Töttöröö, täällä eletään nyt mukavassa rytmissä, kun pienempi murunen nukahtaa kahden aikaan yöllä ja isompi puolestaan heräilee seitsemältä. Vauvalla on ollut pikkuisen masuvaivaa, ja kokeilumielessä jätin kahvin pois ja se auttoi! (Tähän voi nyt kuvitella kymmenen sellaista irvistävää emojia) Ihan loistavaa on se, että masuvaivat hellittivät, mutta ihanaa olisi myös herätellä itseään muutaman tunnin yöunien jälkeen saavillisella kahvia… Onneksi nämä taitavat olla kuitenkin niitä kuuluisia vaiheita, jotka menevät ohi aikanaan ;)
Oikeastaan mun ei nyt pitänyt höpötellä mistään vaiheista, vaan kertoa vauvan ristiäisistä.
Juhlajärjestelyitä tehtiin ihan viime minuuteille asti, itse säntäilin sinne tänne, mies nakutteli valokuvia seinälle, sisko laitettiin pöytäliinansilityspuuhiin ja siskon mies pom pomeita ripustamaan. Mitään kuvia ei tietenkään muistettu ottaa, vaikkapa juhlavaatteista, mutta muutamia kuvia juhlista löytyi tänne bloginkin puolelle.
Juhlat pidettiin meillä kotona, läheisimpien sukulaisten kesken, joita kertyikin lähes kolmekymmentä henkeä.
Kun kaikki vieraat pappi mukaan lukien saapuivat paikalle, aloitettiin me juhlat ruokailulla. Keittiön tasot oli tyhjätty ja tilalle katettu noutopöytä astioineen. Kaikki tarjottavat tilattiin täältä, enkä voisi enempää olla tyytyväinen! Kaikki toimi pitopalvelun kanssa oikein hyvin, ruuat oli maistuvia ja niitä oli riittävästi (eli ruokaa pakattiin juhlien jälkeen jääkaappi täyteen…), ruuat olisi saanut suoraan kotiin tuotuna, mutta me haettiin ne itse ja saatiin vastineeksi vuokrata juhliin tarvittavat astiat veloituksetta. Me valittiin teemamenuista herkullisen kuuloinen Välimeren menu, ainoastaan menuun kuuluva tiramisu vaihdettiin perinteiseen kinuskikakkuun. Suosittelen kyllä, jos Tampereen seutuvilta on pitopalvelu etsinnässä!
Kastetilaisuus aloitettiin virrellä Jumala loi, ja melko tarttuva ralli taisi olla, nimittän papin juuri kertoessa vauvan nimeä alkoi raikaamaan kirkkaalla kolmevuotiaan äänellä ”Juumaalaa loiiii… Juumaalaa loiiii…”
Nimi saatiin kuitenkin annettua ja isoveli sai suorittaa kunniatehtävän, kuivata vauvan pään kasteen jälkeen. Loppuun laulettiin vielä Mikko Alatalon Suojelusenkeli.
Mä katsoin yhtä kuvaa monta lapsuuteni iltaa
siinä kaksi pientä lasta kulki vaarallista siltaa
heitä uhkas metsän pimeys ja synkkä virta pyörteinen
mut ei hätää heitä suojas enkeli valkosiipinen
Kun tänään katson sinuun ja sua uneen tuuditan
mä muistan päivän leikit, kuinka sua rakastan
sä olet tosi pieni ja mä kyllä toivoisin
että rinnallesi saisit samanlaisen enkelin
Kohta ryntäät maailman ruuhkaan, näät varjoja ja aurinkoa
tee mitä teet, mut älä sielullesi vahinkoa
sillä haavat nuo ei parane, vaikk isi kuinka puhlatais
siksi toivon että enkelini jostain suojaa sais
Tuota lapsuuteni kuvaa vielä hetken muistelen
on harmaantuneet värit enkelin, repaleiset siivet sen
voi jospa voisin paikata edes laudat lahoimmat
tuon sillan, jonka yli kaikki lapset kulkevat
Kasteen jälkeen syötiin jälkkäriksi kahvin kanssa kinuskikakkua ja macaroneita. Muutakin olin kahvipöytään suunnitellut, mutta en vaan ehtinyt toteuttaa! Vauvan nimen olin ajatellut nimikoida pikkuleipiin, joita leivoin juhlia edeltävänä iltana (hirveen hyvä ajoitus…), mutta lopulta ehdin vain kuorruttaa jalanmuotoiset keksit vaaleansinisellä kuorrutteella ja nimikointi jäi. Mulla on oikeasti tosi huono tapa olla ihan liian optimistinen kaiken, ja varsinkin ajankäytön suhteen!
