Mukavaa uutta viikkoa! Tänään pyörähti neljäs viikko tätä uutta poikkeuksellista arkea käyntiin. Lapsen etäkoulu sujuu mukavasti ja ollaan löydetty muutenkin aika kivat uudet arkirutiinit. Eka viikko meni kyllä täysin tämän uuden arjen opetteluun ja silloin musta tuntui, ettei aikaa mun omille jutuille jää tässä uudessa arjessa ollenkaan! Nyt ollaan kuitenkin löydetty sopiva rytmi näihin päiviin ja omaa aikaakin jää nyt muutenkin, kuin iltoihin lasten nukkumaamenoaikojen jälkeen. Oikeastaan aikaa kaikille kodin rästihommille tuntuu olevan nyt paremmin kuin aikoihin, kun mitään menojakaan ei ole ollenkaan.
Näiden arkijuttujen lisäksi tiedossa on myös muuttopuuhia. Täällä pakkaillaan jo parhaillaan (virtuaalista) muuttokuormaa, sillä Karkkipurkki muuttaa aivan näinä päivinä!
Blogin lukijan näkökulmasta ei varmastikaan ole juurikaan väliä millä alustalla blogi on, mutta bloggaajana ainakin mulle on tosi tärkeää missä tämä blogi oikein sijaitsee. Joskus ajattelin, että kaikista mahdollisista paikoista kaikkein paras blogilleni olisi Suomen Blogimedia (nykyinen Babler) ja olinkin tosi iloinen, kun blogini pääsi tähän huikeaan porukkaan mukaan. Täällä on ollut ihanaa olla! Mutta joskus saattaa käydä niin, että vaikka kaikki olisi oikein hyvin juuri näin, tulee eteen tarjous, johon ei malta olla tarttumatta. Niinpä haikein, mutta samalla iloisin mielin sanon heipat Bablerille ja lähden innosta puhkuen kohti uusia tuulia, tällä kertaa Kaksplus sivuston portaaliblogien joukkoon!
Muuttopuuhat ovat siis parhaillaan käynnissä ja aivan tuota pikaa blogini löytyy Kaksplus.fi sivustolta. Vanha tuttu osoite, www.karkkipurkki.com, toimii jatkossakin, joten kunhan muuttohommat saadaan aivan valmiiksi, ohjaa tuo tuttu osoite uuteen blogiin!
Elloksella on juuri nyt voimassa superkiva alekoodi, sillä koodilla 415722 saa -30% alen tilauksen kalleimmasta tuotteesta ja tuo koodi käy myös moniin merkkituotteisiin (osa merkeistä on rajattu pois)! Koodi käy naisten, lasten, miesten ja kodintuotteisiin ja on voimassa 6.4. asti ja koko valikoiman löydät täältä.
Mä oon ostanut talven alemyynneistä joitain kevätjuttuja lapsille jemmaan ja nyt onkin ollut kiva käydä tota jemmapinoa läpi ja katsoa, että mitä sieltä löytyy ja mitä me vielä tälle keväälle tarvitaan. Verkka-asuja ei jemmassa vielä ollut, joten sellaiset tilasin muutama viikko sitten Ellokselta. Kuopukselle tilasin Adidaksen tummansinisen verkka-asun* ja esikoiselle hauskan värikkään verkkatakin*.
Nämä Adidaksen lastenvaatteet vastaa mun mielestä aika hyvin kokoaan, meillä on n. 110 cm mittaiselle kuopuksella verkka-asu kokoa 116 ja tuo koko on juuri hyvä pienellä kasvunvaralla. Vyötärö näissä on mun mielestä aika iso, mutta vyötäröltä löytyy kiristysnyöri, joten vyötärön saa helposti kiristettyä sopivaksi. Noin 130 cm mittaisella esikoisella on verkkatakki kokoa 140 ja tämäkin koko on tosi hyvä, vaikka kasvunvaraa ei kovin paljoa enää jääkään.
Alkaa muuten mennä jo päivät sekaisin, nyt kun ollaan oltu kotona näin pitkään! Esikoisen koulu rytmittää kivasti päiviä ja erottaa viikonloput arjesta, mutta silti mulla meinaa mennä päivät sekaisin ja välillä on keskellä arkeakin ihan viikonloppuolo.
Nyt kun me ollaan kaikki kotona, jää sellaista omaa rauhallista aikaa vähemmän kuin tavallisesti, mutta koko perheen yhteistä aikaa ja aikaa lasten kanssa on kyllä nyt paljon enemmän. Ollaan ehditty tehdä arkena sellaisia asioita, joita tavallisesti tehdään vain viikonloppuisin ja varmaan senkin takia tuntuu kuin olisi jatkuvasti viikonloppu. Tai joulu. Meillä nimittäin lapset leipoi tänään pipareita!
Nyt odotellaan, että keväinen sää muuttuisi vielä lämpöisemmäksi, että verkka-asuilla tarkenee ulkonakin. Aika malttamattomana odottelen jo sitäkin, että saadaan ottaa terassikalusteet esiin ja päästään muutenkin laittamaan pihaa kesäkuntoon!
