoneeseen oma kylpyhuone, joten yritetään nauttia siitä kylppäristä sitten koko rahan edestä. Toinen ylläri tuli kattoliitoksen kanssa, mikä ei oikeastaan edes yllättänyt (mutta harmitti hetken silti), sillä kattoliitos oli aiheuttanut harmaita hiuksia jo suunnitteluvaiheessa (lopulta kaikki meni putkeen ja siitä tuli just sellainen kuin pitikin!). Muuten kaikki on mennyt suunnitelmien mukaan ja meillä on ollut tosi mahtava porukka rakentamassa laajennusta!
Tällä hetkellä meidän laajennus on pintoja vaille valmis! Enää puuttuu siis sisäkaton panelointi, seinien maalaus, lattian asennus, listoitus ja loput sähkötyöt (ai niin ja väliovet ja muuta sellaista pientä. Ja se kylppäri!). Ja ulkopuolella on sitten hommat erikseen, siellä mm. ulkoseinien maalausta, etuterassin rakentamista, pihatöitä jne, mutta niitä ehtii tehdä rauhassa ”muuton” jälkeenkin.
Oltiin vähän ajateltu, että rakennutetaan laajennus ihan valmiiksi (mies ehkä nakuttelisi vinyylilankut itse paikoilleen) ja mies ryhtyisi hommiin sitten, kun tätä vanhaa puolta aletaan remppaamaan. Keittiönhän mies jo remontoi, mutta kun osan huoneista käyttötarkoitus muuttuu (esim. meidän vanhasta makkarista tulee tv-huone) täytyy huoneita maalata ja koko kotiin uusitaan lattia. Mutta sitten kävikin niin, ettei suunniteltu rakennusbudjetti riittänytkään (tämänkään ei kai pitäisi yllättää, kun rakentamisesta puhutaan), joten ensin jouduttiin venyttämään budjettia ja nyt mies tekeekin loput sisähommat (sähköjä ja kylppäriä lukuunottamatta) itse, niin saadaan tästä säästöä (mutta tuhlataan aikaa).
Enää ei ole monta työvaihetta jäljellä, mutta toki ne itse tehden on hitaita, varsinkin kun aikaa on lähinnä viikonloppuisin. Silti musta taas tuntuu siltä, että ihan KOHTA se on valmis, hah!
Lopulta se, että laajennus valmistuu ehkä pari kuukautta kuviteltua myöhemmin ei edes haittaa, sillä itse laajennuksesta on tulossa niin hyvä, ihana, toimiva ja juuri sellainen kuin oltiin haaveiltukin, että jaksetaan vielä se muutama viikko odottaa! Mieluummin näin päin kuin niin, että laajennus olisi jo täysin valmis ja nyt mietittäisiin, että voi blaah, tällainenkö tästä tulikin. Siitä tulee IHANA ja ollaan aivan supertyytyväisiä, että lähdettiin tähän hommaan!
Ps. viimeisin ulkokuva otettu tänään 22.4. tänä kauniina keväisenä päivänä, kun vappuun on enää viikko ja ulkona on -3 astetta, tuntuu kuin -9 astetta (whaat?!) ja lunta tupruttaa lakkaamatta. Ehkä se kevät tuleekin vasta sitten, kun tämä meidän laajennus on valmis?!
Karkkipurkin Instagramissa lisää raksahommista ja kaikkea muutakin, nähdään siellä!
Kivaa päivää!