Lopulta printtasin nimen valkoiselle paperille ja laitoin pieneen kehykseen kahvipöytään. Kahvipöytään päätyi myös Walldesignilta tilaamani kastetaulu, jossa siinäkin luki vauvan kutsumanimi.
Nyt pitäisi muuten keksiä vauvalle bloginimi. Vauva sai kolme nimeä kuten veljensäkin, joista kaksi jälkimmäistä saattaa blogissa myöhemmin vilahtaakin, mutta etunimeä en tule täällä kertomaan. Mietinnässä on, kutsutaanko vauvaa blogissa keskimmäisellä nimellä kuten Veikkoakin, vai saako vauva jonkin muun bloginimen. Toistaiseksi vauva on siis edelleen blogissa vauva, palaillaan myöhemmin nimiasiaan! :D
Edit. Onnistuin poistamaan edellisen postauksen, murr… Ehdin kuitenkin lukea kommentit, kiitos niistä!
TEDDYYN JA NEULEESEEN KÄÄRITTY IHANUUS
Ihanat ja odotetut ristiäiset on nyt takanapäin, ja vihdoin voi huokaista! Niin että huh huh :D
Tarkoituksena oli päästä mahdollisimman helpolla, mutta viettää kuitenkin ihanat ja ikimuistoiset juhlat. Kaikki tarjottavat tilattiin pitopalvelusta, mutta niin vaan sain silti hirveän hässäkän päälle ristiäisiä edeltäville päiville.
Vielä muutama tunti ennen juhlien alkua nakuteltiin valokuvia seinälle ja ripusteltiin pom pomeita kattoon, eikä ihan kaikkea suunniteltua taidettu saada edes toteutettua. Mutta aivan mahtavat juhlat meillä oli ilman cookiepopseja tai nimikoituja pikkuleipiäkin, matotkin unohtuivat juhlahärdellin alla pesulaan, mutta eipä se menoa haitannut, hahah :)
Palaillaan ristiäishommiin vielä ensi viikolla, mutta tälle päivälle ajattelin nyt tulla huikkaamaan, että hengissä ollaan vaikka pikkuinen ristiäisjärjestelyistä johtuva blogitauko tähän väliin tulikin ;)
Tässä postauksessa kuvituksena taannoin Lekmeriltä saatu superpehmoinen vauvan peitto, sekä vielä suloisempi peiton sisältö tietty myös.
Bliss Sthlm merkkinen peitto on ollut meillä pääasiassa päikkärikäytössä sängyssä, mutta varmasti myöhemmin sillä on käyttöä myös köllöttelyalustana (toistaiseksi vauva viihtyy varsin tiiviisti sylissä, eikä pahemmin perusta lattialla köllöttelystä)
Peitto tuli muuten nätisti rusettiin käärittynä, joten oiva vieminen sellaisenaan syys- ja talvivauvalle.
Muutakin ihanaa merkiltä löytyy, koko valikoiman löydät täältä.
Bongasin muuten Lekmeriltä huikeassa alessa olevat joulukalenterit, joten jos kalenterit on vielä hakusessa, niin vielä ehtii tilata! :)
Ihanaa ja leppoisaa sunnuntain jatkoa!
