Esikoista odottaessani halusin pärjätä mahdollisimman vähällä määrällä varsinaisia raskausvaatteita, ja hankkia enimmäkseen vaatteita ihan normaaliosastoilta, sellaisia millä olisi sitten käyttöä myös raskausajan jälkeen.
Niinpä kesä 2011 tuli hiihdeltyä leggareissa ja muutamassa mekossa tai tuninkassa, mutta arvatkaapas jäivätkö nuo vaatteet käyttöön raskauden jälkeen…
Raskausajan vaatekaappi oli sen verran suppea, että kyllästyin ihan totaalisesti jokaiseen raskausaikana käyttämääni vaatekappaleeseen! Leggarit taisivat lentää suoraan roskikseen, mutta mekot jostain ihmeen syystä säästin, vaikkakin arkistoin ne odottamaan mahdollista uutta raskautta.
Tällä kertaa olenkin surutta panostanut oikeisiin äitiysvaatteisiin, ja yhdistellyt niitä masulle sopiviin normaalivaatteisiin. Tänään kuitenkin päälle päätyi ekalta raskauskerralta säästetty mekko, leggareihin (joita en olisi kolme vuotta sitten kuvitellut enää ikinä käyttäväni) yhdistettynä. Ehkäpä näitä mekkoja tulee sittenkin vielä (raskausaikana) käytettyä, vaikka liputan kyllä edelleen niiden oikeiden äitiysvaatteiden puolesta.
Tänään, raskausviikolla 31+1, oli kovasti odotettu lääkärineuvola, joka olikin tämän raskauden viimeinen. Vauvan vointia tarkasteltiin ultralla ja kaikki näytti olevan pikkuisella oikein hyvin. Toivoin saavani vauvasta jotain kokoarviota, ja muutaman mittailun jälkeen saatiin tämänhetkiseksi arvioksi n. 1500g, ja jos samalla käyrällä jatketaan, olisi vauva lasketun ajan paikkeilla n. 3200g. Varmaan aikas samankokoinen vauva on siis luvassa, kuin isoveljensäkin oli syntyessään :)
T-paita Vero Moda // Farkkumekko Vero Moda (vuodelta 2011) // Leggarit Mamalicious // Kengät Converse // Kuvausrekvisiittana Topi 13-v
Meillä on viikonloppusuunnitelmissa vähän päivittää Veikon huonetta, joten ensi viikolla luvassa lastenhuonepostausta! Pientä edistystä on tiedossa myös vauvanhuoneeseen, joten pian päästään kurkistamaan varmasti sinnekin :)
Välikausivaatteista tulossa postausta vielä tällä viikolla, joten pysykäähän kuulolla! :)
Oletteko te panostaneet äitiysvaatteisiin, vai luotatteko normaaliosastojen valikoimaan?
(RASKAUS)ASU ERÄÄLTÄ SYYSAAMULTA, SEKÄ KATSAUS 31. RASKAUSVIIKOLLE
Alkusyksy, ehkä ihanin vuodenaika kaikista! Kirpakan viileät aamut, hämärtyvät illat ja kuitenkin vielä niin lähellä mennyttä kesää, kaukana tulevasta talvesta.
Tiedän, että sitä kesää tulee vielä monet kerrat ikävä, mutta tällä hetkellä olen niin kyllästynyt niihin kesävaatteisiin, että pompin riemusta kun sain vihdoin kiskoa farkut jalkaan! (Ehkä vielä enemmän iloitsin siitä, että farkut ylipäätään mahtuivat jalkaani kesän jälkeen…)
Siinä missä pastellivärit ilmestyvät vaatekauppoihin aina kesän kynnyksellä, on burgundy takuuvarma syksyn merkki. Tällä kertaa burgundya venyvän trikootopin muodossa, ja päälle ihanan rento ja muhkea neuletakki. Jos blogissa ei hetkeen näy raskausasukuvia, johtuu se ihan vain siitä, että hiihtelen päivästä toiseen vastaavassa combossa, farkut, toppi ja neuletakki, joten mitäs sitä kerran nähtyä uudelleen kuvaamaan ;D
Toppi Vero Moda // Neuletakki Vila // Farkut Mamalicious // Kengät Vagabond
Tällä hetkellä mennään 31. raskausviikolla, tarkalleen viikkoja on kasassa 30+5.
Ensi viikolla on vihdoin raskauden toinen neuvolalääkärikäynti, mitä odottelen jo kovasti!
Tavalliset neuvolakäynnit on vauvan sydänäänien kuuntelua lukuunottamatta enemmänkin äidin voinnin tarkkailua, joten innolla odotan ensi viikkoista lääkäriä ja ultraa, ihanaa pitkästä aikaa nähdä ja kuulla vauvan kuulumisia.
Koska oma vointi on aivan loistava, oletan tietenkin, että vauvallakin on edelleen kaikki hyvin. Eniten kiinnostaisikin tietää jonkinlaista kokoarviota, minkä kokoinen vauva siellä masussa on.