Päivystysperhetyössä olen tottunut siihen, että meidän arki voi muuttua lyhyellä varoitusajalla aivan toisenlaiseksi. On ihan erilaista olla vain oman perheen kesken kuin silloin, kun meidän perheeseen sijoitetaan aivan vieraita lapsia. Silloin arki menee aina pikkuisen uusiksi, kun opetellaan uudet arkirutiinit juuri sen hetkiselle kokoonpanolle sopivaksi. Päivärytmi, puuhat ja muut ovat aika erilaisia eri ikäisten lasten kanssa, mutta aika nopeasti uudenlainen arki alkaa aina rullaamaan.
Mutta vaikka olen tottunut siihen, että meidän arki saattaa muuttua äkillisesti, niin onhan näissä viime viikkojen muutoksissa ollut aikamoinen totutteleminen! Muutoksia tosiaan tuo yleensä tuo päivystysperhetyö, mutta kun siihen yhdistetään vielä esikoisen etäkoulu, kuopuksen päivähoidosta pois jääminen ja miehen muuttuneet työkuviot, on arki todellakin mullistunut aivan täysin. Ja toki kaikki muut muutokset mitä tämä tilanne on tuonut. Nyt me ollaan koko ajan vain kotona ja ulkoillaan, eikä käydä missään muualla, paitsi ruokakaupassa (ruuatkin olisin tilannut netistä, ellei seuraava noutoaika olisi ollut 1,5 viikon päässä!!). Lapset eivät näe nyt kavereitaan ja kalenterista on päivystysperhetyöhön liittyviä menoja lukuunottamatta kaikki kevään menot peruttu.
Mä olen ollut muutenkin kotona, enkä kodin ulkopuolella töissä, joten siinä mielessä tämä kotona oleminen on tuttua puuhaa, mutta aika erilaista tämä nyt kuitenkin on, kun ollaan kotona kaikki, eikä kukaan meistä käy missään.
Nyt kun tätä uutta arkea ollaan elelty jo jonkin aikaa ja ollaan totuttu uuteen päivärytmiin ja esikoisen etäkoulukin sujuu kivasti, alkaa tämä tuntumaan jo ihan mukavallekin!
Tein heti aluksi meille jääkaapin oveen lukujärjestyksen, jonka mukaan meidän uusi arki pyörii. Tykkään, että päivissä on selkeä järjestys ja rutiinit, joiden mukaan mennään. (No ei me tätä kyllä aina kovin tarkkaan noudateta, mutta sinne päin kuitenkin!)
Mutta poikkeusoloissa arkikin on poikkeuksellista ja ainakin meillä aika paljon hövelimpää, kuin tavallisesti!
Ollaan yritetty tehdä tästä ajasta kaikille mahdollisimman mukavaa, sillä varmasti tulee niitäkin hetkiä, kun koko tämä kotona olo ärsyttää meitä kaikkia. Ollaan syöty jälkkäreitä keskellä viikkoa ja annettu lapsille aivan liikaa ruutuaikaa (kuopus saa tavallisesti pelata yhden tunnin viikossa, nyt peliaikaa on ollut yksi tunti päivässä ja lastenohelmia on katsottu niin paljon, että en edes tiedäkään). Toisaalta nyt ollaan myös ulkoiltu yhdessä enemmän kuin koskaan ja ehditty puuhata yhdessä kaikenlaista. Ollaan leivottu ja järjestetty kotiakin vähän uusiksi (ostettiin toinen televisio, että saatiin tehtyä myös toinen olohuone ja tämä on ollut parhaita ideoita aikoihin!).
Olen iloinen siitä, että saadaan olla kaikki kotona (jos mies ei olisi nyt kotona, olisi mun fiilikset taatusti aivan toisenlaiset!) ja siitä, että asutaan omakotitalossa ja meillä on oma piha. Ja siitä, että nyt on kevät ja kivat ilmat (apua, jos nyt olisi vaikka sateinen ja pimeä marraskuu!!). Olen myös iloinen siitä, että meidän lapset ovat vielä aika pieniä, sillä tokaluokkalaisen etäkoulu on vielä aika helppoa ja koulutehtävät voidaan tehdä aamupäivällä omaan tahtiin.
Samaan aikaan, kun uusi arki tuntuu rullaavan mukavasti ja yritetään tehdä kivoja asioita, huolettaa tämä tilanne aivan hurjan paljon.
Joka puolelta silmiin työntyvät koronauutiset ja ”uutiset” alkavat ahdistaa, vaikka toisaalta haluaisin tietää tästä tilanteesta kaiken. Päätin kuitenkin jo aikaa sitten, etten enää lue mm. iltapäivälehtiä, enkä varsinkaan niiden kommenttiosioita, joissa oman elämänsä korona-asiantuntijat ovat pätemässä, puuh. Riittää, kun luen päivässä kootut koronaaiheet esim. Yleltä ja keskityn muun ajan keveimpiin aiheisiin.
Vaikka tilanne onkin vakava, en voi itse vaikuttaa moneenkaan asiaan, joten keskityn nyt vain meidän oman perheen uuteen arkeen ja siihen, että pysyttäisiin terveinä, eikä varsainkaan tartutettaisi tietämättämme ketään muita.