Yhteistyössä Lekmer
RISTIÄISSUUNNITELMIA
Meillä vietetään vauvan kovasti jo odotettuja ristiäisiä ensi viikolla. Isoveljen keksimä Ritari-nimi kulkenee varmasti jatkossakin matkassa, mutta ihanaa saada myös vauvan ihan oma (maailman paras tietty…) nimi jo käyttöön!
Mukavaa nähdä myös sukulaisia, joista suurin osa näkee pitkien välimatkojen takia vauvan ensimmäistä kertaa juhlissa.
Me haluttiin tällä kertaa pitää juhlat meillä kotona, pienet intiimit juhlat, vain tärkeimpien sukulaisten kesken. Vähän kuitenkin mietitytti mahdutaanko me meille, ja käytiin katsomassa erästä seurakunnan tilaa juhlapaikaksi. Pihassa ensimmäisenä tuli tämmöisissä-paikoissa-on-aina-hautajaiset -fiilis, eikä se sisätiloissa kummemmaksi muuttunut, joten päätettiin sittenkin mahtua meille kotiin!
Haluttiin vauvan ensimmäisistä juhlista tietenkin ihanat ja parhaat mahdolliset, mutta kuitenkin päästä melko helpolla, muistettavaa kun riittää siitä huolimatta ihan varmasti.
Suurin helpotus on varmasti pitopalvelusta tilatut ruuat ja täytekakku, vain jotain pientä kahvitarjottavaa keksitään itse lisäksi. Lämpimänä ruokana meillä on ihanan kuuloinen välimerellinen menu ja kakkuna jokin perinteinen, todennäköisesti kinuskikakku (siitä päätös pitää tehdä huomiseen mennessä, joten vielähän tässä ehtii pohtia, hahah).
Vielä pitäisi hankkia koko porukalle juhlavaatteet. Veikolle hakusessa on kiva kauluspaita ja jotkin rennot siistit housut, ja vauvalle ehkä jotain niihin mätsäävää.
Ristäismekkona on sama ihana isomummoni neuloma mekko, mikä Veikollakin oli omissa juhlissaan, ja sinne alle vaaleat vaatteet.
Omasta juhla-asusta ei ole vielä tietoakaan, täytyy ensin tehdä retki vaatehuoneeseen ja sen jälkeen miettiä täytyykö laajentaa kierrosta vaatekaupoille asti. Ripset olisin halunnut laittaa raskaustauon jälkeen ennen ristiäisiä, mutta en ole ehtinyt yhtään selvittää kuka meidän lähellä tekee kivoja ripsiä. Aikaisempi tunnin edestakainen matka yhdistettynä parin tunnin ripsihuollossa makoiluun ei tällä hetkellä oikein sovi aikatauluihin…
Katselin muuten aivan ihania fantasiakakkuja, mutta päädyttiin kuitenkin ihan perustäytekakkuun, kun sen saa kätevästi samasta paikasta ruokien kanssa. Jotain ihanaa vauvan nimellä varustettua olisi kuitenkin kiva saada kahvipöytään, ja mietin nimikoituja pikkuleipiä. Onko joku sellaisia itse tehnyt?
Koristeitakaan en ole vielä sen enempää miettinyt, kuin että haluan perinteisen valkoista ja vaaleansinistä. Ehkä raitaa tai polka dotia, ja pom pomeitakin voisi koittaa askarrella jos vaan aikaa jää. Pappi treffataan viikonloppuna ja virretkin pitäisi päättää. Olen vauvan syntymän jälkeen ollut maailman surkein kaikissa aikatauluasioissa, mutta luotan silti, että viikon päästä meillä on jo kaikki valmiina! :D
Olisi kiva saada vielä viime hetken vinkkejä ja ideoita, linkkailkaa kommenttiboxiin jos olette tehneet ristiäisaiheisia postauksia! :)
Postauksen inspiskuvat: Pinterest