Veikko oli syntyessään 3070g ja 50cm, joten olen koko aika kuvitellut tämänkin vauvan olevan pieni ja siro. Viime aikoina olen kuitenkin alkanut kauhulla miettimään, jos kasvatankin mahassani jättiläisvauvaa! Mahassa myllätään välillä niin kovaa ja rajusti, että voisi kuvitella sielä olevan jonkin sortin turnajaiset käynnissä (mikä sopii kyllä kuvioihin oikein hyvin, onhan tuleva isoveli jo keksinyt vauvalle nimenkin, joka on ”Ritari”) :D
Jos nyt jotain raskausvaivoja täytyisi keksiä, niin suureksi kasvaneen mahan myötä on selkä alkanut väsymään. En voi sanoa kärsiväni varsinaisista selkävaivoista, mutta isosta mahasta seuranneen kehon asennon muutoksen kyllä huomaa selässä. Tai sitten kaikki johtuu vain näistä kertyneistä ylimääräisistä kiloista, joita selkäparkani joutuu kannattelemaan… ;)
Kaikenkaikkiaan olen kyllä onnekas, sillä mistään ”oikeista” raskausvaivoista en edelleenkään kärsi.
Laskettuun aikaan on aikas tarkalleen yhdeksän viikkoa aikaa, ja vauvan täysiaikaisuuteen enää kuutisen viikkoa! Jännää, kivaa ja ihanaa!! Ja sanoinko jo jännää… ♡
Löytyykös sieltä muita, jotka ovat innoissaan alkusyksystä ja syyspukeutumisesta?
Mitäs muille odottajille kuuluu?
KESÄN VIPA & ELÄMÄN EKA
Meillä oli keväällä vähän mielessä, ettei tänä kesänä koluta kaikkia mahdollisia kesäkohteita lähiseudulta, vaan keskitytään pääasiassa puutarhan laittoon, pihahommat kun pitäisi saada syksyyn mennessä valmiiksi ja lähtökohtana meillä on pelkkä nurmikko.
Kuitenkin nyt kun miettii kulunutta kesää, niin ollaanhan me aikas monessa paikassa käyty. Keväisen Pipsa Possu maailma -reissun jälkeen ollaan tehty pikaisesti ei niin onnistunut Särkänniemen retki (äiti unohti lompakon kotiin eikä muistanut katsoa säätiedotusta joka lupasi vesisadetta…), käyty Ilolassa maatilan eläimiä katsomassa, ajeltu Naantaliin Muumeja moikkaamaan, leikitty päivä Junibackenissa vaarin kanssa, ja pikaisesti pyörähdetty eläinten vanhainkodissa kummien kanssa.
Sen alkukesän epäonnistuneen Särkänniemi reissun jälkeen lupasin Veikolle, että otetaan huvipuistopäivä uusiksi myöhemmin kesällä paremmalla onnella. Tänään lähdettiinkin taas extempore Särkkään, eikä päivä olisi voinut enää parempi olla! Ihmisiä oli juuri sopivasti näin jo koulujen alettua ja sääkin oli mitä miellyttävin. Menomatkalla auton takapenkiltä kuului, ”Äiti onko sinulla rahaa mukana? Miksi viimeksi unohdit rahat?” Tuntuu ihan hassulle miten pieni ihminen voi muistaa tuommoisia asioita noin pitkän ajan takaa… :D Lompakkokin oli matkassa, joten tänään tie aukesi kaikkiin laitteisiin joihin sai alle metrin mittainen mennä vanhemman kanssa ;)
Päivän avainsana taisi olla hurja. Possujunat tai leppäkerttuajelut eivät nyt houkuttaneet uusintakierrokselle, kun äitin kanssa pääsi hurjaan laiva-ajeluun ja hurjan bussin kyytiin. Silti ehdoton lemppari oli ”keppihevosajelu”, eli tutummin se perinteisin karuselli heti sisäänkäynnin luona.
Koiramäen puolellakin pyörähdettiin, ollaan käyty siellä pari kertaa aikaisemmin ja se on kyllä aina yhtä ihana paikka. Nyt vaan pian kolme vuotiasta ei juurikaan kiinnostanut Koiramäen touhut, vaan pikaisen kiertelyn, kahvittelun ja esityksen katsomisen jälkeen piti pian päästä jo takaisin huvittelulaitteiden luo.
Tämä taisi olla tämän kesän viimeinen huvipuistoreissu, pianhan taitavat kesäkohteet jo alkaa sulkemaan oviaan.
Ai niin, jos huvipuistoilu oli kesän vipa, niin oli reissussa jotain ekaakin, nimittäin lapsen elämän ensimmäinen hattara! :D Tuosta jättimäisestä supermakeasta herkusta jaksoi (onneksi) syödä vain ehkä kolmanneksen, ja sen jälkeen saatiinkin lähteä pesulle putsaamaan sokerimönjän tahrimia pikkuisia sormia, sekä naamaa lähes silmiin asti…
Joko teillä alkaa kesäkohteet olla käyty läpi tältä vuodelta, vai vieläkö on menosuunnitelmia?
Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua!